Uskonaskel

1.Moos.2:24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

Jumalan sana opettaa että avioliitossa miehestä ja vaimosta tulee yksi. He ovat puolisoita toisilleen ja tiimi jossa ei ajatella omaa parasta vaan toisen ja kun kummatkin rakastavat toisiaan totuuden mukaan ei kumpikaan nouse toisen yläpuolelle sortamaan toista.

Efe.5:22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
5:23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
5:24 Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
5:25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.

Matt.20:28 niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.

Raamattu opettaa miehen ja vaimon tasapuolista kohtelua ja rakkautta toisiaan kohtaan. Vaimojen tulee olla alamaiset omille miehilleen ja miesten tulee rakastaa vaimojaan niinkuin Kristus rakasti seurakuntaa.

Kristus ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan seurakuntaansa ja antoi itsensä alttiiksi seurakunnan edestä ja siksi miestenkin rakkauden tulee olla vaimoja kohtaan samanlaista eli ei alistavaa vaan rakkauden totuudessa palvelevaa. Jumalan sanan opetuksen mukaan eläminen ei syrji kumpaakaan puolisoa vaan kummatkin ovat tasa-arvoiset toisilleen ja täydentävät toisiaan.

Vaimon tulee rakkaudessa miestään kohtaan olla miehelleen alamainen ja miehen tulee rakkaudestaan vaimoaan kohtaan palvella vaimoa Kristuksen rakkaudella.

Kun miehet palvelevat vaimojaan Kristuksen rakkaudella he eivät koskaan sorra vaimojaan tai tee heille mitään pahaa. Vaan rakastavat heitä niin kuin omaa ruumistaan ja eivät ajattele omaa etuaan vaan puolisonsa etua sillä Kristus ei ajatellut omaa parastaan vaan seurakunnan!

Kristus rakasti niin seurakuntaansa että antoi henkensä sen puolesta ja samanlaisella rakkaudella miesten tulee rakastaa vaimojaan.

Joh.15:13 Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.

toni l kirjoitti:1.Moos.2:24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

Jumalan sana opettaa että avioliitossa miehestä ja vaimosta tulee yksi. He ovat puolisoita toisilleen ja tiimi jossa ei ajatella omaa parasta vaan toisen ja kun kummatkin rakastavat toisiaan totuuden mukaan ei kumpikaan nouse toisen yläpuolelle sortamaan toista.

Efe.5:22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
5:23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
5:24 Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
5:25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.

Matt.20:28 niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.

Raamattu opettaa miehen ja vaimon tasapuolista kohtelua ja rakkautta toisiaan kohtaan. Vaimojen tulee olla alamaiset omille miehilleen ja miesten tulee rakastaa vaimojaan niinkuin Kristus rakasti seurakuntaa.

Kristus ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan seurakuntaansa ja antoi itsensä alttiiksi seurakunnan edestä ja siksi miestenkin rakkauden tulee olla vaimoja kohtaan samanlaista eli ei alistavaa vaan rakkauden totuudessa palvelevaa. Jumalan sanan opetuksen mukaan eläminen ei syrji kumpaakaan puolisoa vaan kummatkin ovat tasa-arvoiset toisilleen ja täydentävät toisiaan.

Vaimon tulee rakkaudessa miestään kohtaan olla miehelleen alamainen ja miehen tulee rakkaudestaan vaimoaan kohtaan palvella vaimoa Kristuksen rakkaudella.

Kun miehet palvelevat vaimojaan Kristuksen rakkaudella he eivät koskaan sorra vaimojaan tai tee heille mitään pahaa. Vaan rakastavat heitä niin kuin omaa ruumistaan ja eivät ajattele omaa etuaan vaan puolisonsa etua sillä Kristus ei ajatellut omaa parastaan vaan seurakunnan!

Kristus rakasti niin seurakuntaansa että antoi henkensä sen puolesta ja samanlaisella rakkaudella miesten tulee rakastaa vaimojaan.

Joh.15:13 Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.

Kiitos Herralle selkeästä kirjoituksesta Sanaan vedoten. Harmillisen paljon uskovienkin avioliitoissa meidän miesten Ef.5.luvun lukeminen "päättyy" 23 jakeeseen. Tässä taas tullaan siihen, ettei jakeita tule koskaan irroittaa asiayhteydestään pois, eikä niiden myöskään tule olla irrallaan Raamatun, Jumalan Sanan kokonaisilmoituksesta. Tässäkin asiassa meidän tulee yhä enemmän elää uuden luomuksen mukaista elämää, jonka vaikuttaa Pyhä Henki ja liha kuoleentuu kuoleentumistaan kuuliaisuudessa Armon alla ja sen kasvattavan vaikutusen myötä niin, ettemme sorru lain alle. Katse Kristukseen pois omasta itsestä - siihen, mitä Hän on tehnyt meidän kaikkien edestä. Olkoon rukouksemme samankaltainen Hengen vaikuttama, kuten apostoli Paavalilla:

Ef.1:2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
1:5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
1:6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
1:8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,
1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -
1:10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, - oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.
1:11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,
1:12 että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.
1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
1:14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.
1:15 Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa, ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan,
1:16 en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani,
1:17 anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
1:18 ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään
1:19 ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan,
1:20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,
1:21 korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.
1:22 Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
1:23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.


