Päivän sana

[vaisuliini]

*
Raamatullinen usko, jossa Jumala vaikuttaa tahtomista ja tekemistä johtaa uskovan ihmisen rakastamaan Jumalaa sekä keskinäiseen rakkauteen Herran Jeesuksen opetuslapsien välillä. Johanneksen evankeliumin 17 luvussa Herra Jeesus opetti kuinka Hänen opetuslapsissaan totuudessa pyhittäytyminen johtaa samaan suhteeseen mikä Isällä ja Jeesuksella on. Jeesuksen opetuksen mukaan Isä ja Jeesus ovat yksi. Herran Jeesuksen lupauksen mukaan kun ja jos Hänen opetuslapsensa ovat yksi niin kuin Hän ja Isä ovat yksi, niin silloin maailma uskoo Herraan Jeesukseen, että Isä on lähettänyt Jeesuksen maailmalle Pelastajaksi.

Tällä hetkellä Herran Jeesuksen opetuslapset elävät hajaannuksen tilassa erilaisissa uskonsuunnissa ja niiden ulkopuolella. Seurakuntana emme ole yksi niin kuin Jumalan sana opettaa, emmekä sen tähden näe Herran Jeesuksen lupauksen täyttymistä siinä määrin kun se toteutui Apostolien teoissa seurakunnan ollessa yksi. Olemme kuitenkin ennallistamisen ajassa ja Jumala on alkanut kokoamaan kansaansa pois hajaannuksesta ykseyden tilaan. On todella ikävää kuinka monet uskovat eivät ymmärrä ja tunnista Jumalan Pyhän Hengen työtä seurakunnan ennallistamisesta, vaan he hyökkäävät sitä vastaan, jotkut jopa todella raivokkaasti. Kiitos Herralle, että Hän vie myös seurakunnan ennallistamisen työn päätökseensä. Kaikki uskovat eivät tule mukaan seurakunnan ykseyden ennallistamiseen, mutta ne jotka rakastavat enemmän Jumalaa ja Hänen sanansa totuutta kuin ihmisten perinteitä, niin Jumalan armosta he tulevat mukaan seurakunnan ennallistamisen työhön.

-PP-

[vaisuliini]

*
Luomisen kuusi päivää osa 1

1 Moos 1:
5 Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.

..............
14 ¶ Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
15 ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin:
16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
17 Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle

2 Moos 20:
9 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Raamattu opettaa Jumalan luoneen taivaan (taivaat - avaruus) ja maan ja kaikki mitä niissä on kuuden päivän aikana. 1 Moos 1 luku kertoo meille luomisen päivän olleen 24 tunnin pituisia. Ihmiskunnassa käytössä olevat aikamääritelmät, päivä, viikko, kuukausi ja vuosi perustuvat Jumalan luomistyöhön, sillä Jumalan luomat aurinko ja kuu sekä päivän ja yön vuorottelu osoittavat ihmisille aikoja.

Seitsenpäiväinen viikko perustuu Jumalan luomistyöhön, sillä kuutena päivänä Jumala teki taivaan ja maan ja kaikki mitä niissä on sekä seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi luomistyöstänsä, asettaen näin ihmisille seitsenpäiväisen viikon. Kymmenessä Käskyssä Jumala kertoo ihmisille seitsenpäiväisestä viikosta, jossa tehdään kuusi päivää töitä ja sen jälkeen on yksi lepopäivä (sapatti), joka perustuu Jumalan luomiseen, sillä Jumala loi ja teki taivaat ja maan sekä mitä niissä on kuuden päivän aikana ja seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi. Jumala ei luonut taivaita ja maata miljardien tai miljoonien vuosien aikana, vaan kuutena päivänä, kuten Raamattu sen todistaa.

Jos luomisen päivät olisivat olleet epämääräisen ajan kestäviä, niin Jumala ei olisi voinut antaa seitsenpäiväistä viikkojärjestystä, mutta koska Hän antoi luomisen perusteella seitsenpäiväisen viikkojärjestyksen, niin se tarkoittaa sitä, että Hän loi taivaat ja maan ja mitä niissä on kuuden päivän aikana (kuusi vuorokautta) sekä Hän lepäsi seitsemäntenä päivänä.

Monet sanovat, että koska Raamattu sanoo: yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä, niin sen tähden luomisen ajanjakso voi olla vaikka kuinka pitkä. Jumala ei ole rajattu ihmisten aikaan, koska Hän on ajaton ja sillä perusteella yksi päivä on Hänelle kuin tuhat vuotta jne. 1 Mooseksen kirjan 1 luvussa Jumala kertoi kuinka pitkiä luomisen päivät olivat (illasta iltaan, yksi päivä, eli yksi vuorokausi) ja Hän loi taivaat ja maan ja kaikki mitä niissä on kuutena päivänä ja seitsemäntenä päivään Hän lepäsi ja asetti näin ihmiskunnalle seitsenpäiväisen viikon luomistyön seurauksena, että ihminen tekisi töitä kuutena päivänä ja seitsemäntenä päivänä lepäisi. Luomisen päivät eivät siten kestäneet miljardeja, miljoonia tai tuhansia vuosia, vaan kuusi päivää, eli kuusi vuorokautta.

2 Piet 3:
3 ¶ Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan
4 ja sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta."
5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta
6 ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen.
7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
8 ¶ Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että "yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä".
9 ¶ Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.

Pietarin kirjeen opetus yhdestä päivästä Herran edestä niin kuin tuhat vuotta on kytketty Herran Jeesuksen tulemuksen tulemuksen päivään ja jumalattomien ihmisten tuomion ja kadotukseen päivään. Maailman ihmiset pilkkaavat uskovia sanomalla, että missä viipyy Herran tulemus ja jumalattomien tuomion ja kadotuksen päivä, sillä onhan kaikki pysynyt niin kuin on ollut luomakunnan alusta asti. Tähän liittyen Raamattu opettaa, että Herran Jeesuksen tulemus ja jumalattomien tuomion ja kadotuksen päivä ei viivästy, vaan tulee tapahtumaan sitten kun sen aika on. Jumala on ajaton ja ikuinen ja siksi Jumalan edessä yksi päivä on kuin tuhat vuotta, mutta ihminen on rajoitettuna aikamääritykseen ja siksi jumalaton ihminen ei kykene ymmärtämään sitä, että Jeesus tulee ja samoin tulee tapahtumaan jumalattomien tuomion ja kadotuksen päivä.

Yksi päivä on Herran edessä niin kuin tuhat vuotta ei millään tavalla kumoa Jumalan luomisen päiviä, jotka olivat yhden vuorokauden pituisia, jonka todisteena ihmiskunta viettää kaikkialla seitsenpäiväistä viikkojärjestystä.

Jumalan aika on erilainen kuin ihmisen aika, sillä Jumala on ajaton. Kun on kyse luomisesta, niin Jumala itse ilmoittaa tehneensä taivaat ja maan ja kaikki mitä niissä on kuuden päivän, eli kuuden vuorokauden aikana ja seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi, siksi ihmiskunta viettää kaikkialla seitsenpäiväistä viikkoa, koska Jumala asetti luomaansa maailmaan ihmisiä varten auringon ja kuun näyttämään aikoja: vuorokausi, viikko, kuukausi ja vuosi.

Jumala on ajaton, mutta ihmisiä varten Hän asetti aikamäärityksen, joka perustuu kuuteen luomisen päivään ja lepopäivään (sapatti), josta tulee viikkojärjestys, jota noudatetaan kaikkialla maailmassa riippumatta siitä uskooko Raamatun Jumalaan vai ei.

Adamin sukuluetteloista ja Raamatun vuosiluku vihjeistä laskemalla Herraan Jeesukseen asti kykenemme tietämään, että maailma ja ihminen luotiin noin 6000 vuotta sitten. Kukaan ei tietenkään kykene sanomaan tarkkaa ajankohtaa, mutta sukuluetteloiden ja vuosiluku vihjeiden perusteella päädymme noin 6000 vuoteen. Adam luotiin kuudentena päivänä, jota edelsi viisi luomisen päivää. Raamatun todistuksen mukaan maailma ja luomisen alku on viisi päivää Adamia vanhempi. Tämä tarkoittaa sitä, että maailma on lähes yhtä nuori kuin Adam. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Raamatun opetuksen mukaan maailma ja ihminen on luotu noin 6000 vuotta sitten.

Jos uskova ihminen ei usko selkeään Raamatun ilmoitukseen luomisen päivistä sekä Raamatun todistukseen maailman ja ihmiskunnan iästä (n. 6000 vuotta), niin hän helposti lipsuu myös muissa kohdissa, jos alkeet eivät ole kunnossa. Jos emme usko Raamatun opetusta luomisesta ja sen ajankohdasta, niin totutamme itsemme valheeseen sekä Raamatun sanan totuuden vääristämiseen. Kyse on siis todella tärkeästä asiasta, Jumalan sanan ilmoituksen totuudesta, Jumalan omasta todistuksesta.

1 Moos 1:
1 ¶ Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
3 ¶ Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
4 Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.
5 Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.

1 Moos 1:1 kertoo Jumalan luoneen alussa taivaan ja maan. 1 Moos 1:2 kertoo kuinka maa oli autio (ilman muotoa) ja tyhjä sekä pimeys oli syvyyden päällä ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. 1 Moos 1:3 kertoo kuinka Jumala teki sanallaan valkeuden. 1 Moos 1:4 kertoo kuinka Jumala erotti valkeuden pimeydestä. 1 Moos 1:5 kertoo kuinka Jumala sanoi valkeuden olevan päivä ja pimeyden olevan yö. Tällä tavalla Jumala loi ensimmäisen päivän aikana maan, joka oli vielä ilman muotoa ja tyhjä, sillä se oli veden peitossa. Jumala loi myös ensimmäisen päivän aikana avaruuden (taivaat).

Raamattu sanoo Jumalan luoneen vasta neljäntenä päivänä auringon ja kuun olemaan merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia. Tätä ennen Jumala oli jo asettanut vuorokauden, eli yhden päivän pituisen ajanjakson, jonka aikana Hän teki luomistekojaan. Jokainen luomisen päivä oli yhtä pitkä ja tämän todistaa seitsenpäiväinen viikkojärjestys, joka on asetettu ihmiskunnalle Jumalan luomistyön perusteella (kuusi luomisen päivää ja sapatinlepo on yhtä kuin yksi viikko).

