Oppi kasteista

[kalamos]

Heprealaiskirjeen kirjoittaja mainitsee monikossa opin kasteista Hepr 6:2
Raamattu puhuu siis monista eri kasteista.

Tärkein niistä tapahtuu sinä hetkenä, kun me synnymme uudesti ylhäältä, Hengestä.
Sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi,
olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita,
ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. 1 Kor 12:13
Tuossa jakeessa mainitaan kaksikin eri asiaa. Mutta vesikasteesta siinä ei puhuta ollenkaan,
vaan samasta kasteesta kuin tässä: Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu Mark 16:16

Näissä kohdin ei siis puhuta vesikasteesta.
Sillä se ei pelasta siinä iankaikkisuusmielessä, mistä Jeesus tuossa lauseessa puhuu;
eli kun Jeesus kirjaimellisemmin kääntäen sanoo, että
uskova ja kastettu pelastuu, mutta ei uskova joutuu kadotukseen.

Tämä jako kahteen ei siis tapahdu kastealtaalla, vaan siinä hetkessä,
kun Israelin kansan lailla lähdemme pois orjuudesta, ulos Egyptistä.
Silloin meidät kastetaan pilvessä.
Eli juuri sinä hetkenä, kun me olemme tulleet osallisiksi Pääsiäislampaastamme,
ja sitten kiireesti lähdemme liikkeelle, meidät on siirretty pilven alle.

Sitten kyllä kuljemme myös meren läpi.
Mutta ei siis ole sattuma, että Paavali mainitsee asiat tässä järjestyksessä:
Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä,
että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä. 1 Kor 10:1-2

Kaste pilvessä ja kaste meressä ovat siis kaksi eri kastetta.
Mutta näiden kahden kasteen lisäksi on kolme muutakin kastetta,
yhteensä siis ainakin viisi kastetta.

1) Kaste PILVESSÄ

Kaste, joka tapahtuu uudestisyntymisen yhteydessä, kun me synnymme Hengestä.
Meihin on silloin puhallettu Elämän Henki.
Tuossa hetkessä meidät on siirretty Pyhän Hengen pilven alle,
ja me hengitämme Sitä, elämme Siitä, Se uudistaa ja tekee eläväksi meidät.
Meistä on tullut eläviä, mikä ilmenee muun muassa siten, että me alamme hengittää.
Ja sitten me hengitämme koko ajan. Rukoilemme ja huokailemme koko ajan.
Jos lakkaamme hengittämästä, niin kohta jokainen solu meissä huutaa: Hengitä!!!

2) Kaste VEDESSÄ/MERESSÄ

Entinen hallitsijamme on näkyvällä tavalla jäänyt taaksemme.
Se haudattiin vesimassojen alle.

3) Kaste PYHÄSSÄ HENGESSÄ

Johannes Kastaja sanoi:
Minä olen kastanut teidät vedessä,
mutta Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä. Mark 1:8 (AS)

Astiamme upotetaan Pyhään Henkeen niin, että se myös täyttyy Pyhällä Hengellä.
Emme enää vain Elä Pyhässä Hengessä, eli vaella tuon Pilven alla, jota hengitämme.
Nyt me juomme Elävää Vettä pelastuksen kalliosta, jotta saamme voimaa vaellukseen.

4) Kaste TULESSA

Johannes Kastaja puhui lisäksi tulessa kastamisesta,
ja kuvaili tuota kastetta puhdistamiseksi:
Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.
Hänellä on kädessään viskain,
ja Hän puhdistaa puimatantereensa.
Jyvät Hän kokoaa aittaansa,
mutta ruumenet Hän polttaa sammumattomassa tulessa. Matt 3:11-12 (RK)

Meidät upotetaan ahdistuksiin. Kuonat palavat pois.
Meillä ei enää ole muuta kuin Kristus.
Olemme kuin Sadrak, Meesak ja Abed-Nego tulisessa pätsissä.

5) Kaste KÄRSIMYKSISSÄ

Kuuluisat Sebedeuksen pojat tulivat Jeesuksen luo ja ehdottivat jotakin.
Niin he sanoivat hänelle:
”Anna meidän istua,
toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi”.
Mutta Jeesus sanoi heille:
”Te ette tiedä, mitä anotte.
Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?”
He sanoivat hänelle:
”Voimme”.
Niin Jeesus sanoi heille:
”Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte,
ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;
mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani,
vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu”. Mark 10:37-40

Kärsimys tarkoittaa kuolemaa.
Olemme osallisia Kristuksen kärsimyksistä ja Hänen kuolemaansa kastetut.
__________________

Näiden viiden kasteen lisäksi UT:n sivuilta löytyy Johanneksen kaste,
ja itse asiassa niitäkin on kaksi erilaista,
joten eri kasteita löytyy UT:n sivuilta yhteensä seitsemän.

