*
USKOLLINEN JA YMMÄRTÄVÄINEN PALVELIJA,
SEKÄ PAHA PALVELIJA
MATTEUKSEN EVANKELIUMI
45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? 46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! 47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. 48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Minun herrani viipyy', 49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, 50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, 51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
Raamattu, tässä Jeesuksen puheessa käyttää kahta vastakohtaista sanaa - a) "pitää-huolta" - b) "alkaa-lyömään". Uskollinen palvelija "pitää-huolta", kun taas paha palvelija "alkaa-lyömään".
a) Kreikassa θεραπεία (therapeia) tarkoittaa terveeksi tekemistä, hoitavaa ja parantavaa toisesta huolta pitämistä, sekä huonekunnallisessa merkityksessä - perhekunnan kohdalla - omaisistaan huolta pitämistä (1Tim.5:8). Tässä kontekstissa puhutaan uskovien keskinäisistä väleistä, joissa uskollinen HERRAN palvelija tuo "parantavia"; "terveeksi tekeviä" sanoja toisille uskoville. Tässä toimii Jumalan rakkaus Pyhässä Hengessä - Jeesuksen haavojen kautta parantavana voimana, jossa säilyy oikeassa suhteessa Jumalan armo ja Jumalan totuus.
b) Kreikassa τύπτω (tupto) merkitsee lyömistä, haavoittamista ja toisen sairaaksi ja vammautuneeksi tekemistä. Paha palvelija alkaa toimimaan tällaisessa asenteessa Jumalan omia kohtaan. Tässä toimii viha, katkeruus, synti sekä jopa demoniset tekijät.
Jeesus on kohdannut nämä τύπτω (tupto)-lyönnit -
Mark. 15:19 "Ja he löivät (τύπτω) häntä päähän ruovolla, sylkivät häntä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä."
Luuk. 22:64 "He peittivät hänen silmänsä, ja löivät (τύπτω) häntä poskelle, ja kysyivät häneltä, sanoen: "arvaa, kuka se on, joka sinua löi".
Septuagintassa (VT:n kreikankielinen käännös) >
2Moos. 21:15 "Joka lyö (τύπτω) isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla."
Mooses ei päässyt luvattuun maahan. Hänen tuli puhua kalliolle, jota se antaisi vettä. Mutta hän löi kalliota.
Jeesus sanoo, että lopun ajassa paha palvelija sanoo sydämessään "minun herrani viipyy" - hän pettyy ja katkeroituu - ja alkaa lyömään kanssapalvelijoitaan (HERRAN omia). Hän ei saavuta iankaikkista elämää - ellei hän tee parannusta ja lopeta lyömistään (τύπτω).
Millaisia sanoja me jaamme? Katkeraa huutoa? Kiivastuksen mukaista riittaa ja turhia väittelyjä? Vääriä syytöksiä ja armotonta toisen tuomitsemista?
Vai onko sydämessämme Pyhä Henki ja Jumalan rakkaus - jossa on tervehdyttävät armon ja totuuden sanat - joissa syntinen ihminen pelastuu synneistään, katkera uskova uudistuu ja heikko sekä lankeileva uskova nousee ylös ja vahvistuu - ja jossa heikkoja sekä epävarmoja rohkaistaan Pyhän Hengen voimassa, ja kaatuneet otetaan takaisin rinnalle, niin että he vahvistuisivat uskossaan?
Koetelkaamme itseämme HERRAN edessä,
missä tilassa me olemme.
P.K