-PP-

[vaisuliini]

*
Luomisen kuusi päivää osa 2

Luomisen ensimmäinen päivä:

1 Moos 1:
1 ¶ Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
3 ¶ Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
4 Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.
5 Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.

Ensimmäisenä päivänä Jumala teki taivaat (avaruus) ja maan (ilman muotoa ja tyhjä) sekä asetti päivän ja yön vaihtelun, eli yhden vuorokauden aikamäärän koskien Hänen luomistekojaan. Jumala näki valkeuden olevan hyvä, siksi Hän erotti valkeuden pimeydestä.

Luomisen toinen päivä:

1 Moos 1:
6 ¶ Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä".
7 Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin.
8 Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.

Jumala luo taivaan ilmakehän.

Luomisen kolmas päivä:

1 Moos 1:
9 ¶ Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin.
10 Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
11 Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin:
12 maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
13 Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.

Jumala erotti maan vesistä ja kutsui veden mereksi. Alkutekstin mukaan Jumala loi maan päälle ruohoa ja yrttejä, jotka kylvävät siemeniä ja hedelmäpuita. Jumala näki, että tämä kaikki oli hyvää.

Luomisen neljäs päivä:

1 Moos 1:
14 ¶ Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
15 ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin:
16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
17 Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle
18 ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
19 Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.

Jumala loi auringon ja kuun erottamaan päivää yöstä sekä tähdet. Aurinko ja kuu luotiin osoittamaan ihmisille aikoja, päiviä ja vuosia. Jumala näki, että tämä oli hyvä.

Luomisen viides päivä:

1 Moos 1:
20 ¶ Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla".
21 Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
22 Ja Jumala siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä".
23 Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, viides päivä.

Jumala loi meressä elävät eläimet sekä linnut kunkin lajinsa mukaan. Jumala näki, että se oli hyvä. Jumala loi merielämille ja linnuille kyvyn lisääntyä ja tuottaa jälkeläisiä.

Luomisen kuudes päivä:

1 Moos 1:
24 ¶ Ja Jumala sanoi: "Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin:
25 Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
26 ¶ Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".
27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
28 Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".
29 ¶ Ja Jumala sanoi: "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.
30 Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi". Ja tapahtui niin.
31 ¶ Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

Jumala loi karjaeläimet, matelijat ja metsäeläimet kunkin lajinsa mukaan. Jumala loi ihmisen Jumalan kuvaksi, mieheksi ja naiseksi. Jumala ensimmäiseksi siunasi ihmisen ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".

Jumala loi ihmisille kyvyn lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen. Jumala antoi ihmiselle siementä tekevät ruohot sekä siementä tekevien puun hedelmät ravinnoksi. Jumala antoi metsäneläimille, taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki vihreät ruohot ravinnoksi. Jumala ei luonut eläimiä tappamaan toisiaan, vaan syömään vihreitä ruohoja. Syntiinlankeemuksen seurauksena myös, jotkut eläimet alkoivat tappamaan syödäkseen, mutta alussa kaikki eläimet olivat kasvissyöjiä.

Jumala katsoi kaikkea mitä Hän oli tehnyt ja se oli sangen (erinomaisen) hyvää.

Vanha Biblia sanoo alkutekstin mukaisesti Mark 10:6:ssa: Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi. Herra Jeesus sanoi ihmisen luomisen tapahtuneen luomisen alussa (kuudentena päivänä). Raamattu kumoaa selkeästi sellaisen väitteen tai ajatuksen, että ihminen olisi luotu miljoonia tai tuhansia vuosia maan luomisen jälkeen.

Toinen tärkeä huomio on Adamin ikä, jonka Raamattu ilmoitti olleen 930 vuotta. Jos luomisen päivät eivät olisi olleet yhden vuorokauden pituisia, vaan miljoonia tai tuhansia vuosia, niin Adamin ikä ei voisi olla 930 vuotta. Adamin ensimmäinen päivä ihmisen luomisen jälkeen oli sapatinpäivä paratiisissa ja jos sapatinpäivä ei olisi ollut yhden vuorokauden pituinen, vaan tuhansia tai miljoonia vuosia kuten myös muut luomisen päivät, niin Adamin ikä ei olisi voinut olla 930 vuotta. Adamin ikä todistaa, että luomisen päivät olivat yhden vuorokauden pituisia.

1 Moos 2:1 sanoo, että niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala loi taivaat (avaruus) ja maan kuuden päivän aikana. Jumala päätti kuudennen päivän jälkeen luomistyönsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, mitä Hän oli tehnyt. Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska Hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka Hän oli tehnyt.

Kuuden päivän luomistyön ja seitsemännen päivän levon perusteella Jumala asetti ihmiskunnalle seitsenpäiväisen viikon. Luomispäivät olivat yhden vuorokauden pituisia (24 tuntia). Viikkojärjestys, eli Jumalan luomisen järjestys kuusi työpäivää ja yksi lepopäivä (sapatti) on todiste siitä, että luominen tapahtui kuutena päivänä, ei miljoonien vuosien tai tuhansien vuosien aikana.

Moni voi kysyä miksi Jumala loi auringon ja kuun vasta neljäntenä päivänä, eikä heti ensimmäisenä päivänä ja tuliko päivän ja yön vaihtelu vasta neljäntenä päivänä?

Jumala on Kaikkivaltias Jumala, joka sanoo sanassaan asettaneen yhden vuorokauden (päivä) aikamääreen jo heti ensimmäiseen luomisen päivään. Itse näen sen näin, että Kaikkivaltias Jumala ei ole rajoitettu niihin luonnollisiin asioihin, joita näemme luonnollisessa maailmassa. Jumala joka pelastaa ihmisiä synnin orjuudesta, herättää kuolleita, parantaa sairaita, pysäytti auringon taivaalle, halkaisi punaisen meren kahtia, teki avaruuden ja koko maailmankaikkeuden jne. kykenee luomaan tekojaan kolmen päivän pituisen ajanjakson aikana asioita ilman auringon ja kuun nousuja ja laskuja.

Jumala sanoo sanassaan:

2 Moos 20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi;

Auringon ja kuun tekeminen neljäntenä päivänä sisältyy Jumalan luomisen kuuteen päivään, jolloin Hän teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on. Kuten on tullut aikaisemmin esille, niin seitsenpäiväinen viikko tulee Jumalan luomisjärjestyksestä, jossa Jumala teki kuutena päivänä taivaan ja maan sekä lepäsi seitsemäntenä päivänä. Aurinko ja kuu tekevät vuorokaudesta vuorokauden ihmisille, mutta Jumala joka on ajaton ei tarvitse aurinkoa ja kuuta määrittämään Hänelle vuorokauden pituutta.

Jumala on ajaton ja ikuinen, joka ei ole sidottu aikaan, mutta Hän asetti ensimmäisestä luomisen päivästä alkaen yhden vuorokauden aikamäärityksen ihmistä varten, joka perustuu kuuteen luomisen päivään ja lepopäivään (sapatti), josta tulee viikkojärjestys, jota noudatetaan kaikkialla maailmassa.

Jos kaikki luomisen päivät eivät olisi olleet yhden vuorokauden mittaisia, vaan esimerkiksi luomisen kolme päivää olisivat olleet eripituisia kuin neljä jälkimmäistä päivää, niin meillä ei olisi seitsemän päivän mittaista viikkoa, vaan jonkin muun mittainen aikajakso. Mutta koska Raamattu puhuu ja opettaa seitsenpäiväisestä viikosta luomisen perusteella, niin se tarkoittaa sitä, että jokainen luomisen päivä oli yhden vuorokauden pituinen.

-PP-

[vaisuliini]

*
"Jumala meidän kanssamme"

"Silloin israelilaiset lähtivät liikkeelle Siinain erämaasta; ja pilvi pysähtyi Paaranin erämaahan", 4Moos. 10:12.

Jumala oli lunastanut Israelin Egyptin orjuudesta ja ahdistuksesta. Hän oli vienyt sen lupaamaansa vapauteen. Hän oli tullut asumaan lunastetun kansan keskelle kaikessa voimassaan. Ihmeellinen armo oli kohdannut kauan kärsinyttä kansaa. Jumala oli tullut elämään sen kanssa, sen rinnalle sen Jumalana.

Elävän Jumalan johdatuksessa kansa lähti liikkeelle, mutta minne? Se johdatettiin erämaahan!

Kuivassa erämaassa ei ollut pisaraakaan vettä. Jos joku kysyi, kuinka me selviämme läpi paahtavan erämaahan, Mooses saattoi vain vastata: "Jumala on meidän kanssamme."

Jos joku kysyi, kuka ruokkii koko kansan erämaan kuivuudessa, oli Mooseksen vastaus jälleen: "Jumala on meidän kanssamme."

Kuka meitä hallitsee eripuran keskellä, kuka neuvoo tien läpi näännyttävän erämaan, miten me selviydymme ilman varastoja, huoltojoukkoja, tai aseita vihollisen hyökätessä. Kaikkiin kuoleman vakaviin kysymyksiin Mooseksella oli vain yksi vastaus: "Jumala on meidän kanssamme."

Erämaan keskellä vaelsi lunastettu kansa, jonka ainoa toivo oli "Immanuel, Jumala meidän kanssamme".

Israelin kohtalot aina Abrahamin päivistä alkaen ovat syvällistä vertauskuvaa Uuden testamentin seurakunnan vaiheista, meidän elämästämme.

Tänäänkin on synnin orjuudesta lunastettu Jumalan kansa kääntänyt selkänsä "Egyptille" ja tämä maailma on meille, joiden elämän lähde on Jumalassa, vain kuollut erämaa. Meille ei tämä maailma tarjoa mitään, mikä kelpaisi edes hetkeksi virvoittamaan sielumme sisäistä janoa.

Todellinen elämän lähteemme on Jumalassa.

