Uskonaskel

Rikkinäinen ihminen, kantaa haavoja ja haavoittaa.
Ihminen voi kantaa sisimmässään kipua ja pettymystä ja peilaa itsensä kautta usein toinen toistansa.
Rikkinäisyys on kuin tulehtunut haava, joka haavoittaa myös muita.

Jumalan rakkaus... sisäinen eheytyminen ja parantuminen.
Jumalan luokse saa mennä omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Täydellinen rakkaus... ei syytä eikä soimaa, Hänen ovensa on aina auki lapsilleen... niin pahoin kompastelleille ja kärsineille, kuin haavoitetuille ja loukatuille... kaikille, jotka Häntä etsivät. Hänen rakkautensa ja anteeksiantonsa...antaa mielenrauhan ja parantaa. Kun tuhlaajapoika tai tuhlaajatyttö palajaa kotiinsa, Hän ei laita ovea kiinni, vaan Hänen ovensa on auki... Hän pukee lapsensa parhaimpiin ja katsoo lastansa rakastavasti.

Rakkaus, on ylitsevuotavaa.
Löytää sisäinen valtakunta, joka on kätkettynä saviastioihin.
Kaikki lähtee sieltä mikä on sisimmässä kätkettyä, kätketty on sisäinen valtakunta ihmisessä.

Täydellisessä rakkaudessa on anteeksianto, joka ei muistele ja katso menneisiin.
Hänen rakkautensa on ikiaikainen ja aina läsnäoleva, puhdas ja täydellinen.
Sydän, joka paranee anteeksiannon kautta, kykenee myös antamaan anteeksi lähimmäisille.

Ihana kirjoitus! Armoon sisältyvät myös teot. Vain Jumalan armo meidän vastaanottamana voi tuoda sydämelle todeksi sen, että Jumala tahtoo laupeutta enemmän kuin uhria.

Niin... ensin pitää ymmärtää olevansa rakastettu sen täydellisen rakkauden kautta... niin, että siitä tulee sisimmän elämää... ja siitä seuraa teot vapaudessa... näkisin, että se on elää tätä hetkeä vapaudesta käsin, ei pakosta.. ja se tuottaa itsessään mielenrauhasta käsin, niitä hyviä tekojakin.

Hyvä puu tuottaa hyvän hedelmän, se hedelmä kasvaa vähän kuin automaattisesti. Sinne missä se maaperä on ottanut vastaan ja kasvu annettu ja se on tapahtunut, siellä se puu tekee hedelmänsä.

Mutta ensin pitää ymmärtää se rakkauden suuruus itseä kohtaan, sieltä lähtee kasvu.

Olipas ihan nättiä tekstiä....

Aika jännä että olen ajatellu näitä samoja asioita useina päivinä. Saviastiaa jonka ei tarvitse olla mitään muuta kuin se tyhjä pieni astia,joka voi olla kuitenkin ylitsevuotava Jumalan armosta.

Ps 81:10Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.

Viimeks tänä aamuna ajattelin rikkinäistä saviastiaa ja taakseppäin katsomista, kuinka paljon se jarruttaa sitä paranemisen prosessia.Herran tahto on että katsotaan eteenpäin,silloin päästään eteenpäin.Hän antaa siihenkin voiman. Jostain syystä ajattelin samalla myös sitä että joku on saattanut epäonnistua jossain asiassa, jossa joku toinen on onnistunut ja tuntee nyt kateutta ja katkeruutta.Herra tahtoo vapauttaa tämmösistä asioista ja antaa voiman katsoa eteenpäin.Oli aikomus siitä tänne kirjoittaa mutta sain vieraita koko päiväksi.Nyt muistui mieleen kun luin nämä lonelyriderin ajatukset.Todella hienoja ajatuksia.

Jes 43


18 Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö.
19 Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.

Runosuoni alkoi virtaamaan ja sen sanoin voin ajatuksia kuvittaa.