[pekka]

Kalamos kirjoitti, lainaus:

"Heprealaiskirjeen kirjoittaja mainitsee monikossa opin kasteista Hepr 6:2
Raamattu puhuu siis monista eri kasteista."


Biblia, Hepr. 6:

2. Kasteen oppiin, kätten päällepanemiseen, kuolleitten ylösnousemiseen ja ijankaikkiseen tuomioon.


Eikö tuossa Bibliassa ole yksikkömuoto "kasteen oppiin"?

[Isoäiti]

Nyt meni mielenkiintoiseksi. Itse en osaa sanoa ainakaan vielä mitään, mutta seuraan keskustelua mielenkiinnolla.

[pekka]

Siirretty toisesta ketjusta:

Mutta eikö tuo tulikaste tapahdu siinä hetkessä, kun ihminen uudestisyntyy?

Ei tapahdu, eikä se mielestäni ole myöskään sama asia kuin kaste Pyhässä Hengessä.
Raamattu puhuu itse asiassa viidestä eri kasteesta.
Ja herätys edellyttää oikeastaan osallisuutta niihin kaikkiin.
Herätys siis edellyttää esimerkiksi
paitsi edellä mainitsemaani kastetta tulessa myös kastetta kärsimyksissä.

Jos emme käy tulen läpi,
me emme puhdistu astiaksi jaloa käyttöä varten.
Jos emme suostu kärsimyksen kasteeseen,
emme voi olla soihtuna pimeässä maailmassa.

Mutta minä laitan ihan oman aloituksen noista viidestä eri kasteesta.
Jatketaan tässä ketjussa keskustelua herätyksen tulien syttymisestä ja leviämisestä.

Mutta sen verran kuitenkin, että Petri mielestäni opettaa, että on Raamatun mukaan yksi usko ja yksi kaste:

https://www.kotipetripaavola.com/vesikaste13c.html

" 13C. Vertauskuva

Pietari sanoi opetuksensa olevan vertauskuva Nooan päivistä, jolloin valmistettiin arkkia. Niinpä tuota 1 Piet 3:18-21:ssa olevaa Raamatun kohtaa ei voi ymmärtää tuntematta sen vertauskuvaa:

Arkin rakentamista edelsi usko ja uskon kautta Nooan astui arkkiin, jonka jälkeen vesi tuli ja hukutti muun maailman, mutta Nooa pelastui uskon kautta ei veden kautta. Usko pelasti Nooan hukkumasta veteen ja vesi erotti Nooan ja muun maailman toisistaan. Mikä erottaa uskovan maailman hengestä?

Pyhä Henki tekee sen erotuksen, joka saa aikaan erottautumisen tästä maailman hengestä.

Pietari opetti myös, ettei vesikaste poista lihan saastaa? Mitenkä sellainen voi pelastaa tai tuoda syntien anteeksiantamuksen, joka ei poista lihan saastaa?

Eli vesikaste ei pelasta eikä tuo syntien anteeksisaamista, koska se ei poista lihan saastaa, vaan on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta ja tuo hyvän omantunnon pyytämisen seurauksena Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jonka kautta Jumala Pyhän Henkensä kautta erottaa meidät maailman syntisestä hengestä.

Tällä tavoin me pelastumme synnistä, mutta niin kuin Nooakin pelastui hukkumiskuolemalta (kadotus) uskon kautta, niin mekin pelastumme kadotukselta pelastuksen vastaanottamalla, jonka jälkeen Pyhä Henki pyhittää ja pelastaa meidät synniltä joka tuhoaa ja turmelee ihmistä.

Eli vesikaste ei sittenkään pelasta, vaan uskoontulossa ihminen vastaanottaa pelastuksen ja ottaa sen jälkeen vesikasteen.

Vertauskuva Pyhän Hengen työstä

Vesikaste on myös vertauskuvaa Pyhästä Hengestä ja sen toiminnasta, sillä vain Pyhä Henki voi kastaa meidän lihan kuolemaan ei vesi.