Erämaa ei ollut Israelille vain jokin hengellinen vertauskuva. Se oli kovaa konkreettista todellisuutta. Jos Israel oli konkreettisesti erämaassa, samoin me olemme konkreettisesti maailmassa, Jumalasta riippuvaisina ja täysin puolustuskyvyttöminä ilman Häntä. Juuri tämän konkreettisen elämän keskelle kaikkine huolineen ja ratkaisemattomine ongelmineen kuuluu Jeesuksen lupaus: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Kun Israelin kerran vaelsi erämaassa, ei ympärillä oleva jumalaton maailma siitä paljon tiennyt eikä välittänyt. Se oli vain kummallinen joukko, jonka päämääristä ja pyrkimyksistä ei ollut edes tarkkaa selvyyttä.

Ehkä jotkut ajattelivat Israelin jo kuolleen erämaahansa, sillä eihän kukaan noin voi elää. Ympärillä olevat pakanakansat kavahtivat ajatustakin kulkea samaa tietä Israelin kanssa.

Israel vaelsi erämaassa yksin Jumalansa kanssa ja kasvoi tuntemaan Hänet ja Hänen voimansa. Elämä oli täynnä mahdottomia tarpeita, ongelmia, ristiriitoja, huolia, kiusauksia ja lankeemuksia. Mutta juuri tuon todellisuuden keskellä he oppivat tuntemaan Jumalansa, joka oli heidän keskellään ja auttoi. Päivä päivältä he muuttuivat ja kasvoivat erilaiseksi kuin kaikki muut kansat.

Kun Israel lopulta astui luvattuun maahan, ei se tehnyt sitä viimeisillä voimillaan. Se tuli erämaasta voimassa ja väkevyydessä, hämmästyttäen ja säikäyttäen kaikki ympärillä olevat kansat. Jumalan voima, huolenpito ja rakkaus olivat tulleet israelilaisille jokapäiväiseksi todellisuudeksi erämaan keskellä.

Me vaellamme tämän maailman keskellä kilvoitellen ja kieltäytyen kaikesta siitä hekumasta ja synnin nautinnosta, josta tämän maailman ihminen ammentaa voimansa ja ilonsa. Me olemme perin kummallinen kansa omine periaatteinemme ja näkemyksinemme.

Mitä suuremmaksi kasvaa synnin valta, sitä suurempi on maailman ihmisten kummastus heidän seuratessaan meidän vaellustamme. Heidän silmissään me olemme sekapäinen joukko, joka pian nääntyy omaan erämaahansa.

Mutta he eivät tiedä, että Jumala on meidän kanssamme, meidän ilomme ja voimamme. He eivät tiedä, että pian me nousemme uudessa voimassa ja väkevyydessä.

Erämaa ei ollut Israelin kotimaa. Erämaa ei ollut sen päämäärä, vaan pelkkä tie luvattuun maahan. Ei kieltäymysten ja kilvoitusten tie ole meillekään päämäärä, vaan tie luvattuun maahan, joka jo siintää edessämme.

Minäkin olen ollut erämaassa tietämättä, minne pitäisi mennä ja mitä pitäisi tehdä päästäkseni pois. Siellä opin, että minun ei tarvitse tietää vastausta kaikkiin suuriin kysymyksiini. Minun ei tarvitse tietää, mitä huominen tuo tullessaan.

Riittää tietoisuus siitä, että Jumala on minun kanssasi. Sitä parempaa vakuutusta ei kukaan voi antaa. Jumalan läsnäolo elämässämme merkitsee sitä, että huominen on parempi kuin eilinen. Voimme katsoa huomiseen luottavaisina. Meille käy hyvin. Siunausten maa siintää jo edessämme. "Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan aina sydänpäivään saakka."

Tapani Suonto
Kirja: Kohti Auringonnousua

[vaisuliini]

*
Elämme ajassa, jossa monenlaiset opit ja uskomukset valtaavat uskovien sydämiä. Osa opeista ja uskomuksista on Jumalan tahdon vastaisia, jotka tulevat taakaksi ja rasitteeksi monille uskoville. Raamattu puhuu paljon sairauksista parantumisista Jumalan voiman kautta. Tänä päivänä varsinkin äärikarismaattisissa ja muissa epäterveissä uskovien yhteyksissä sairasten parantumista korostetaan väärällä tavalla. Raamattu erottaa toisistaan lunastuksen syntien anteeksisaamiseksi sekä ruumiin lunastuksen. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan avulla rukouksen kera.

Äärikarismaattisissa piireissä ja muissa epäterveissä uskovien yhteyksissä, jotkut opettavat, että Herran Jeesuksen ristintyön kautta meidän sairautemme on parannettu, joka tarkoittaisi sitä ettemme voi olla sairaita emmekä sairastaa, vaan uskon kautta meidän tulisi vastaanottaa täysi fyysinen terveys. He perustelevat hyvin usein tämän väärän oppinsa Jesajan kirjan luvulla 53.

Jes 53:
3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4 ¶ Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.

Jesajan kirjan 53 luku on profeetallinen sana Herrasta Jeesuksesta. Herra Jeesus on sairauden tuttava siinä mielessä, että Hän ihmisen Luojana tuntee ja tietää sairauden tuskat ja kivut, mutta on myös sairauden parantaja. Alkutekstin mukaan Jes 53:4 voisi myös kääntää meidän surumme Hän kantoi, meidän kipumme Hän sälytti päällensä. Jesaja luku 53 ei sano, että Jeesus kantoi sairautemme ristille, niin että uskon kautta me automaattisesti pysymme terveinä tai uskon kautta tulemme aina automaattisesti terveiksi.

Jesaja luku 53 ja jae 4 sanoo Jeesuksen olleen rangaistuna ja heti jatkaa jakeessa 5, että Jeesus oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Raamattu ei tässä sano, että Jeesus olisi haavoitettu ja runneltu meidän sairauksiemme tähden, vaan rikkomustemme (synti) ja pahojen tekojemme tähden, koska ristintyö, Jeesuksen veri ja kuolema on syntien anteeksisaamiseksi.

Raamattu sanoo Jesaja 53:5:ssa rangaistuksen (rikkomukset, pahat teot, synnit) olleen Jeesuksen päällä, että meillä olisi rauha (Jumalan kanssa) ja että olemme Jeesuksen haavojen kautta parannetut. Jeesuksen haavojen kautta parantuminen ristintyön kautta tarkoittaa ihmisen sydämen (mieli) parantumista synnin aiheuttamista sydämen haavoista. Tässä kohden ei ole kyse fyysisten sairauksien parantumisista siten, että ristintyö automaattisesti poistaa ja parantaa kaikki sairaudet. Tästä vielä vähän myöhemmin lisää.

Herra Jeesus on kyllä kantanut meidän sairautemme sekä kipumme, mutta ei ole vienyt meidän sairauksiamme sillä tavalla ristin puulle, että saamme automaattisesti fyysisen terveyden tai, että voisimme tässä ajassa parantua jok'ikisestä sairaudesta. Herra Jeesus parantaa sairauksia, mutta ei paranna jok'ikistä sairautta, ja tämä tulee esille selkeästi Raamatun kokonaisopetuksen valossa.

Jes 61:
1 ¶ Herran, Herran henki on minun päälläni, sentähden on Herra minua voidellut, saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa; hän on minun lähettänyt parantamaan särjettyjä sydämiä: saarnaamaan vangeille lunastusta ja sidotuille pääsemistä;
2 Saarnaamaan Herran otollista vuotta, ja meidän Jumalamme kostopäivää; lohduttamaan kaikkia murheellisia;
3 Että minä saattaisin murheellisille Zionissa kaunistuksen tuhan edestä, ja iloöljyn murheen edestä, ja kauniit vaatteet murheellisen hengen edestä; että he vanhurskauden puuksi kutsuttaisiin, Herran istuttamisen ylistykseksi. (Biblia)

Biblian teksti Jes 61:1 sanoo selkeästi sen mitä alkuteksti tarkoittaa. Ilosanoman (evankeliumi Jeesuksen rististä ja ylösnousemuksesta) tärkein tehtävä pelastumisen jälkeen on parantaa synnin särkemä ja rikkoma ihmisen mieli (sydän). Jesaja 53:4 Jeesuksen haavojen ja ristintyön kautta parantuminen tarkoittaa todellakin synnin rikkoman mielen parantumista ja eheytymistä.

1 Piet 2:
24 joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut".
25 Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat," mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.

Kun apostoli Pietari siteeraa Jesaja 53 lukua, niin Pietari sanoi Jeesuksen kantaneen ruumiissansa meidän syntimme ristinpuuhun, että kuolisimme synnille ja eläisimme vanhurskaudelle, koska olemme Jeesuksen haavojen kautta parannetut. Pietari ei puhunut fyysisten sairauksien automaattisesta parantumisesta ristintyön kautta, vaan että meidän syntimme Jeesus kantoi ristinpuuhun ja olemme Jeesuksen haavojen kautta parannetut, jolla Pietari tarkoitti sydämen (mieli) parantumista synnin tuhovaikutuksista.

Matt 8:
16 Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;
17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme".

Tätä Raamatun kohtaa käytetään tukemaan oppia, jonka mukaan Jeesus kantoi sairautemme ristillä, joka vaikuttaa täyden terveyden, eikä uskova voi sairastua tai hänen täytyy uskon kautta omistaa täysi terveys, jolloin hän parantuu kaikista sairauksistaan.

Matt 8:16,17 ei sano, että Jeesus kantoi sairautemme ristille, jonka tähden emme voi sairastua tai että uskon kautta aina automaattisesti jok'ikinen sairaus automaattisesti paranee. Matt 8:16,17 opettaa kyllä, että Jeesus on kantanut meidän sairautemme ja tautimme ja parantaa sairauksia, mutta ei opeta, että saamme automaattisesti uskon kautta terveyden tai että parannumme kaikista sairauksista tässä maailmanajassa.

Room 8:
18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle-ei omasta tahdostaan, vaan alistajan-kuitenkin toivon varaan,
21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.
24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.

Roomalaiskirjeen 8 luku opettaa ruumiin lunastuksesta, joka tapahtuu vasta sitten kun koko luomakunta on vapautettu turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen, joka tarkoittaa sitä kun saamme uuden taivaallisen kirkastetun ruumiin kuolleitten ylösnousemuksessa ja ylöstempauksessa (1 Kor 15:35-54).

