Uskonaskel

Kol 2:8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla (filosofia) ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.

Raamattu opettaa karttamaan filosofiaa (ihmisviisautta).

1 Kor 2:
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

Raamattu sanoo ettei uskomme saa perustua ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan. Raamatun opetuksen mukaan ihmisviisaus ei kuulu Raamatulliseen uskoon, koska uskon tulee perustua Jumalan viisauteen.

1 Kor 1:24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

Room 16:27 Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen.

1Kor 3:19 Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa";

Kaikenlainen ihmisviisaus on hyödytöntä koskien Raamatullista uskoa Herraan Jeesukseen.

Herra Jeesus on Jumalan voima ja viisaus ja meidän tulee kasvaa ja juurtua rakkaudessa ja totuudessa Herraan Jeesukseen.

Ef 4:15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,

Tuossa lienee juuri se asian juuri ja ydin meille...Meidän tulee saada viisautemme Jumalan kautta ja Jumala antaa sen ,minkä Hän parhaaaksi näkee ja sen ,minkä ihminen kestää siis missä vaiheessa on kasvussaan Herran vierellä.

Filosofiaa ei Raamattu viljele ja koko kirja on oikeastaan filosofian vastakohta .Raamattu on Hengen tuote ja filosofia on ihmisen päättelyn tuote (järkeily)
Raamattu ei avaudu filosofian avaimella koskaan vaan Raamattu avautuu Hengellä.
Jopa näennäiset pohdinnatkin ovat Hengen tuotetta,sillä Henki toimii Hengessä vaeltavassa ja kumoaa juuri filosofian eli järkeilyn lihassa.

PetriFB:n sota esim ja muun muassa filosofiaa kohtaan on samanaikaisesti aika hellyttävää, mutta myös häkellyttävää. Tuntuu, että maailma on täynnä vastustettavia ilmiöitä, joita ammutaan kuin haulikolla kärpästä. Miksi ei voisi ajatella, että esim filosofista analyysia ja ajattelutapaa voi käyttää mainiosti uskon kaverina, ei vihollisena. Siksi Petrin eksegeesi Paavalin filosofiasta on minusta lähinnä surkuhupaisaa. Valitettavasti taas näin. Vai edustaako tämäkinSaulus yhteisön teologiaa. Jeesusta Kristusta ei Petrin argumenteilla juuri tässä kirkasteta. Ota, Please ensin selvää asioista ihan vaikka puolueettomilta sivuilta, mitä filosofia on. Filosofia/psykologia artikkeli Petrin kotisivuilla on myös minusta aika huono ja täynnä kirjoittajan omaa hengellistä pätemistä. Maailman alkeisvoimat, gnostilaisuus ym ja filosofia ilmiönä de facto kun ovat kokonaan eri juttuja.

*
Filosofialla ei voi ojentautua terveellä tavalla kohti Kristusta vaan Raamatulla. Filosofialla ei ole mitään tekemistä Jumalan sisäisen tuntemisen kanssa vaan uskomalla Raamattuun mitä se opettaa Jumalan sisäisestä tuntemisesta. Yksinkertainen tie Jumalan sisäiseen tuntemiseen. Lapsenomaisesti uskon Raamattuun mitä se opettaa Jumalan tiestä.

Näin Jumala johdattaa nöyriä oikein ja opettaa nöyrille tiensä, sanoo Psalmi.

Ps. 25:9 Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.

Mitä Raamattu tarkoittaa terveellä nöyryydellä? Että Raamatun mukaan Jumala on ylpeitä vastaan ja antaa nöyrille armoa joka on itseasiassa kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi kaikkeen totuuteen ja Jumalan sisäiseen tuntemiseen. Niin mitä Raamattu tarkoittaa että Jumala on ylpeitä vastaan. Koska ylpeileminen tapahtuu inhimillisen ihmisviisauden varassa luullen että ihmisviisaudella voi oppia tuntemaan Jumalaa. Mitä siihen Raamattu sanoo? 1Kor. 1:21 kohdan mukaan maailma ei voi oppia viisauden avulla tuntemaan Jumalaa. Siksi meidä tulee vaeltaa armossa, - ei lihallisessa viisaudessa ks. 2Kor. 1:12.

Jaak. 4:6 Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."

Ef. 1:8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,

1Kor. 1:21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,

2Kor. 1:12 Sillä meidän kerskauksemme on tämä: meidän omantuntomme todistus siitä, että me maailmassa ja varsinkin teidän luonanne olemme vaeltaneet Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa, emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa.

Jumalan Sana puhdistaa meidät ja myös ylpeitä ajatuksia pois. Mitä tällä jutulla tarkoittaa? Joo ylpeät ajatukset tulee ihmisviisaudesta joka nostaa Jumalan sisäistä tuntemista vastaan ks. Joh. 15:3 niinkuin sotapäällikölle Naemakselle kävi kun hän nöyrtyi Jumalan miehen Elisan Sanan eteen ja teki niinkuin Sana sanoi ja parantui spitaalista. Muttei ainoastaan parantunut vaan että Sana puhdisti hänet pois ylpeistä ajatuksista.