Siunausta kaikille rakkaille veljille ja sisarille Herrassa

Mitäs mieltä te ootte tästä jos puoliso ei usko ja liha ei pyhity, niin miten se puoliso pyhittyy toisen uskon kautta?

1 kor 7: 14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

Lyhyitä ajatuksia Pullan kysymykseen, varmasti muilla veljillä on asiasta enemmän annettavaa....

Uskosta osaton ei pelastu toisen puolison uskon kautta - jokaisen tulee itse löytää Jeesus Vapahtajanaan ja omien syntiensä sovittajana. Olen itse ymmärtänyt, että 1Kor.7:14 tarkoittaa uskovalle osapuolelle sitä, että puolisosta ei tule erota sen tähden, että hän ei ole uskovainen. Avioliitto on yhtä arvokas ja tärkeä - vaikka toinen puoliso ei olisi uudestisyntynyt.

Hyvä on muistaa myös :

1Piet. 3:1 "Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin,"

1Kor.7:14 lasten saastaisuuden olen ymmärtänyt tarkoittavan avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Vanhempien suhde lapsiin siis on olennaisen tärkeä ja avioliitton merkitystä Jumalan edessä painottava. Sitoumus jonka Jumala on asettanut avioliittoon, niin pitämään puolisostaan kuin lapsistaan huolta tuo perheeseen uskovan kautta Jumalan pyhyyden.

1Tim. 5:8 "Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi."

Jään mielenkiinnolla odottamaan muiden ajatuksia.....

- todael

Niin joo kyllä mä sen ymmärrän että puoliso tai kukaan ei pelastu toisen uskon kautta, mutta aloin vain miettiä että mitä siinä halutaan ylipäätään sanoa ja miksi ..mutta hyvä vastaus kyllä sulta!

Tämä asia selvis että miksi on pyhitetty...että oma perhe ei kuulu noihin saastaisiin jotka täytyy hylätä ja josta puhuu 2 kor 6..näin se taitaa olla.ei ollut oma ajatus, mutta hyvä

1 kor 7: 14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

2 kor 6

14 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
15 Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".
17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".

Hyvä tämä aloituskirjoitus

Ajattelen niin, että me ei koskaan voida avioliitossakaan vaatia toiselta ihmiseltä mitään. Minä en voi vaatia miestäni rakastamaan itseäni niinkuin Kristus rakasti seurakuntaa. Mutta voin kiinnittää huomioni niihin kohtiin, mitkä sanotaan meille vaimoille ja pyrkiä itse muuttumaan mieleni uudistuksen kautta kohti juuri sellaista alamaisuutta, mihin Jumala on vaimot tarkoittanut suhteessa mieheensä. Jos itse pyrin elämään kaikessa Jumalan tahdon mukaan, niin varmasti tällä toiminnallani helpotan myös miestäni täyttämään oman osuutensa avioliitossa... Tämä on tien tasoittamista veljelleni, ettei ontuvan jalka kompastuisi, vaan ennemmin parantuisi (Hebr.12:13). Samalla tavoin mieskään ei voi vaatia vaimoltaan alamaisuutta, vaan pyrkiä vain rukouksin ja anomisin täyttämään omaa osuuttaan ja näin helpottamaan vaimoaan pääsemään siihen, mikä on Jumalan tahto. Siinä on aika suossa, jos alkaa odottaa toisen ihmisen muuttumista ja ajattelee, että vasta sitten voi itse muuttua...

Mutta nyt vauveli heräsi aamu-uniltaan, joten taas on mentävä, vaikka tämä aihe innostaisi ehkä enempäänkin kirjoitteluun...

Jumala on puhunut mulle siitä, että jos avioliitossa haluan, että ollaan läheisempiä, niin MUN pitää lähestyä miestäni. Lähesty, niin hän lähestyy. Siihenkin tarvitsen voimaa, tai intoa. Kaipaus on lähelle, mutta sellainen velttous estää näkemästä vaivaa asioiden eteen.

"Pyrkikää rauhaan KAIKKIEN kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa (Hebr.12:14)..."

Meidän tulee kaikin tavoin pyrkiä rauhaan myös (tai oikeastaan ennen kaikkea) oman aviopuolisomme kanssa.

"Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa KAIKKIEN ihmisten kanssa (Room.12:18)."

Avioliitossa meidän tulee harkita sanojamme erityisen tarkkaan, ettemme tahallamme saa sotaa aikaan. Tulee miettiä, milloin on todella tarpeellista esittää eriävä mielipiteensä, jos tietää, että se saa toisen pois tolaltaan. Jos on jotain huomautettavaa toisen vaellukseen liittyen, tulee sen sanomista valmistella rukouksin ja pyytäen oikeaa hetkeä...

Mitään ei tule puhua tai tehdä puolisolta salassa. Kaikki tulee kuitenkin ilmi jos me valkeudessa vaellamme.