Ruumiin lunastus kirkastetussa ruumiissa tarkoittaa ruumiin täyttä terveyttä ja kuolemattomuutta, jossa ei ole enää sairautta. Raamattu ei siis lupaa automaattisesti täyttä terveyttä jok'ikisessä tilanteessa tässä maailmanajassa, vaikka kuinka uskomme Herraan Jeesukseen. Ristintyö sai aikaan täydellisen teon, jonka seurauksena uskon kautta Herraan Jeesukseen uskova ihminen pelastuu ja saa syntinsä anteeksi (lunastus syntien anteeksisaaminen), kun hän on tehnyt Jumalan armosta parannuksen. Tämä on varmaa uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Todellisuus näyttää ettei ruumiimme lunastusta ole vielä tapahtunut, sillä ruumiimme on vajavaisuuden alaisena rappeutuman tilassa, vanhenee, heikkenee ja on sairauksille altis, jonka Room 8 luku vahvistaa todeksi. Jos sairautemme olisi yhdistetty ristintyöhön automaattisena parantumisena tässä maailmanajassa, niin silloin myös ruumiimme olisi jo lunastettu, emmekä olisi sairaita, eikä ruumiimme rappeutuisi, mutta ruumiimme rappeutuu sekä olemme osallisia sairauksista luomakunnassa vaikuttavan turmeluksen (synti) tähden. Toki Jumala parantaa fyysisiä sairauksia ja saamme rukoilla parantumista ja ruumiin terveyttä, kunhan emme vain luule ja usko, että uskova ei voisi koskaan tässä ajassa sairastua mihinkään sairauteen.

Fil 3:
20 Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi,
21 joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.

Filippiläiskirjeen kolmas luku opettaa myös, että tässä nykyisessä maailmanajassa meidän ruumiimme on alennustilassa, mutta Herra tulee muuttamaan alennustilamme ruumiin Jeesuksen kirkkauden ruumiin kaltaiseksi, jossa ei ole kuolemaa, eikä sairautta. Tämä muuttuminen ei ole vielä tapahtunut, mutta tulee tapahtumaan kun Herramme Jeesus tulee.

2 Tim 4:20 Erastus jäi Korinttoon, mutta Trofimuksen minä jätin Miletoon sairastamaan.

Tämäkin kohta todistaa sen ettei ristintyö poista automaattisesti sairauksia uskon kautta tai estä sairauksien puhkeamista. Jos ristintyö aina automaattisesti poistaisi sairaudet, niin silloin Paavali ja Trofimus olisivat eläneet epäuskossa ja vastoin Jumalan tahtoa. Me tiedämme ettei Paavali tässä kohden elänyt epäuskossa, vaan uskossa Herraan Jeesukseen.

Uskon parantumiseen sairauksista uskon kautta Herraan Jeesukseen, sillä se on selkeä ja kiistaton Raamatun opetus, mutta Jeesuksen risti ei ole automaatti uskon kautta sairauksista parantumiseen. Tämä olisi tärkeä ymmärtää oikein, koska jos uskomme Jeesuksen ristin aina automaattisesti parantavan sairauksia, niin se johtaa epäterveeseen uskoon sekä täysin epäraamatulliseen uskoon, joka tekee tuhoisaa jälkeä uskovan ihmisen sydämessä. Epätervekristillisyys keskittyy väärällä tavalla fyysisiin parantumisiin ja varsinkin silloin kun se kytketään ristintyöhön siten, että uskovan pitäisi aina parantua sairauksista tai olla terve tässä maailmanajassa ristintyön perusteella. Tällainen oppi syyttää ja syyllistää sairaita uskovia sekä taakoittaa ja saa sairaan uskovan kokemaan olevansa huono uskova tai b-luokan uskovaisen. Onneksi meidän ei tarvitse uskoa epäterveitä opetuksia, eikä sairaus ole aina merkki epäuskosta, koska silloin myös Paavali sekä Trofimus olisivat syyllistyneet epäuskoon, sillä Paavali ei kiirehtinyt eikä nähnyt tarvetta parantaa Trofimusta, eikä Trofimus käyttänyt "uskon auktoriteettia" tullakseen terveeksi sairaudestaan.

1 Kor 12:9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;

En halua missään nimessä lietsoa epäuskoa sairauksista parantumisia kohtaan, vaan ainoastaan katkoa väärän opin juuret väärän parantumisen opilta. Jumala parantaa ja haluaa parantaa fyysisiä sairauksia yhä tänä päivänä, kiitos Herralle. Saamme uskoa sairauksista parantumiseen uskon kautta Herraan Jeesukseen, kunhan emme mene siinä yli kirjoitusten ja muistamme lopullisen ruumiin lunastuksen sairauksista sekä kuolemasta tapahtuvan vasta kun saamme kirkastetun ruumiin. Vaikka Raamattu puhuu lopullisesta ruumiin lunastuksesta kirkastetun ruumiin kautta, niin siitäkin huolimatta saamme uskoa Jumalan parantavan sairauksia yhä nyt tässä ajassa, niin kuin Raamatustakin sen näemme, että Jumala paransi monien ihmisten fyysisiä sairauksia.

Keskittyminen sairauksien parantumisiin tai keskittyminen väärän opin ohjaamana sairauksien parantumisiin avaa ovet riivaajahenkien toiminnalle ja eksytyksiin, koska eksytyksen tunnusmerkki ja piirre on ihmeiden ja tunnustekojen perässä juokseminen sekä niiden tavoitteleminen. Uskon elämän keskipisteen tulee olla Herrassa Jeesuksessa, evankeliumissa, joka on Jumalan voima:

Ef 1:
5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,

1 Piet 1:
3 ¶ Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
4 turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
5 jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
6 ¶ Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,
7 että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
8 Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,
9 sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.

Raamattu opettaa ristintyön, eli Herran Jeesuksen sovitustyön ja lunastuksen ristillä Hänen veressään tuovan syntien anteeksisaamisen kaikille, jotka tekevät parannuksen ja uskovat Herraan Jeesukseen. Tämä Jumalan pelastuksen armo on annettu uskoville ylenpalttisesti viisaudeksi ja ymmärrykseksi uskossa Herraan Jeesukseen ja Jumalan tuntemisessa. Siksi me myös voimme ymmärtää Jeesuksen ristin lunastuksen ja uskon päämäärän olevan sielujen pelastus, jonka tulee olla evankeliumin julistuksen keskiössä.

-PP-

[vaisuliini]

*
Ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalalle. Hepr. 11:6. Miksi?
Koska : "sen tähden se on uskosta, että se olisi armosta". Room.4:16

Monet uskovat tulevat Jumalan eteen omien onnistuneiden tekojen pohjalta. Se on vastakohta uskolle. Ja se ei kelpaa. Miksi? Koska sinun onnistuneisuutesi ei ole milloinkaan perusta Jumalan hyväksymiselle. Omat hyvätkään teot eivät ole tarpeeksi.

Mitä usko sanoo? Olet hyväksytty sen perusteella mitä Jeesus on tehnyt.

Jeesus oli kaikessa tekemisissä täydellinen. Hän kelpasi Jumalalle omien tekojensa kautta. Hän oli puhdas ja kuuliainen kaikissa teoissaan Jumalan edessä, sinä et. "hän oli kaikessa kuuliainen, hamaan ristin kuolemaan saakka." Fil.2:8

Usko turvautuu hänen tekoihinsa, koska hänen kuuliaisuutensa ansiosta sinä olet vanhurskas.
Room. 5:19 " Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuuden vuoksi monet ovat tulleet syntisiksi, niin myös yhden ihmisen kuuliaisuuden ansiosta monet tu­levat vanhurskaiksi."

Kun tulit uskoon, sinut puettiin Jeesuksen omaan vanhurskauteen ja puhtauteen. Olet vanhurskas, puhdas ja otollinen koska luotat mitä hän on jo tehnyt puolestasi.

Vanhurskaus vastaanotetaan uskon kautta Jeesukseen. Näin kelpaat ja olet otollinen Jumalalle joka hetki uskosi kautta ja tämä on armoa niinkuin Sana sanoo:

"Hänen kauttaan me olemme päässeet uskossa tähän armoon" Room. 5:2

Tätä tarkoittaa, "ilman uskoa on mahdoton olla otollinen".

Hannu Enbuska

[vaisuliini]

*
Herra ennallistaa seurakuntansa osa 1

Elämme nyt tässä hetkessä mielenkiintoisia aikoja, sillä näemme Raamatun lopunaikojen profetioiden alkavan täyttymään silmiemme edessä. Eräs asia, joka tulee täyttymään Jumalan sanan profetian mukaan on myös seurakunnan palaaminen takaisin alkuperäiseen seurakunta elämään. Tämä tarkoittaa palaamista takaisin Jumalan asettamaan seurakunta malliin. Tarkoitukseni ei ole tuoda hajaannusta, vaan hajaannuksen poistaminen ja herätellä meitä uskovia palaamaan takaisin seurakunnan alkuperäiseen ykseyteen.

Kun tutkimme Raamattua Roomalaiskirjeen lukua 11, niin siellä on Jumalan sanan profeetallinen ilmoitus seurakunnan ennallistamisesta, eli palaamisesta takaisin seurakunnan alkuperäiseen elämään ja järjestykseen.

Room 11:
11 Minä siis sanon: eivät kaiketi he ole sitä varten kompastuneet, että lankeaisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta tuli pelastus pakanoille, että he itse syttyisivät kiivauteen.
12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä! (pleroma)

.........................
24 Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!
25 Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku (pleroma) on sisälle tullut,

Jae 25 alkutekstin mukaan: Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täyteys (pleroma) on sisälle tullut,
26 ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.
27 Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä."

Room 11:12 jakeessa on sana pleroma ja tekstiyhteys puhuu siitä kuinka Israelin lankeemus on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, mutta Israelin täyteys (pleroma) tulee olemaan paljon enemmän. Mitä tarkoittaa Israelin täyteys, joka tulee olemaan paljon enemmän?