Kasteenhauta kuvaa meille sitä, että kun kastaja kastaa kastettavan, upottaen hänet kasteen kautta kuolemaan synnille, niin samoin myös Pyhä Henki kuolettaa lihan tekoja. Kastaja pitää kiinni kastettavaa veden alla, niin kuin Jumalakin pitää meistä kiinni meidän lihamme kuollessa tämän maailman synnille. Ja niin kuin kastaja vetää kasteen haudasta kastettavan ylös, pitäen kiinni kastettavasta, niin samoin Jumalakin pitää kiinni meistä kannatellen meitä uudessa elämässä, jota saamme hänen vanhurskaudessaan ja Henkensä avulla vaeltaa Pyhän Hengen vaikuttaessa vanhurskauden tekoja.

Tämän kaiken mitä kasteenhauta kuvaa, niin sen Jumala tekee Pyhän Hengen ja sanan kautta, sillä vesikaste ei ole lihan saastan poistamista tämän vertauskuvan mukaan!

Raamattu opettaa, jotta usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Sillä se, joka Jumalan luokse tulee täytyy uskoa, että Jumala on. Jumalan luokse tullaan henkilökohtaisen uskon kautta niin Raamattu selvästi opettaa. Ei vauva eikä aikuinen tarvitse kastetta ennen kuin on tullut uskoon.

Kirkolla monta erilaista kastetta

Raamatun kanta on yksiselitteisen selvä siitä, että on vain yksi usko ja yksi kaste. Mutta luterilaisella kirkolla on monta erilaista kastetta ja monesta eri syystä. Lähetyskentillä kastetaan ne, jotka ovat tulleet uskoon sen perusteella, että he ovat vastaanottaneet pelastuksen henkilökohtaisen uskoontulon myötä. Sitten heidän lapset kastetaan sen perusteella, koska heidän vanhempansa ovat tulleet uskoon. Tässä on nyt kaksi erilaista kastetta eri perusteilla, toinen uskovalle, joka on tullut uskoon Jumalan armosta ja toinen pikkulapselle, joka ei ole tullut uskoon, vaan hänet kastetaan toisen ihmisen uskoontulon perusteella.



Raamattu kuitenkin opettaa että on vain yksi kaste, joka tarkoittaa, että se tehdään vain kerran ja aina samoilla perusteilla eli uskoon tulon jälkeen. Luterilaisessa kirkossa kastetaan myös siten, että jos joku liittyy vaikka avioliiton kautta kirkkoon ja on ateisti eikä usko Jumalaan, niin silti hänet kastetaan. Edellä oleva tapaus on taas erilainen ja eri syystä tapahtuva kaste kuin kaksi sitä edellä olevaa tapausta. Sitten kun täällä Suomessa syntyy lapsi julkijumalattomaan perheeseen, niin hänet kastetaan siksi, kun hänen vanhempansa kuuluvat kirkkoon, ei siksi kun hänen vanhempansa uskovat Herraan Jeesukseen. Tämä edellä oleva tapaus on taas aivan erilainen kaste ja eri perusteilla kuin muut kasteet. Suomessa ainakin selkeästi yli 90% kirkon jäsenistä ovat julkijumalattomia. Lut.kirkon sylivauva ”kasteelle” ja muille kasteille ei löydy yhtään perustetta Uuden Testamentin kirjoituksista. Raamatun opettama yksi kaste tapahtuu aina samoilla perusteilla, eli uskoon tulon jälkeen. Kirkko kastaa monien eri syiden takia, esim. toisen ihmisen ratkaisun perusteella tai vanhempien kirkon jäsenyyden tähden, ei siksi että vauva sitä itse haluaisi. Jumala ei halua ketään pakkoliitettävän sellaiseen mihin ei olla itse sitouduttu.



Monet kirkon vauvakasteen kannattajat sanovat, että vauvan ei tarvitse uskoa, sillä Jumalan armo riittää ja kasteessa Jumala tarjoaa armoaan. Raamattu kuitenkin opettaa toisin:



Tiit 2:
11 ¶ Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12 ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,


Room 5:
1 ¶ Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.



Uskon kautta (henkilökohtainen usko) Kristukseen saamme Jumalan armon, emme vesikasteen kautta. Sylivauvan kastaminen on ihmisteko, joka tehdään kirkon perinteen tähden, ei Raamatun opetuksen tähden, sillä Raamattu opettaa vesikasteesta parannuksen ja uskoontulon jälkeen, eikä kirkon sylivauvakasteesta.