Juuri tällä tavalla Raamatun Sana puhdistaa meitä, kun nöyrrymme Raamatun lukemiseen ja pidämme Jumalan Sanana, niin Sana puhdistaa meitä ja Jumala avaa meille ymmärrystä Raamattuun. Yksinkertaista!

Sana lihaksitulleeksi itse Jeesus
Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala. Sana tuli lihaksi ja Hän on täynnä armoa ja totuutta. Raamatun mukaan Jumala antaa armoa nöyrille. Kun nöyrtyy Jumalan Sanan eteen, niin Jumala antaa hänelle armoa joka on kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi - kaikkeen totuuteen ja Jumalan sisäiseen tuntemiseen.

Paavali pidättäytyi inhimillisestä ja lihallisesta ihmisviisaudesta joka voi mitätöidä Jumalan voiman siinä evankeliumin julistamisessa. Julistaminen ei tapahdu inhimillisellä ihmisviisaudella koska Jumala on säätännyt että pelastuminen tapahtuu uskon kautta, ei inhimillisen ihmisviisauden kautta ja silloin usko on totisesti Jumalan teko ihmisissä - niin ihmiset eivät kerskaisi teoilla eli älyllään.

Usko perustuu Jumalan voimaan siinä evankeliumin julistamisessa. Emme elä omassa uskossa, vaan Jumalan aikaansaamassa uskossa ja se on Jumalan työtä eli uskonlahja.

1Kor. 1:17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.

18 18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Emme elä omassa uskossa vaan Jumalan aikaansaamassa uskossa:
Gal. 2:20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

Ef. 2:8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Pyytäisin että ennen tämän ketjun lukemista rukoiltaisiin ensin että Jumala avaisi ymmärryksen, kiitos!

Kol 2:8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.

Biblia kääntää vielä selväsanaisemmin:

8 Katsokaat, ettei joku teitä viettele philosophian ja turhain jaaritusten kautta, ihmisten opin ja maailmallisten säätyin jälkeen, ja ei Kristuksen jälkeen.

Järkeisoppi ja filosofia ovat yksiselitteisesti varoituksen alla Raamatussa, mielestäni koko keskustelun pitäisi loppua tuohon ylläolevaan Raamatunlauseeseen.

En oikein ymmärrä mitä tästä opetuksesta jää enään kiistettäväksi , eikö tämä ole ns. päivänselvä asia?

Tämä on minusta täysin selvä asia: maailman alkeisvoimat (mitä sitten lieneekään, käännös on tosi vaikea!), filosofia ja ihmisviisaus EIVÄT pelasta, eikä ole pelastustie! Kuka on edes niin väittänyt? Kannattaa lukea koko perikooppi, ettei taas nouki jakeen palasia ja perusta näkemyksiä omaan korvasyyhyyn. Minäkään en hyväksy, että kukaan saa ihmistä "saaliikseen" filosofialla siten, että järkiusko ajaa ohi kasteen ja Pyhän Hengen synnyttämän uskon. Valitettavasti täällä juuri järkiusko usein juuri "jyrää" siten, että Raamatusta halutaan tehdä selkeän harmoninen, oman mielen ja ymmärryksen mukainen oppikirja. Juuri tällaisestä Paavali meitä varoittaa. Edelleen: Se sana, mitä käytätte tässä esimerkkinä Kol kirjeessä EI tarkoita filosofista elämänasennetta, filosofien oivalluksia, filosofista keskustelua, viisauden rakastamista ym. Se tarkoittaa, että Kukaan ei filosofoimalla pelastu ohi Kristuksen! Siksi Platon filosofianj tunteminen on hyvä apuneuvo esim Paavalin 1kor13 lapsi-aikuinen perikoopin ymmärtämiseen. Paavali ja apostoli Johannes olivat selkeästi Platonin filosofian "lumoissa". Tätä ei voi millään kiistää. Olisi siksi hyvä, että selvittäkää ensin, mistä on kyse ennekuin jumitetaan yhden sanan käyttöön yhdessä jakeessa.
BtW. Jos menet lääkäriin, on hänellä jokin filosofia taustallaan (usein Aristotelinen empiirinen ja käytännöllinen, miksi hoidetaan, miten rat/empiriinen tieto strukturoituu) työssään. Jos harrastat tietokoneita, on filosofia suuuuuri ystäväsi, koska filosofia synnytti jo antiikissa logiikan (praktinen syllogismi jne) ja Fregen matikan ja koodaamisen pohjan. Jos harrastaa taiteita, on filosofian suuri osa-alue estetiikka Jos harjoittaa Jumalan tuntemuksen etsimistä oikeasti Raamatusta, ei voi välttyä filosofiselta pohdiskelulta. Lukekaa siksi myös saarnaajaan kirjaa! Vt:n ihanaa elämänfilosofista pohdiskelijaa.