Room 11:12 kohdassa Israelin täyteydellä tarkoitetaan sitä kun he tulevat uskomaan Herraan Jeesukseen. Suurin osa juutalaisista tänä päivänä elää joko maallistuneena juutalaisena tai sitten ortodoksijuutalaisena, jossa yhdistyy kabbalismin ja VT:n usko, mutta VT:n uskoa tulkitaan paljon Raamatun sanaa vastaan olevasta perinteestä käsin. (Paavali puhuu Room 11 luvussa juutalaisista ja israelilaisista yhdistäen sen samaksi asiaksi, joka Raamatun sana mukaan tarkoittaa samaa asiaa, siksi minäkin teen samoin).

Kun lopunaikana koko Israelin jäljelle jäänyt jäännös kolmasosa tulee pelastumaan uskon kautta Herraan Jeesukseen, niin silloin Israel (juutalaiset - israelilaiset) tulevat saavuttamaan täyteyden. Room 11:12 juutalaisten täyteys tarkoittaa palaamista Jumalan luokse, uskomaan Jumalaan, niin kuin on Jumalan tahto. Pleroma sanan päämerkitys UT:n tekstissä on täyteys ja vielä sellainen täyteys, joka on Messias Jeesuksen täyteyttä ja Jumalan vaikuttamaa täyteyttä, jossa rikkinäinen korjataan ja hajaannus sekä rikkinäisyys ennallistetaan. Tämän tulet huomaamaan jos luet kirjoitukseni siihen kohtaan asti, missä käydään läpi sitä miten ja millä tavalla pleroma sana esiintyy UT:n tekstissä.

Room 11:25 Sillä en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, tätä salaisuutta, (ettette itsellänne ylpeilisi,)että paatumus on puolittain Israelille tullut, siihenasti kuin pakanain täydellisyys (pleroma) tulis. Biblia 1776

Room 11:25 SIllä en minä tahdo salata teildä/ rackat weljet/ tätä salaisutta/ ettet te olis ylpiät/ että paatumus on puolittain Israelille tullut/ sijhenasti cuin pacanain täyttämys (pleroma) tulis: Raamattu 1642

Romans 11:25 For I would not, brethren, that ye should bee ignorant of this mysterie (least yee should bee wise in your owne conceits) that blindnesse in part is happened to Israel, vntill the fulnes (pleroma) of the Gentiles be come in. King James 1611 version

Room 11:25 ου γαρ θελω υμας αγνοειν αδελφοι το μυστηριον τουτο ινα μη ητε παρ εαυτοις φρονιμοι οτι πωρωσις απο μερους τω ισραηλ γεγονεν αχρις ου το πληρωμα (pleroma) των εθνων εισελθη Bysantin kreik. teksti

UT:n kreikankielisen alkutekstin mukaan Room 11:25 jakeessa on sana pleroma, joka ei tarkoita täyttä lukua, vaan täyteyttä. Vanha King James version vuodelta 1611 ja monet englanninkieliset Raamatut käyttävät sanaa fulness (vanh. fulnes jne.), joka tarkoittaa täyteyttä, ei täyttä lukua.

Room 11:12 Israelin täyteys tarkoitti palaamista takaisin Jumalan luokse ja Room 11:25 pakanoiden täyteys tarkoittaa myös palaamista takaisin seurakunnan ja Jumalan välisessä suhteessa sillä tavalla, että hajaannuksessa oleva seurakunta palaa takaisin alkuseurakunnan Raamatulliseen seurakunnan järjestykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että useat uskovat tulevat hylkäämään uskonsuuntien hajaannuksen, he eivät hylkää seurakuntaa, koska seurakunta koostuu Jumalan pelastamista ihmisistä. He palaavat takaisin paikkakunnan yhden seurakunnan mallin mukaiseen järjestykseen, joka alkaa pääsääntöisesti kokoontumaan kodeissa.

Kyseessä ei ole rukousryhmien tai Raamattupiirien perustaminen kodeissa, vaan seurakunnan palaaminen seurakunnan ykseyteen, jossa kokoontuminen tapahtuu pääasiassa kodeissa. Miksi kodeissa? Siksi, koska niin kuin alkuseurakuntaa vainottiin sen rakkauden ja totuuden tähden, joka heillä oli Jumalan armosta, niin samoin tulee tapahtumaan tässä lopunajassa. Koti jää lähes ainoaksi paikaksi missä vainottu seurakunta voi kokoontua.

Tämä maailma ja antikristillinen henki, joka jo nyt vaikuttaa tulee pakottamaan kaikki uskonsuunnat hyväksymään kompromisseja ja pakottaa uskonsuuntia luopumaan Jumalan sanan totuudesta sen varjolla, että jos he eivät tee niin kuin yhteiskunta sanoo, niin he eivät saa enää julkisesti kokoontua uskonsuuntina. Monet heistä uskonsuuntien sisällä olevat (ei kaikki) ovat niin kiinni omissa rakennelmissaan, titteleissään, itse hankituissa asemissaan, että he myyvät totuutta voidakseen jatkaa uskonsuuntana sen mukaan minkä he ovat itselleen valinneet. Kun he tulevat tulevina päivinä yhä enemmän suostumaan kompromisseihin, niin he luulevat olevansa totuuden puolella, vaikka ovat pois poikenneet totuudesta.

Room 11:25 jakeessa Paavali kirjoittaa profeetallisessa Hengessä, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus hamaan siihen asti, kunnes pakanoiden täyteys on sisälle tullut. Tämä on profeetallinen sanoma siitä, että niiden päivien jälkeen kun pakanat tulevat Jumalan armosta saavuttamaan täyteyden uskossa, niin niiden päivien jälkeen tulee myös tapahtumaan Israelin kansan koko jäännöksen, kolmasosan pelastuminen, kun he tunnustavat syntinsä ja uskovat Jeesuksen olevan Herra, Pelastaja ja Messias.

Raamattu opettaa Sakarjan kirjan luvussa 12, että silloin kun tulee tapahtumaan kansojen hyökkäys Israeliin ja Jerusalemiin lopunajassa, niin silloin tulee tapahtumaan Israelin jäännöksen kolmannen osan kääntyminen Jumalan puoleen uskon kautta Herrassa Jeesuksessa. Ennen tätä aikaa ja tapahtumaa on tapahtunut pakanoiden uskon täyteyden ojentautuminen.

Mitä tarkoittaa Room 11:25 pakanoiden täyteys on sisälle tullut? Se tarkoittaa sitä, että pakanauskovat ovat hajaannuksen tilassa, eivätkä ole seurakuntana ykseyden tilassa, eivät ole ykseyden sisäpuolella, vaan sen ulkopuolella, hajaannuksen tilassa erilaisissa uskonsuunnissa ja niiden ulkopuolella. Se tarkoittaa sitä, että tässä lopunajassa Jumala ennallistaa seurakuntansa ja palauttaa sen alkuperäisen ykseyden tilaan, Raamatulliseen seurakunnan järjestykseen, jossa paikkakunnalla on yksi Jumalan seurakunta, joka järjestäytyy uskomaan Herraa Jeesusta seurakuntana, niin kuin Jumala on itse oman seurakuntansa asettanut elämään ja toimimaan.

Koska hajaannuksessa oleva seurakunta tulee pois hajaannuksen tilasta ja alkaa kokoontumaan ykseydestä käsin sen sisäpuolella mihin seurakunta on alunperin asetettu, niin siksi Jumalan sanan profetia käyttää sanoja pakanoiden täyteys (pleroma) on sisälle tullut. Kaikki uskovat eivät tule mukaan Jumalan työhön, jossa Hän ennallistaa seurakunnan takaisin sen alkuperäiseen ykseyden tilaan. Mutta, onneksi Jumalan armosta on niitä uskovia, jotka kuulevat ennallistamisen kutsun ja he tulevat mukaan ja saavat nähdä sen mitä siitä seuraa, kun on uskollinen Jumalalle tässä seurakunnan ennallistamisessa.

-PP-

[vaisuliini]

*
Herra ennallistaa seurakuntansa osa 2

Kun tutkimme sitä millä tavalla UT:n alkuteksti käyttää sanaa pleroma, niin huomaamme, että se merkitsee sellaista, missä rikki mennyt korjataan ja tämän korjauksen kautta tulee täyteys, eli Jumalan tahto täyttyy korjaamisen, palauttamisen ja ennallistamisen kautta. Seuraavaksi tutkimme sanaa pleroma ja miten se esiintyy UT:n teksteissä.

Pleroma sana esiintyy UT:n tekstissä 17 kertaa ja kuten tulemme näkemään, niin Raamattu ei käytä pleroma sanaa siinä merkityksessä kuin täysi luku, vaan täyteys, täyttymys, täydellisyys ja kuinka jokin täyttyessään tai tullessaan täyteen tai täyteyteen tulee korjaantumaan rikkinäisyyden tilasta.

Matt 9:16 Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan, sillä semmoinen täytetilkku (pleroma) repii palasen vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.

Matt 9:16 jakeessa kerrotaan siitä kuinka rikkinäistä (reikäinen) ja vanhaa haurasta vaatekappaletta ei voi korjata uudella täytteellä (täytepalalla), koska se repii palasen vanhasta vaatteesta ja reikä tulee pahemmaksi. Raamatun sanan opetuksen mukaan pleroma täyteys ei korjaa rikki mennyttä vanhan kautta (uskonnolliset perinteet tai lihan mieli ja voima), vaan tulee tehdä kokonaan uudet vaatteet uudesta kankaasta, että vaate on kestävä.

Matt 9:16 jakeessa on ajatus rikkinäisen korjaamisesta pleroman kautta, mutta vanha ja hauraus ei korjaannu uuden täytepalalla, niin että vanhaan laitetaan pieni pala uudesta, vaan tarvitaan kokonaan uusi ja vanhan tulee kokonaan kuolla pois. Tämä kohta opettaa sitä, että kun Herra Jeesus tulee ja pelastaa ihmisen, niin hänestä tulee uusi luomus ja synnin rikkoma ihminen korjaantuu ja eheytyy ainoastaan Uuden Liiton uskon järjestyksen kautta Pyhässä Hengessä rakkauden ja totuuden uskolla Herraan Jeesukseen, ei vanhan liiton, ei uskonnollisten perinteiden kautta, eikä ihmisen oman voiman kautta.

Mark 2:21 Ei kukaan ompele vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan; muutoin uusi täytetilkku(pleroma) repii palasen vanhasta vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.

