Uskonaskel

Ylistäminen tuntuu olevan nykyään valtava osa uskovien elämää, vaikka uudessa testamentissa ei minun käsittääkseni kertaakaan kehoteta ylistämään. Vapaissa suunnissa tuntuu olevan vallalla käsitys, että ylistämällä täytytään Pyhällä Hengellä. Minun kokemukseni mukaan homma menee kumminkin juuri toiste päin, eli Pyhän Hengen täyteys saa minut ylistämään. Room. 12:1 kehottaa meidät antamaan ruumiimme Jumalalle uhriksi, ja sanoo että se on meidän järjellinen jumalanpalveluksemme. Tämä on siis ainoa tapa, jolla me voimme lähentyä Jumalaa, ja täyttyä Pyhällä Hengellä. Ihmisillä on käsitys, että ylistystilanteissa vallitseva sielullinen hyvä tunne on Pyhän Hengen aikaan saama. Tosiasiassa ihmiset voivat kokea samankaltaisia tunteita maailmallisissa konserteissakin. Lisäksi tämä tunne (tai siis tunnelma) vaikuttaa meihin ulkoapäin, eikä sisältäpäin niinkuin Pyhä Henki. Usein kuuleekin ylistyksenjohtajan sanovan, että Pyhä Henki on meidän keskuudessamme tai leijuu jossain meidän ulkopuolellamme, vaikka todellisuudessa Pyhä Henki on meidän sisimmässämme, ja vaikuttaa meidän sisimmästä käsin.

Uudessa testamentissa puhutaan ylistämisestä jonkin verran.
Hienoa jos olet saanut nähdä ylistyksen olevan suuri osa uskovien elämää. Omassa elämässäni en sitä ole kovinkaan paljon nähnyt
Jeesus kehottaa uskovia tekemään hyvää, jotta saisivat aikaan ylistystä Jumalalle.
Mutta ei ylistys tarkoita sellaista tietynlaista lauleskelun muotoa silmät kiinni ja kädet ojossa. Ylistää voi ihan laulutaidotonkin ihminen yksin kotonaan hiljaa mielessään tai rukouksessa. Minä en juuri koskaan laula enkä käy lauleskelutilaisuuksissa. Kuitenkin voin ylistää sydämessäni tai rukouksessa puhuen. Ylistäminen tarkoittaa yleensä sitä, että puhutaan jostain kauniita sanoja. Jos lehdessä lukee, että kriitikot ylistivät jotain taitelijaa, niin eihän se tarkoita, että he ovat laulaneet hänen edessään, vaan että he ovat puhuneet taiteilijasta ylenpalttisen hyviä asioita. Ylistäminen on sitä, että puhumme Jumalan hyvyydestä maailmassa.
Toki voi myös "veisata ylistystä Jumalalle", mutta laulaminen ei ole ainoa tapa.
Tuntuu kyllä joskus, että tällainen kaltaiseni epämusikaalinen ihminen on uskovien keskuudessa harvinaisuus.
Pitää vielä kuitenkin tuoda esiin muutama Raamatun kohta, jossa uskovia kehotetaan ylistämään:

"Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää (Room.15:5-6)."

"Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ja ylistäkööt häntä kaikki kansat (Room.15:11)."

"Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät (Hepr.13:15)."

"Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret (Ilm.18:5)."

Kyllähän minä sanoin, että Hengen täyteys saa minut ylistämään. Ylistäminen täytyy siis tulla Hengestä eikä päinvastoin. Kun sanoin, että ylistäminen on suuri osa uskovien elämää, tarkoitin juuri tuollaista kädet ylhäällä silmät kiinni lauleskelemista, jolla haetaan hyviä sielullisia tunteita, jotka sitten tulkitaan Pyhän Hengen läsnäoloksi.

Niinhän se on, että Hengen täyteys saa aikaan ylistystä

Tämän(kään) asian suhteen ei voi tehdä yksioikoisia yleistämisiä. Kyse on niin paljon sydämen tilasta ja asenteesta, ei niinkään ulkoisista teoista. Uskon ja olen kokenut, että joissain tilanteissa (erityisesti kun elämässä on ollut vaikeaa ja ulkoisesti ei paljon kiitettävää) kun olen alkanut antamaan suullani ylistystä Jumalalle, olen täyttynyt Pyhällä Hengellä.

Tietysti ulkonainen teko ei itsessään saa Jumalaa toimimaan. Mutta ulkonainen teko on osoitus ja ilmentää sitä, että sisimmässään tahtoo taipua Jumalan tahtoon. Ja kuuliaisuus Hänen tahtoa kohtaan avaa oven Hänen tekoihin ja siunauksiin. Sisimmän tilaa ja asennetta ei usein voi ilmentää muulla tavalla, kuin ulkonaisilla kuuliaisuuden teoilla.

Uskon ja koen myös, että Pyhä Henki voi myös täyttää ilmapiirin ympärillämme, ja että se voi myös tapahtua ylistämisen kautta. Esimerkiksi puolisoni on kertonut että hänelle on muutaman kerran käynyt niin, että hän on ylistänyt meillä kotona, ja meille on juuri silloin tullut vieras (joka ei ole uskossa), joka on ihmetellyt kun on kokenut niin valtavaa rauhaa meidän kodin ilmapiirissä. Mutta asenteen ja motiivin ei tule olla, että yrittää saada aikaan tällaista ilmapiiriä, vaan ylistyksen tulee olla aitoa ja motiivina vain itsessään se, että antaa ylistystä Jumalalle sen vuoksi, kuka Hän on ja mitä Hän meille merkitsee.