älkääkä antako perkeleelle sijaa.

[Jukka]

Käsitykseni mukaan tapahtumien kulku meni näin.

Paavali ja Barnabas toivat Antiokiasta avustusta Juudassa asuville köyhille kristityille (Ap.t 11:29-30). Heidän lähtiessä paluumatkalle Jerusalemista, he ottivat sieltä mukaansa Markuksen (12:25). Paavali ja Barnabas lähtivät Antiokiasta lähetysmatkalle pian tämän jälkeen ja ottivat mukaansa Markuksen, jonka tehtävä oli palvella heitä (13:5). Bergen kaupungissa apostolit menettivät palvelijansa Markuksen, sillä tämä lähti paluumatkalle Jerusalemiin (13:13). Jerusalemin ns. apostolien kokouksen jälkeen (luku 15), johon Paavali ja Barnabas osallistuivat, he palasivat jälleen Antiokiaan (15:30, 35). Oliko Markus silloin Antiokiassa, ei käy selville, mutta kun Paavali tahtoi lähteä Barnaban kanssa niihin kaupunkeihin, joissa olivat saarnanneet evankeliumia (15:36) niin Barbabas tahtoi ottaa serkkunsa Markuksen jälleen matkalle mukaan (15:37). Paavali vastusti tätä, koska Markus oli jättänyt heidät edellisellä matkalla ts. luopui saamastaan palvelutehtävästä (15:38-39). Syytä tähän ei kerrota. Riidan päätteeksi Barnabas lähti Markuksen kanssa Kypron saarelle (15:39) ja Paavali valitsi Silas-nimisen opetuslapsen toiselle lähetysmatkalleen (15:40). Reunahuomautuksena totean, etten minäkään olisi ottanut Markusta matkaani, koska hän oli osoittautunut epäluotettavaksi ensimmäisellä lähetysmatkallaan.

Ylempänä onkin tullut jo ilmi, että Paavali pyysi Markusta auttamaan itseään vankeusaikanaan. En nyt muista kerrotaanko missään Markuksen noudattaneen nimenomaista kutsua mennä Roomaan, mutta miksipä ei olisi mennyt vanhaa Paavalia auttamaan (vertaa Filemon 24 ja 2.Tim.4:11). *). Tuohon vaisuliinin esittämään kysymykseen: "Niin mutta nyt herätti miettimään; ennen sitä riitaa Barnabaan kanssa vai sen jälkeen Paavali saarnasi ja varoitti antamasta sijaa paholaiselle?" voin vastata vain kertomalla joitakin "noin vuosilukuja" tapahtumien etenemisestä:

Paavalin ja Barnabaan yhteinen lähetysmatka ajoittuu vuosille 47-49, josta osan matkaa Markus mukana.
Jerusalemin kokous vuodelle 50.
Paavalin ja Silaksen yhteinen lähetysmatka ajoittui vuosille 50-53.
Barnabas ja Markus lähtivät Kypron saarelle niin ikään vuonna 50.
Kirjeet efesolaisille, kolossalaisille ja Filemonille Paavali kirjoitti Roomasta vankeudessa ollessaan vuosina 60-61.

Käsitykseni mukaan Paavali julisti kaikkialla samoja asioita joita sitten kirjoitti kirjeissäänkin; Kalamoksen näkemys siis ainakin tässä mielessä oikeaan osuva.

JK. Useissa kohdin Raamatussa Markusta kutsutaan Johannes Markukseksi. Hänen äitinsä nimi oli Maria ja heidän kodissa Jerusalemissa kokoontui uskovaisia rukoilemaan mm. vangitun Pietarin puolesta. Perheellä oli palvelija, nimeltä Rode (Ap.t 12:12-13). Pietari kutsuu Markusta "minun pojakseni" (1.Pt. 5:13). On olemassa perimätietoa, jonka mukaan tämä Johannes Markus kirjoitti Markuksen evankeliumin Pietarin sanelemana. Markuksesta tuli vuosien vieriessä myös Paavalin kunnioittama työtoveri (Filemon 24).

*) Korjataanpas nyt heti kohta asiaa. Mitä oikein höpötän? Olihan Markus Roomassa Paavalin luona. Roomasta kirjoitetussa Kolossalaiskirjeessa Paavali kirjoittaa: "Teille lähettää tervehdyksen Aristarkus, minun vankitoverini, ja Markus, Barnabaan serkku, josta olette saaneet ohjeita-jos hän tulee teidän tykönne, niin ottakaa hänet vastaan" (Kol. 4:10).