Mark 2:21 opettaa ja kertoo saman asian kuin Matt 9:16.

Mark 8:20 "Ja kun minä mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta vasun täyttä (pleroma) palasia te keräsitte?" He sanoivat: "Seitsemän".

Herra Jeesus puhui opetuslapsilleen tapahtumasta (Matt 15:32-37), jossa neljätuhatta miestä sekä sen lisäksi naiset ja lapset tulivat kaikki ruokituiksi, vaikka opetuslapsilla ei ollut kansalle antaa kuin seitsemän leipää ja muutamia kaloja. Kun Herra Jeesus otti seitsemän leipää ja kalat ja siunasi ne, ja antoi opetuslapsille, jotka antoivat ne kansalle syötäväksi, ja sitten kun ruuasta jääneet palaset kerättiin koreihin, niin niistä tuli seitsemän täyttä korillista.

Mark 8:20 jakeen opetuksen mukaan ruuasta jääneitä palasia oli kaiken kaikkiaan seitsemän täyttä (pleroma) korillista. Tässäkin sana pleroma tarkoitti sitä, että ihminen, jolla ei ollut mitään sai sen minkä hän tarvitsi pleroman kautta, jonka Jumala vaikutti. Puutteenalainen tuli ravituksi ja sen todistuksena oli seitsemän täyttä (pleroma) korillista leipää ja kalaa. Seitsemän on Jumalan täydellisyyden ja Jumalan täydellisten tekojen luku. Herra Jeesus teki täydellisen teon, jonka todisteeksi jäi vielä seitsemän täyttä (pleroma) korillista leipää ja kaloja.

Joh 1:
16 Ja hänen täyteydestään (pleroma) me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.
17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

Herran Jeesuksen täyteys (pleroma) tuo Häneen uskovalle ihmiselle armon, pelastuksen ja mahdollisuuden pyhitykseen. Herran Jeesuksen täyteys (pleroma) eheyttää, parantaa ja korjaa synnin rikkoman ihmisen.

Room 11:12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä! (pleroma)

Kuten on tullut aikaisemmin esille, niin tässä Israelin täyteys tarkoittaa sitä, kun he tulevat pelastumaan uskon kautta Herraan Jeesukseen. Tässäkin kohdassa täyteys (pleroma), jonka Jumala vaikuttaa eheyttää, parantaa ja korjaa synnin rikkoman ihmisen.

Room 11:25 Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku (pleroma) on sisälle tullut,

Tämä Raamatun kohta on jo käsitelty tässä kirjoituksessa ja siksi en enää sitä toista tässä kohtaa.

Room 13:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys (pleroma).

Jumalan rakkaus täyttää lain sillä tavalla uskovan elämässä, että ihminen ei voi täyttää lakia (elää jatkuvasti synnittömästi ja täydellisesti), mutta silloin kun uskova Jumalan armosta vaeltaa totuuden rakkaudessa, niin hän elää täytetyn (pleroma) lain mukaan, jonka Herra Jeesus on täyttänyt meidän puolestamme.

Silloin kun uskova ihminen elää ja vaeltaa totuuden rakkaudessa, niin Jumalan totuuden rakkaus eheyttää ja korjaa uskovan ihmisen rikkinäistä sydäntä.

Room 15:29 ja minä tiedän, että tullessani teidän tykönne tulen Kristuksen täydellinen (pleroma) siunaus mukanani.

Kristuksen täydellinen (pleroma) siunaus johtaa myös siihen, missä ihmisen rikkinäistä sydäntä korjataan Jumalan sanan totuuden kautta Pyhän Hengen vaikuttaman Jumalan rakkauden kautta.

1 Cor 10:26 For the earth is the Lord’s, and the fulness (pleroma) thereof. King James Version 1769

1 Kor 10:26 sillä: "Herran on maa ja kaikki (pleroma), mitä siinä on".

Alkutekstin mukaan 1 Kor 10:26 Herran on maa ja sen täyteys (pleroma). Tämä maailma on Jumalan luoma ja maan täyteys on Jumalan luomaa, ja tämän maan täyteyden kautta Hän pitää huolta varsinkin niistä, jotka uskovat Häneen. Saamme jokapäiväisen leipämme (ravintomme) maan sadon kautta Jumalan asettaman täyteyden kautta. Kaikki ovat osallisia tästä yhdestä ja samasta Jumalan täyteydestä.

1 Kor 10:28 Mutta jos joku silloin teille sanois: tämä on epäjumalain uhri, niin älkäät syökö, hänen tähtensä, joka sen ilmoitti, ja omantunnon tähden. Sillä maa on Herran ja kaikki (pleroma) mitä siinä on.

1 Kor 10:28 Raamatun kohta liittyy 1 Kor 10:26 jakeeseen ja nämä jakeet puhuvat samasta asiasta koskien maan täyteyttä (pleroma), jonka kautta Herra pitää kansastaan huolta.

Gal 4:4 Mutta kun aika oli täytetty (pleroma), lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen,

Kun Jumalan pelastussuunnitelmassa aika tuli täyteen (pleroma), jolloin Isä lähetti Poikansa Jeesuksen maan päälle (Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa), niin sen päämäärä oli syntisen ihmisen pelastaminen ja synnin rikkoman ihmisen korjaaminen Jeesuksen täyteyden (pleroma) kautta.

Ef 1:10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä (pleroma) aikoi toteuttaa, -oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.

Kun Jumala yhdistää kaiken mikä on taivaassa ja maan päällä, jonka Hän aikojen täyttyessä (pleroma) aikoo toteuttaa, niin se johtaa siihen, että kun syntinen ihminen on pelastunut uskon kautta Herraan Jeesukseen, niin synnin rikkoman ihmisen sydän korjaantuu Jeesuksen täyteyden (pleroma) kautta. Eräänä päivänä Jumalan pelastamat ihmiset saavat elää iankaikkista elämää Uudessa Jerusalemissa Herran Jeesuksen veren ja sovitustyön ansion tähden.

Ef 1:
20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,
21 korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.
22 Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä (pleroma), joka kaikki kaikissa täyttää.

Isä Jumala on asettanut Jeesuksen seurakunnan pääksi ja seurakunta on Jeesuksen ruumis, ja seurakunta on Jeesuksen täyteys (pleroma), joka kaikki kaikissa täyttää. Hajaannuksessa elävä seurakunta, joka elää hajaannuksessa uskonsuuntien keskuudessa sekä niiden ulkopuolella ei elä seurakuntana Jeesuksen täyteydestä (pleroma) käsin, koska Jeesuksen täyteyteen (pleroma) ei kuulu seurakunnan hajaannus, vaan seurakunnan ykseys.

Kun seurakunta elää hajaannuksessa, niin Jeesuksen täyteys ei pääse täyttämään kaikkia siinä tarkoituksessa, missä Jeesus haluaa täyttää kansansa hyvillä lahjoillaan ja huolenpidollaan. Kun seurakunta elää hajaannuksessa, niin he eivät pääsääntöisesti rakennu kuin oman "puolueensa" jäsenten kanssa eivätkä pääsääntöisesti pidä huolta hengellisesti ja maallisesti muista kuin oman "puolueensa" jäsenistä. Tällä tavalla hajaannuksessa elävä seurakunta ei pääse osalliseksi siitä koko hengellisestä rikkaudesta, minkä Herra haluaa antaa koko seurakunnalleen seurakunnan ykseyden yhteen tulemisen kautta.

Silloin kun seurakunta elää Jeesuksen koko täyteyden sisäpuolella, niin seurakunta kokoontuu yhteen ykseyden perustalle paikkakunnillaan. Tällä tavalla ykseydestä käsin seurakunta pääsee osalliseksi kaikesta siitä hyvästä, minkä Jumala antaa toinen toisilleen, eli kaikille uskoville seurakuntansa kautta. Ykseyden perustalla oleva seurakunta voi kokoontua eri paikoissa paikkakunnallaan, mutta ykseyden perustalla oleva seurakunta ei lahkoonnu ja erottaudu toisistaan eri uskonsuuntien ja erilaisten oppien taakse, koska on vain yksi usko ja yksi seurakunta, joka on kutsuttu elämään ykseydestä käsin, joka on Jeesuksen seurakunnan täyteys (pleroma).

Jeesuksen seurakunnan täyteydessä (pleroma) eläminen paikkakunnalla ykseydestä käsin johtaa siihen, että seurakunta, eli uskovat ihmiset korjaantuvat synnin haavoistaan ja pääsevät kasvamaan uskossa eteenpäin.

Ef 3:19 ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä (pleroma).

Kun Jumalan armosta uskova ihminen oppii tuntemaan Kristuksen rakkautta totuudessa, niin sen tarkoitus on, että uskova tulisi täyteen Jumalan täyteydestä (pleroma). Kun uskova tulee täyteen Jumalan täyteydestä, niin Jumalan täyteys (pleroma) korjaa synnin rikkoman ihmisen ja tekee rikkinäisestä eheän.

Ef 4:13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden (pleroma) täyden iän määrään,

Jumalan tahto on, että Jumalan kansa, Uuden Liiton seurakunta (seurakunta on uskovat ihmiset) kasvaa ykseydestä käsin uskossa ja oppii tuntemaan Jeesuksen, ja pääsee uskossa täyteen miehuuteen, Jeesuksen täyteyden (pleroma) täyden iän määrään.

Jeesuksen täyteyden (pleroma) kautta uskovan ihmisen synnin rikkoma sydän eheytyy, parantuu ja korjaantuu.

Kol 1:19 Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys (pleroma) hänessä asuisi
Jeesuksen täyteyden kautta uskon kautta Häneen synnin rikkoma sydän korjaantuu ja parantuu.

Kol 2:9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys (pleroma) ruumiillisesti,

Herrassa Jeesuksessa asuu ja asui koko Jumaluuden täyteys (pleroma), kun Hän vaelsi ihmisenä maan päällä, ollen samalla tosi Jumala ja tosi ihminen.