Raamattu opetti yhdestä uskosta ja yhdestä kasteesta, joka tarkoittaa sitä, että kastettavalla tulisi olla usko ennen kuin kastetaan. Ja ylivoimaisesti eniten kirkko kastaa ihmisiä, jotka eivät usko. Luterilaisen kirkon opetus kasteesta on täten täysin epäraamatullinen eikä edusta Raamatun opettamaa yhtä kastetta, joka tapahtuu uskon tulon jälkeen.



Siunaavin terveisin: Petri Paavola"

[Isoäiti]

Noin minäkin ymmärrän tuon vesikasteen kuin mitä Pekka toit Petrin sivuilta. Mutta tulikaste sitten, onko se yksi vai monta vai jatkuva prosessi, niinkuin kalamos tuossa tuo esille? Nämä on niin monimutkaisia pienelle ihmiselle, mutta kiinnostavia. Itse olen kokenut sellaisia ahjoaikoja uskonelämässäni ja olen aina silloin ajatellut olevani työpöydällä. Tai no, ensimmäisellä kerralla silloin nuorena uskovana, en ymmärtänyt mistä on kysymys. Mutta ymmärsin jäljestä päin, koska huomasin, että niissä vaikeissa hetkissä oli kuitenkin jotain muuttunut ajatus- ja arvomaailmassani. Tajusin, että olin ollut Jumalan käsittelyssä ja työpöydällä. Seuraavilla kerroilla osasin jo hyväksyä 'käsittelyt'. Mutta osaisinko ajatella niitä hetkiä kasteiksi? Pitääpä miettiä.

[pekka]

Noin minäkin ymmärrän tuon vesikasteen kuin mitä Pekka toit Petrin sivuilta. Mutta tulikaste sitten, onko se yksi vai monta vai jatkuva prosessi, niinkuin kalamos tuossa tuo esille? Nämä on niin monimutkaisia pienelle ihmiselle, mutta kiinnostavia. Itse olen kokenut sellaisia ahjoaikoja uskonelämässäni ja olen aina silloin ajatellut olevani työpöydällä. Tai no, ensimmäisellä kerralla silloin nuorena uskovana, en ymmärtänyt mistä on kysymys. Mutta ymmärsin jäljestä päin, koska huomasin, että niissä vaikeissa hetkissä oli kuitenkin jotain muuttunut ajatus- ja arvomaailmassani. Tajusin, että olin ollut Jumalan käsittelyssä ja työpöydällä. Seuraavilla kerroilla osasin jo hyväksyä 'käsittelyt'. Mutta osaisinko ajatella niitä hetkiä kasteiksi? Pitääpä miettiä.

Kiitos sulle Isoäiti kirjoituksestasi.


Petri opettaa minusta tosi hyvin näistä(kin) asioista joten laitan tähän jälleen lainauksen hänen kirjoituksestaan (kannattaa toki lukea koko kirjoitus läpi jos vain on aikaa siihen):

https://www.kotipetripaavola.com/Pyhan_ ... kaste.html

" Pyhän Hengen kasteessa sinetti sekä täyttyminen Pyhällä Hengellä


Opetus Pyhän Hengestä sekä siinä olevista ulottuvuuksista on moninainen. Koitan tuoda sellaisia asioita esille, joita olen Raamatusta löytänyt koskien Pyhän Hengen aluetta. Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella» (Matt. 3:11).


Johannes Kastaja kastoi syntinsä tunnustaneet vedellä parannukseen; eli he kääntyivät pois syntielämästä ja alkoivat uskoa Israelin Jumalaan. Syntien tunnustus johti heidät parannukseen, ei vesikaste. Vesikaste oli ulkonaisena merkkinä syntien tunnustamisesta sekä elämästä parannuksessa.


Messias Herra Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Kaikille jotka ottavat vastaan Herran Jeesuksen, Jumalan antaa voiman tulla Jumalan lapseksi niille, jotka eivät ole syntyneet miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala synnyttää uskon ihmisen sydämeen sanan kuulemisen kautta, jossa Pyhä Henki vahvistaa ja todistaa ihmisen sydämessä todeksi synnin, Jeesuksen vanhurskauden (Golgatan sovitusuhrin syntien anteeksisaamiseksi) sekä tuomion. Kun ihminen tunnustaa syntisyytensä sekä vastaanottaa pelastuksen Jumala antaa hänelle voiman (Pyhän Hengen) tulla Jumalan lapseksi.