*
Mitä saarnaajaan eli kuninkaaseen Salomoon tulee; Jumalan antamaa viisautta, ymmärrystä ja jumalallista älyä ei voi sanoa filosofiaksi sillä se on inhimillinen ihmisviisaus, erikseen. Voisitko määrittää mitä filosofia on? Siis lyhyesti jos se onnistuu.

1Kun. 4:29 Ja Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylen runsaasti ja älyä niin laajalti, kuin on hiekkaa meren rannalla,

Vaisuliini osui asian ytimeen hakiessaan filosofian käsitteen määrittelyä. Käsittääkseni täällä osa ihmisistä ajattelee filosofian tarkoittavan samaa kuin inhimillinen viisaus. Näinkin asian voi nähdä ja silloin on selvää, että ollaan eräänlaisessa vastakkain asettelussa filosofian ja uskonnon kanssa. Luther toi tällaisen ajatuksen kirkkoon, että teologiassa kaikki perustuu uskoon ja filosofiassa taas järkeen, joten näitä kahta ei voi yhdistää.

Tavallisesti filosofian käytännölliseen alueeseen ajatellaan kuuluvan myös etiikan, eli esimerkiksi pohdinnat eutanasiasta, abortista, pakolaisista jne. eettiseltä kannalta. Etiikka on filosofian osa-alue, mutta sitä voi pohtia myös Jumalan antaman viisauden valossa. En tiedä, nouseeko se tällöin kuitenkaan käsitejärjestelmässä pois filosofian alta..? Filosofian peruskysymykset esim. elämän tarkoituksesta ja kuolemanjälkeisestä elämästä voivat johtaa uskontoihin, ehkä joskus jopa elävään uskoon jos ihminen tosissaan lähtee etsimään vastauksia näihin kysymyksiin.

1 Kor 2:
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

Raamatun opetuksen mukaan usko Raamatun Jumalaan ei saa perustua ihmisten viisauteen (sisältää kaiken ihmisviisauden myös filosofian), vaan Jumalan voimaan ja viisauteen.

1 Kor 2:
12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.

Raamattu, eli Jumalan sana on syntynyt Jumalan Hengen kautta ja siksi Raamattua voi ymmärtää oikealla tavalla kuin ainoastaan Pyhän Hengen avaamana, kun Jumalan Pyhä Henki avaa uskovan ihmisen sydämen ja mielen ymmärtämään Jumalan sanan opetusta. Ihmisviisauden kautta eksytään pois Jumalan sanan totuudesta.

Inhimillinen ihmisviisaus ei hyödytä uskossa Raamatun Jumalaan, mutta ihmisviisaus auttaa tavallisessa elämässä luonnollisen elämän tilanteissa. Jumalan antaman viisauden Pyhässä Hengessä sekä luonnollisen ihmisviisauden tulee antaa kumpaisenkin vaikuttaa omalla vaikutusalallaan, mutta ne täytyy pitää erossa toisistaan, koska usko Herraan Jeesukseen ei saa perustua ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan ja viisauteen.

On olemassa yksi taho, joka uskoo filosofian olevan apukeino uskon ymmärtämisessä sekä evankeliumin välittäjänä. Tämä taho on porttokirkko, kaiken totuuden vääristelijä, josta voi lukea lisää tästä linkistä: https://www.kotipetripaavola.com/kristi ... telma.html

PetriFB hyvä. (muutkin saa toki vastata ja kommenoida!!) Koska ilmeisesti et (haluakaan) ymmärrä aamu-usvan sikäli ihan hyvää tulkintaa tai minun näkemystä filosofian olemuksesta, kysyn sinulta muutaman omantunnon kysymyksen:

1. Pitääkä toisen asteen opiskelijoilta(esim lukio) kieltää pakollinen filosofian kurssi sen vaarallisuden takia? Miksi?

2. Jos ja kun filosofia on viisauden rakastamista, eikö kriittinen ajattelu, tiedon soveltaminen ja looginen päättely ole suositeltavia hyveitä ja ihanteita myös kristitylle?

3. Sokraattinen metodi, Platonin ideaoppi ja Aristoteleen syllogismit ovat länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän isoja eetosia. Missä kohtaa täällä on ollut puhetta, että ne syrjäyttäisivät Jeesuksen aseman pelastustienä? Koska jokaisella on jokin "filosofiansa" (tätä ei voi kieltää!) ja Paavali ammensi selkeästi osan metafyysisistä näkemyksistään Platonin ideaopista (mistä tuli idän kirkon iso juttu myöhemmin katolisten lähdettyä Aristoteleen "kelkkaan"), miksi en saisi kristittynä tätä todeta tai miksi "järkeisopit" muka toisaalta pelastaisi ketään sellaisenaan? (taas kerran: filosofia on hyvä kaveri, huono isäntä!)