Niin kuin olet omin silmin nähnyt, niin kreikankielen sana pleroma ei tarkoita täyttä lukua, vaan täyteyttä ja sitä, että rikkinäinen ja rikki mennyt korjaantuu täyttämisen ja täyteyden kautta. Tämän takia myös Room 11:25 puhuu ja opettaa siitä kuinka lopunaikana pakanoiden täyteys tulee sisälle sen jälkeen kun rikkinäisyyden tilassa oleva seurakunta palaa hajaannuksesta takaisin seurakunnan ykseyteen.

-PP-

[vaisuliini]

*
Herra ennallistaa seurakuntansa osa 3

Apt 3:21 Taivaan pitää Hänet tosin omistaa kaiken ennallistamisen aikoihin saakka, mistä Jumala on iäisyydestä asti puhunut (kaikkien) pyhäin profeettainsa suulla. Toivo Koilo Suuri Ilosanoma

Apt 3:
19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
20 että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.
21 Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.

Toivo Koilo kääntää alkutekstin mukaan Apt 3:21 Raamatun kohdan. Herra Jeesus on nyt taivaassa Isänsä luona, Isänsä oikealla puolella. Kun Herra Jeesus tulee takaisin toisen kerran, niin se johtaa Jumalassa kuolleiden heräämiseen ja seurakunnan ylöstempaukseen, jossa Jumalan pelastamat ihmiset tulevat saamaan kirkastetun ruumiin ja he eivät enää tule kohtaamaan kuolemaa, vaan elävät ikuisesti Jumalan kanssa. Jeesuksen tulemuksen jälkeen maan päällä alkaa tuhannen vuoden kuningaskunnan aikakausi, jossa Herra Jeesus hallitsee maan päällä tuhat vuotta Jerusalemista käsin. Tässä tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa tulevat olemaan kaikki kaikkien aikojen Jumalan pelastamat ihmiset.

Herran Jeesuksen tulemuksen kautta kun Jumalassa kuolleet ja maan päältä temmattava seurakunta saa kirkastetun ruumiin, niin silloin on kaikki Jumalan pelastamat ihmiset ennallistettu takaisin siihen tilaan mikä vallitsi paratiisissa ennen syntiinlankeemusta.

Ennen Jeesuksen tulemusta myös seurakunta ennallistuu takaisin sen alkuperäiseen tilaansa, sillä seurakunta palaa takaisin alkuseurakunnan Raamatulliseen järjestykseen. Raamatussa ei ole sanaa alkuseurakunta, mutta tarkoitan alkuseurakunnalla Raamatullista seurakunta mallia, missä seurakunta kokoontuu paikkakunnillaan ykseydestä käsin.

Kun tutkimme Raamattua Vanhasta Testamentista Uuteen Testamenttiin, niin näemme molemmista kirjoista sen kuinka Jumala aina palauttaa ja ennallistaa rikki menneen eheäksi. Uuden Liiton seurakunta on hajaannuksen kautta rikkinäisessä tilassa ja ennallistamisen kautta rikkinäisyys poistuu kun seurakunta alkaa kokoontumaan ja elämään ykseydestä käsin. Tämän Jumala tekee ennen kuin Herra Jeesus palaa ja tapahtuu seurakunnan ylöstempaus. Seurakunnan ylöstempauksen jälkeen alkaa tuhannen vuoden rauhanvaltakunnan aika, jolloin kaikki Jumalan pelastamat ihmiset ovat ennallistettu takaisin siihen tilaan, jossa kuolemalla ei ole enää valtaa ihmiseen, joka on Jumalan oma.

Jumalan toteuttama seurakunnan ennallistaminen ei tee yksilöuskovasta, eikä seurakunnasta täydellistä, mutta poistaa hajaannuksen rikkinäisyyden ja palauttaa seurakunnan siihen ykseyden järjestykseen, johon Jumala on seurakunnan alunperin asettanut.

1 Kor 12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Jos et usko siihen, että Jumala ennallistaa seurakuntansa ennen Jeesuksen toista tulemusta, niin silloin hyväksyt sen, että Jumala ei haluaisi korjata hajaannuksen tilassa olevaa rikkinäistä seurakuntaa. Minä uskon Jumalan tahdon olevan rikkinäisen eheäksi korjaaminen. Seurakunta hajaannuksen tilassa ei ole siinä tilassa, jossa sen pitäisi olla. Tämä tarkoittaa sitä, että seurakunta hajaannuksen tilassa on korjauksen tarpeessa.

Raamattu sanoo, että Jumalan Henki on kastanut kaikki uskovat yhteen ja samaan Jumalan seurakuntaan. Jumalan Pyhä Henki ei toimi itseään vastaan eikä aiheuta hajaannusta, vaan ykseyttä. Jumalan Henki ei johdata ihmisiä kokoontumaan ja elämään hajaannuksen tilassa. Ihminen saa aikaan hajaannusta, usein riidan, vallan halun tai jonkun muun synnillisen asian kautta. Totuuden tähden tulee erottautua pois valheellisesta evankeliumista sekä harhaoppisuudesta, mutta tämä ei ole hajaannuksen aiheuttamista, vaan rakkauden totuudessa ojentautumista, että seurakunta pysyy puhtauden totuudessa ja välttyy eksytyksen kavalilta juonilta.

Jumala toki toimii hajaannuksessa olevan seurakuntansa kautta, mutta vain sen verran kun seurakunta ja sen yksilöt uskovat rakkauden totuudessa Herraan Jeesukseen. Jos vastustat Jumalan seurakunnan ennallistamisen työtä, niin silloin vastustat myös sitä, että Raamattu opettaa Jumalan Hengen kastavan kaikki uskovat ihmiset yhden ja saman seurakunnan jäsenyyteen. Jumala Henki ei kasta uskovia erilaisten hajaannuksessa olevien uskonsuuntien jäseniksi, vaan yhden Jumalan seurakunnan jäsenyyteen.

-PP-

[vaisuliini]

*
Herra ennallistaa seurakuntansa viimeinen osa 4

Olen seurannut ekumenian kehitystä vuodesta 1995 lähtien. Aluksi ekumenian sanottiin olevan dialogia, eikä kenenkään tarvitse muuttua. Aluksi ekumeniaa oli kirkkojen kesken, mutta hyvin pian ekumenia siirtyi uskontojen väliseen dialogiin. Nykyään ekumenia painottaa kirkkojen näkyvää ykseyttä sekä uskontojen ykseyttä.

Maailman kirkkojen neuvoston (WCC) nettisivuilla (4.2.2021), WCC kutsui ihmiskunnan veljeyttä yhdistymään sekä saavuttamaan maailman rauhan. Tämä on askel kohti lopunajan yhtä maailmanuskontoa ja valherauhaa.

Paavi Franciscus sanoi 2016 tammikuussa, että kaikkien uskontojen edustajat ovat saman jumalan lapsia. Ekumenia ei siis ainoastaan tavoittele kirkkojen näkyvää ykseyttä, vaan myös uskontojen ykseyttä. Lopunajan antikristus tulee yhden maailmanuskonnon johtajaksi.

Kun tutkit Raamattua, niin näet kuinka saatana pyrkii matkimaan ja jäljittelemään Jumalan tekoja, mutta aina sillä tavalla, että saatanan matkiminen perustuu valheeseen ja Jumalan sanan totuuden vääristämiseen. Nyt kun Jumala on aikojen lopulla tässä lopunajassa yhdistämässä seurakuntansa takaisin sen alkuperäiseen ykseyden tilaan, niin saatana luo sen rinnalle oman valhejärjestelmän, ekumenian, jonka kautta saatana pyrkii yhdistämään kirkot, ekumeniassa mukana olevat uskonsuunnat ja uskonnot yhdeksi.

Ekumenia on myös todiste sille, että Jumala on asettamassa ja palauttamassa seurakuntansa takaisin sen alkuperäiseen Raamatulliseen ykseyden tilaan, sillä saatana ekumenian kautta matkii ja jäljittelee sitä mitä Jumalan on nyt tekemässä.

Se on todella häpeällistä, että ekumenian kautta uskonnollinen ja jumalaton maailma on yhdistymässä yhdeksi, mutta Jumalan kansan enemmistö haluaa pitää kiinni hajaannuksesta ja omista kuppikunnistaan. Suurin osa uskonsuuntien jäsenistöä johtajineen myös vastustaa seurakunnan todellista ykseyttä, koska he haluavat ylläpitää itse rakentamiaan uskonsuuntiaan.

Mieti hetken sitä, että kuinka kaukana me olemme siitä mihin Jumala on kutsunut meidät seurakuntana, kun enemmistö uskovista vastustaa Jumalan asettamaa järjestystä seurakunnasta. Me kaikki Herran Jeesuksen opetuslapset (myös minä) saamme tehdä tässä asiassa parannusta, että saisimme nähdä Jumalan seurakunnan sellaisena kuin sen tulisi olla Jumalan asettamana erilaisilla paikkakunnilla. Sinun ei tarvitse arvailla sitä, mitä Jumala ajattelee sellaisesta uskovasta, joka vastustaa Hänen työtänsä ja pitää ihmisen rakennelmaa parempana kuin Jumalan asetusta.

Seurakunnan aika ei ole ohi, mutta uskonsuuntien ja hajaannuksen aika on ohi, koska Jumala ennallistaa seurakuntansa takaisin sen alkuperäiseen tilaansa, siitäkin huolimatta, että jotkut uskovat vastustavat sitä. Seurakuntaa tarvitaan aina jokaisessa historian vaiheessa ja nyt tässä lopunajassa Jumala kokoaa hajaannuksessa olevan seurakunnan yhdeksi Jumalan asettamaan ykseyden järjestykseen.

Tässä lopunajassa ja tulevina päivinä seurakunta tulee menemään maan alle, joka tarkoittaa sitä, että seurakuntaa vainotaan eikä se voi enää toimia julkisesti uskonsuuntana, koska uskonsuunnat joutuvat tekemään valheeseen perustuvia kompromisseja voidakseen jatkaa julkisena uskonsuuntana.

Jumala on sitoutunut ennen kaikkea siihen mitä Hän on itse asettanut sanaansa ja Jumala on sitoutunut olemaan seurakuntansa kanssa kaikkina aikoina, mutta nyt tässä lopunajassa ennen Herran Jeesuksen toista tulemusta Hän ennallistaa seurakuntansa takaisen sen alkuperäiseen tilaan.