Pelastuksen vastaanottaminen siirtää ihmisen synnin ja saatanan vallasta Jumalan lapseuteen.

Pyhä Henki antaa voiman todistaa Herrasta Jeesuksesta sekä voiman olla ja pysyä Jumalan lapsena. Tuli kuvaa puhdistusta; eli Pyhä Henki puhdistaa uskovan sydämen uskon kautta syntitavoista ja syntitottumuksista sekä synnin orjuudesta ja antaa uskovalle voiman kasvaa uskossa Jumalan sanan opetuksen mukaan.

Uskoontulossa jokainen saa Pyhän Hengen sinetin Jumalan lapseudesta.


Sinetti eli Pyhän Hengen kaste

Ef 1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,

Room 8:15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"

Pyhän Hengen sinetti on lapseuden Henki, jonka jokainen saa uskoontullessaan. Ensin siis saadaan Lapseuden Henki sinetiksi Jumalan lapseudesta, joka on myös voima uskovalle palveluksen työhön sekä antaa voiman olla ja pysyä Jumalan lapsena. Tämä sinetti eli kaste Pyhällä Hengellä voi myös tapahtua yhtä aikaa Pyhällä Hengellä täyttymisen kanssa, niin kuin UT sen meille todistaa esim. Apt luvussa 10. Mutta Pyhällä Hengellä täyttyminen on eri asia kuin Pyhän Hengen kaste.
Sinetti, eli Pyhän Hengen kaste on sama tapahtuma kuin Pyhän Hengen saaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että uskova saa koko Pyhän Hengen, eikä jotakin osia siitä, niin kuin jotkut väärin ymmärtävät tämän asian.

Kastetaan Pyhällä Hengellä


»Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.» (Apost. l: 4, 5).

Tämä on mielenkiintoinen kohta, joka todistaa lapseuden Hengen olevan sama asia kuin Pyhän Hengen kaste. Sillä tässä käsketään odottamaan Pyhän Hengen kastetta. Mutta ennen tätä oli tapahtunut seuraavaa:

Joh 20:19-23: Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!" Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

Tässä Herra Jeesus ilmestyy kuolemansa jälkeen opetuslapsille; eli uhrikuolemansa jälkeen, jonka kautta Hän vuodatti verensä syntien anteeksisaamiseksi.

Joh 20:22:ssa opetuslapset eivät saaneet Pyhää Hengen sinettiä, vaikka siinä sanotaan, että Jeesus puhalsi Pyhän Hengen heidän päällensä. Tämä oli esikuvaa ja vertauskuvaa tulevasta tapahtumasta eli helluntaipäivästä, jolloin Pyhä Henki vuodatettiin opetuslapsiin. Eli heidät kastettiin silloin Pyhällä Hengellä ja tulella.



Raamatussa on usein vertauskuva ja esikuva ennen itse asian tapahtumista viimeisellä aterialla tapahtui seuraavaa: Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. "Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.



Kristuksen ruumis, jota leipä kuvasi sekä veri, jota viini kuvasi; Kristuksen ruumis murrettiin sekä Hänen verensä vuodatettiin kuitenkin jälkeenpäin vasta Golgatalla.



Samoin myös Pyhän Hengen puhaltaminen oli esikuvaa ja vertauskuvaa tapahtumasta, joka tulee tapahtumaan jälkeenpäin eli helluntaipäivänä, jolloin laki pantiin opetuslasten sisimpään. Vain näin voi kirjoitukset olla sopusoinnussa ilman riitasointuja tämän asian suhteen.



Yksi kaste



Raamattu opettaa, että on yksi kaste, joka tietenkin tarkoittaa niin Pyhän Hengen kastetta kuin vesikastetta ja kertoo sen, että kaste on yksi. Eli kaste on asia, joka tapahtuu kerran, ei montaa kertaa. Vesikaste suoritetaan vain kerran samoin kuin Pyhän Hengen kastekin tapahtuu vain kerran, silloin kun tulemme uskoon, niin silloin saamme Pyhän Hengen kasteen eli Pyhän Hengen sinetin sydämeemme.

Acts 2: 47 Praising God, and having favour with all the people. And the Lord added to the church daily such as should be saved. (alkutekstin mukainen käännös)

Seuraavaksi kohta alkukielen mukaisesti:

Apt 2: 47 kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi seurakunnan yhteyteen joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

Niin kuin näemme niin Herra lisää seurakuntaansa sen, joka pelastuu. Eli uudestisyntyminen on tapahtuma, jonka kautta välittömästi Herra Jumala lisää uskovan seurakuntaansa.