"Ei suljettu häkki ole paikka ihmisen,
Hän lähellä on; tiedäthän sen.
Epätoivo voi joskus ihmisen nujertaa.
Hän toivo on ja kätensä sua kohti ojentaa."

Sydämestä sydämeen soi laulu, joka kertoo tarinaansa,
vuosisatojen kulusta, vapaudesta; maasta uudesta."


"Hänen rakkautensa jään ja roudan sulattaa.
Liekki hehkuttaa ja polttaa; kuonan poistaa.
Menneiden tilalla, saa Rakkaus loistaa.
Valona kauniina, sävelenä uutena."

lonelyrider kirjoitti:Rikkinäinen ihminen, kantaa haavoja ja haavoittaa.
Ihminen voi kantaa sisimmässään kipua ja pettymystä ja peilaa itsensä kautta usein toinen toistansa.
Rikkinäisyys on kuin tulehtunut haava, joka haavoittaa myös muita.

Jumalan rakkaus... sisäinen eheytyminen ja parantuminen.
Jumalan luokse saa mennä omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Täydellinen rakkaus... ei syytä eikä soimaa, Hänen ovensa on aina auki lapsilleen... niin pahoin kompastelleille ja kärsineille, kuin haavoitetuille ja loukatuille... kaikille, jotka Häntä etsivät. Hänen rakkautensa ja anteeksiantonsa...antaa mielenrauhan ja parantaa. Kun tuhlaajapoika tai tuhlaajatyttö palajaa kotiinsa, Hän ei laita ovea kiinni, vaan Hänen ovensa on auki... Hän pukee lapsensa parhaimpiin ja katsoo lastansa rakastavasti.

Rakkaus, on ylitsevuotavaa.
Löytää sisäinen valtakunta, joka on kätkettynä saviastioihin.
Kaikki lähtee sieltä mikä on sisimmässä kätkettyä, kätketty on sisäinen valtakunta ihmisessä.

Täydellisessä rakkaudessa on anteeksianto, joka ei muistele ja katso menneisiin.
Hänen rakkautensa on ikiaikainen ja aina läsnäoleva, puhdas ja täydellinen.
Sydän, joka paranee anteeksiannon kautta, kykenee myös antamaan anteeksi lähimmäisille.

Hyvin oivallettu ja ihana kirjoitus

vaisuliini kirjoitti:

lonelyrider kirjoitti:Rikkinäinen ihminen, kantaa haavoja ja haavoittaa.
Ihminen voi kantaa sisimmässään kipua ja pettymystä ja peilaa itsensä kautta usein toinen toistansa.
Rikkinäisyys on kuin tulehtunut haava, joka haavoittaa myös muita.

Jumalan rakkaus... sisäinen eheytyminen ja parantuminen.
Jumalan luokse saa mennä omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Täydellinen rakkaus... ei syytä eikä soimaa, Hänen ovensa on aina auki lapsilleen... niin pahoin kompastelleille ja kärsineille, kuin haavoitetuille ja loukatuille... kaikille, jotka Häntä etsivät. Hänen rakkautensa ja anteeksiantonsa...antaa mielenrauhan ja parantaa. Kun tuhlaajapoika tai tuhlaajatyttö palajaa kotiinsa, Hän ei laita ovea kiinni, vaan Hänen ovensa on auki... Hän pukee lapsensa parhaimpiin ja katsoo lastansa rakastavasti.

Rakkaus, on ylitsevuotavaa.
Löytää sisäinen valtakunta, joka on kätkettynä saviastioihin.
Kaikki lähtee sieltä mikä on sisimmässä kätkettyä, kätketty on sisäinen valtakunta ihmisessä.

Täydellisessä rakkaudessa on anteeksianto, joka ei muistele ja katso menneisiin.
Hänen rakkautensa on ikiaikainen ja aina läsnäoleva, puhdas ja täydellinen.
Sydän, joka paranee anteeksiannon kautta, kykenee myös antamaan anteeksi lähimmäisille.

Hyvin oivallettu ja ihana kirjoitus