Kun Jumala ennallistaa seurakuntaansa, niin samalla myös paimenuus ja moni muu asia ennallistuu Jumalan asetusten mukaisiksi. Jumalan asettamassa paimenuudessa seurakunnan työtä johtavat vanhimmat, jotka ovat kaikki yhdessä paimenia ja johtajia. Raamattu ei opeta johtavaa pastori mallia, eikä Raamattu opeta, että seurakunnassa olisi kirkkokunnanjohtajaa, senioripastoria tai hallitusta, joka vastaisi koko seurakunnan toiminnasta. Kirkkokunnanjohtaja, senioripastori, johtava pastori, johtoryhmä sekä hallitus ja sen jäsenet ovat kaikki epäraamatullisia ja Jumalan sanan vastaisia malleja seurakunnan johtamiseen. Tämä kaikki tulee jäämään pois Jumalan seurakunnasta minkä Hän ennallistaa sen alkuperäiseen tilaansa.

1 Kor 1:
10 ¶ Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.
11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.
12 Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta," toinen: "Minä Apolloksen," joku taas: "Minä Keefaan," joku vielä: "Minä Kristuksen".
13 Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?

On sellaista väärää opetusta, joka sanoo, että paikkakunnalla oleva yksi seurakunta voi olla täysin hajaannuksessa, koska Korinton seurakuntakin oli hajaannuksen tilassa.

Kun tutkit koko Raamatun opetusta seurakunnasta ja 1 Korinttolaiskirjeen ensimmäistä lukua, niin huomaat ettei Korintossa ollut sellaista tilannetta, että siellä olisi ollut useita erilaisia uskonsuuntia, mutta siellä oli sellainen tilanne missä yhden ykseydestä käsin toimivan paikkakunnan seurakunnan sisälle oli muodostunut riitaa, joka johti siihen, että joku oli Apolloksen puolta, joku Keefaan jne.

Paavali sanoi Korinton seurakunnan tilanteeseen, onko Kristus jaettu, tarkoittaen sillä sitä ettei Kristuksen seurakuntaa voi jakaa tai ei saa erottaa pois sen ykseydestä. Ajattele sitä kuinka voimakas nuhde se oli Paavalilta, että vaikka seurakunta ei ollut jakaantunut eri nimisiin uskonsuuntiin, vaan oli ykseydestä käsin toimiva seurakunta, niin Paavali piti sitä erittäin pahana, että ykseydessä elävän seurakunnan sisällä oli riitaa, joka johti siihen, että joku oli toisen puolta ja joku toinen jonkun toisen puolta.

Itse asiassa 1 Kor 1 luku, jos luet sen koko Raamatun opetuksen valossa torjuu voimakkaasti sellaisen ajatuksen, että yksi seurakunta ei saisi jakaantua erilaisiin puolueisiin, eikä tietenkään erilaisiin uskonsuuntiin.

Kun Jumala ennallistaa seurakuntansa, niin se tulee kokoontumaan paikkakunnalla yhtenä seurakuntana ilman erinimisiä lahkotunnuksia. Jumalan ennallistama seurakunta kokoontuu paikkakunnalla monissa eri paikoissa, eri kodeissa jne. mutta ollen silti yksi ja sama seurakunta, jota johtaa Jumalan asettamat vanhimmat ja paimenet. Alkuseurakunta kokoontui paikkakunnalla monissa eri kodeissa, mutta se oli silti yksi ja sama Jumalan seurakunta, joka ei lahkoontunut erilaisiksi uskonsuunniksi. Tämä sama tapahtuu kun Jumala ennallistaa seurakuntansa takaisin sen alkuperäiseen tilaansa nyt tässä lopunajassa.

Raamattu sanoo, että lopunaikana ennen Herran Jeesuksen toista tulemusta, jotkut uskovat alkavat käyttäytymään pahan palvelijan tavoin, joka lyö kanssapalvelijoitaan. Meiän tulee pitää huoli siitä, että rakastamme ja kunnioitamme kaikkia uskovia siitäkin huolimatta, vaikka he uskovat eri tavalla seurakunnasta. Emme saa lyödä toinen toisiamme. Jos olemme eri mieltä, niin meidän tulee sävyisästi etsiä Jumalan sanan totuutta. Jokainen, joka rakastaa Herraa Jeesusta totuudessa tulee kyllä näkemään sen kuinka seurakunta tulee ennallistumaan takaisin siihen mistä alkoi Uuden Liiton seurakunnan historia helluntaipäivänä, josta Apostolien tekojen luku 2 kertoo.

Sak 4:
9 "Serubbaabelin kädet ovat tämän temppelin perustaneet, ja hänen kätensä sen valmiiksi saattavat. Ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän luoksenne.
10 Sillä kuka pitää halpana pienten alkujen päivän, kun nuo seitsemän Herran silmää, jotka tarkastavat koko maata, iloitsevat nähdessään luotilangan Serubbaabelin kädessä?"

Tämä Jumalan aloittama seurakunnan ennallistamisen työ on jo alkanut ja me olemme nyt pienten alkujen päivissä. Sakarjan kirjan neljäs luku jakeissa 9 ja 10 kertoi Jerusalemin temppelin ennallistamisesta vanhan liiton ajassa ja siitä, että Herra saattaa temppelinsä tulemaan valmiiksi. Ja näin tapahtui.

Olemme nyt siinä vaiheessa tässä Uuden Liiton ajassa, Jumalan seurakunnan ennallistamisen työssä, että Jumala on lähettänyt kansansa keskuuteen sanansaattajia, jotka kertovat siitä kuinka Jumala ennallistaa seurakuntansa takaisin sen alkuperäiseen tilaansa. Kuka pitää halpana pienten alkujen päiviä tässä lopunajan Herran seurakunnan ennallistamisen ajassa? Se, joka vastustaa sitä ja haluaa edelleen pysyä hajaannuksessa, ja pitää hajaannusta parempana kuin ykseyttä, joka on Jumalan asetus.

1 Kor 10:
16 Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
17 Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.

Apt 2:47 kiittäen Jumalaa. Ja he nauttivat kaiken kansan suosiota. Ja Herra lisäsi seurakuntaan joka päivä niitä jotka pelastuivat. (Toivo Koilo Uusi Testamentti) - alkutekstin mukainen käännös

1 Joh 1:
6 Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta.
7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
8 ¶ Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

Herran aterian (ehtoollinen) viini kuvaa Jeesuksen verta, jonka Hän vuodatti syntien anteeksiantamukseksi ja leipä on kuva Jeesuksen ruumiista, joka kärsi meidän syntiemme tähden ristillä. Herran aterialla osallistuminen viiniin ja leipään on osallisuutta Jeesuksen vereen ja ruumiiseen. Herran Jeesus vuodatti verensä ja kuoli yhdessä ruumissaan meidän syntiemme tähden ja Jeesuksen veri syntien sovitukseksi tuo uskon kautta osallisuuden Herraan Jeesukseen sekä Jumalan yhteen seurakuntaan. Herran Jeesuksen veren ja kuoleman sekä sovituksen tähden jokainen Jumalan armosta pelastunut uskova ihminen kuuluu Jumalan seurakuntaan, joka on yksi. Toivo Koilo käänsi Apt 2:47 Raamatun kohdan alkutekstin mukaisesti, jonka mukaan Jumala lisää pelastuneen ihmisen seurakuntaansa. Raamatun opetuksen mukaan Jumala itse liittää pelastuneen ihmisen seurakuntansa jäseneksi, joka on ainoa tapa liittyä Jumalan seurakunnan jäseneksi. Herran Jeesuksen veren ja sovituksen ansion tähden jokainen Jumalan armosta pelastettu uskova ihminen on Jumalan yhden seurakunnan jäsen, sillä Jumalalla on vain yksi seurakunta.

Apostoli Johannes kirjoittaa ensimmäisen kirjeensä ensimmäisessä luvussa kuinka meillä on yhteys Jumalan kanssa kun vaellamme totuudessa (kasvamme uskossa ja totuudessa). Jumalan sana tuo esille, että jos me uskovian vaellamme valkeudessa (uskon kasvun kautta), niin kuin Jumala on valkeudessa, niin uskovilla ihmisillä on yhteys keskenään (sekä tietysti Jumalan kanssa), jolloin Herran Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Herran Jeesuksen veren tarkoituksena on syntien anteeksiantamuksen ja armosta pelastumisen lisäksi tuoda yhteys (ykseys) Jumalan seurakunnalle, eli Jumalan armosta pelastamille ihmisille. Voimme jokainen kysyä itseltämme, että kuinka paljon arvostamme Herran Jeesuksen sovitusverta, jos emme tavoittele seurakunnan ykseyttä, emmekä halua elää ykseydestä käsin, vaan sen sijaan tyydymme elämään häpeällisessä hajaannuksen tilassa erilaisissa uskonsuunnissa ja yhteisöissä. Olemme iloinneet Herran Jeesuksen veren kautta tulevasta syntien anteeksiantamuksesta ja pelastuksesta, mutta emme ole tavoitelleet ja iloinneet seurakunnan jakamatonta ykseyttä, johon Herran Jeesuksen veri ja sovitustyö myöskin meidät kutsuu. On varmasti aika alkaa arvostamaan Herran Jeesuksen verta myös seurakunnan ykseyden puolesta.

1 Kor 12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia,

Herran Jeesuksen veri on kaiken alku, koska ilman Jeesuksen verta ja syntiuhria ei olisi olemassa iankaikkista syntien anteeksiantamusta, armosta pelastumista, uskoa Herraan Jeesukseen, pyhityselämää ja Uuden Liiton yhtä Jumalan seurakuntaa ja sen ykseyttä. Herran Jeesuksen veri on perusta, jonka päälle seurakunnan ykseys rakentuu ja Pyhä Henki toteuttaa ja saa aikaan seurakunnan ykseyden käytännön kokoontumisen ja elämän, mutta ilman Jeesuksen sovitusverta ei olisi olemassa Uuden Liiton seurakunnan ykseyttä. Me saamme kiittää Herraa Jeesusta, Hänen verestään ja pelastuksestaan, Jumalan suuresta armosta.

-PP-