Jaak 1:18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.

1 Piet 1:23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

Uudestisyntymisen kautta uskova liitetään Herraan Jeesukseen sekä myös seurakuntaan eli Kristuksen ruumiiseen, joka on sama tapahtuma kuin kaste Pyhässä Hengessä. Siitä kertovat myös seuraava Raamatun kohta.

1 Kor 12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

1 Kor 12:13 kertoo saman asian; eli olemme yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi eli seurakunnaksi. Jeesus kastaa meidät uudestisyntymisessä itseensä sekä myös seurakuntaansa, sillä olemme jäseniä ruumiissa, jonka Pää Herra Jeesus on.

Tämä kaste Pyhässä Hengessä on kertaluontoinen asia eli sama asia kuin Pyhän Hengen sinetti. Vesikaste suoritetaan kerran ja vesikaste on Pyhän Hengen kasteen esikuvaa, sillä vain Pyhä Henki voi kastaa uskovan lihan kuolemaan synnille sekä nousemaan ”kuolleista” vaeltamaan uskossa Pyhän Hengen voimassa. Näin Pyhän Hengen kaste on kertaluontoinen asia, jossa Kristus asettuu asumaan uskovan sydämeen Pyhän Hengen kautta.

Pyhän Hengen kasteen vaikutukset ovat kuitenkin moninaiset, sillä kun olemme kastetut Hengessä Kristukseen, niin olemme Hänet myös päällemme pukeneet eli Kristus elää meissä Pyhän Hengen kautta. Ja siten kasvamme uskossa Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Pyhän Hengen kasteen kautta saamme siis Pyhän Hengen, joka vaikuttaa uskovassa mm. seuraavia asioita:

- antaa voiman vastustaa syntiä sekä antaa voiman elää Jumalan tahdon mukaan: kasvattaen meitä vanhurskaudessa

- antaa voimaa myös todistamiseen

- antaa voiman rakastaa Jumalaa sekä uskon sisaria ja veljiä kuin myös lähimmäisiä sekä niitä, jotka meitä vihaavat

Room 2:29 vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

Kol 2:11,12:ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.

Edellä olevat Raamatun kohdat todistavat meille, että sydämen ympärileikkaus Pyhässä Hengessä on Kristuksen ympärileikkaus. Joka tarkoittaa, että kun olemme kastetut Pyhällä Hengellä, jossa Pyhä Henki asettuu meihin asumaan, niin sen kautta saamme voiman kuolla synnille sekä kasvaa ja elää vanhurskaudessa Jumalan tahdon mukaan."

[Isoäiti]

Kiitos! Tämä menee minunkin 'jakeluuni'

[kalamos]

Eikö tuossa Bibliassa ole yksikkömuoto "kasteen oppiin"?

Kyllä, mutta alkutekstissä on monikon genetiivi.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja puhuu selvästi kasteista monikossa.

Uskoontulossa jokainen saa Pyhän Hengen sinetin Jumalan lapseudesta.

Kyllä. Mutta tämä ei ole sama asia kuin kaste Pyhässä Hengessä.
Me saamme lapseuden Hengen eli Pyhän Hengen uudestisyntymisessä,
kun Jeesus puhaltaa meihin Elämän Hengen.
Silloin meidät on liitetty Kristukseen. Upotettu Häneen. Olemme yksi solu Hänen ruumiissaan.
Silloin meidät on upotettu Pyhän Hengen pilveen. Me kuulemme sen huminan.
Näin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.

Mutta palvelutehtävää varten me tarvitsemme voiman.
Ja sen me saamme siten, että meidän päällemme puetaan Voima korkeudesta.
Kun astiamme upotetaan Pyhään Henkeen, niin silloin astiamme täyttyy Pyhästä Hengestä,
ja me saamme Voiman, ja me tulemme olemaan Hänen todistajiansa.
Tämä on kaste Pyhässä Hengessä.

[Jasmiini]

Jos on monikkomuoto kaste sanasta,
niin eiköhän se tarkoita yhtä kastetta Pyhässä Hengessä ja yhtä kastetta vedessä

[Isoäiti]

Jasmin kirjoitti melkein sen mitä tuossa mielessäni pohdin. Näin minäkin ymmärrän yksinkertaisessa mielessäni.