Uskonaskel

Toni Torppa teki esimerkillisen selkeän ja ytimekkään kirjoituksen aiheesta:

https://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisu ... istinuskoa

Suosittelen kaikille lukemaan tämän kirjoituksen, sillä tuossa on pähkinänkuoressa monia hyvin tärkeitä asioita, jotka (mielestäni) jokaisen uskovan olisi hyvä tiedostaa jollakin tasolla.

Eimerkiksi moni uskova luulee, että meillä on sota tiedettä vastaan, ja tämä on suuri valhe ja vedätys. Tekstissä Toni kertoo miten on asian oikea laita:

Vaikka sekulaari humanismi hyökkää kristinuskoa vastaan tieteen nimissä niin kristinusko ei ole sodassa tiedettä vastaan vaan materialistista pakanauskontoa johonka sekulaari humanismi perustuu. Tämä on olennaisin pointti ymmärtää - sillä todellisuudessa Raamattu ja kokeellinen tiede eivät ole toisiaan vastaan niin kuin sekulaarit ovat koittaneet uskotella. Raamattu ja materialismi ovat toisiaan vastaan - ei Raamattu ja tiede.

Syy siihen miksi ihmiset eivät ole vastaanottavaisia evankeliumille on se että heillä on maailmankuva joka estää heitä tekemästä niin. Humanistinen ajattelutapa on valtava muuri evankeliumin vastaanottamiselle.


Eli Jumalaa vastustavat tahot ovat antaneet ymmärtää, että tiede on heidän puolellansa ja että tiede on jo todistanut sitä ja tätä. Tämä on kuitenkin valhe ja vedätys, sillä vain ja ainoastaan kokeellinen tiede on tiedettä johon voi luottaa, ja heidän väitteensä ei perustu kokeilla vahvistettuun tieteeseen vaan ihan johonkin muuhun.

Kokeellinentiede on siis sitä että jos joku väittää jotain, niin se asia toistetaan ja testataan tieteellisellä kokeella. Tämä koe voidaan aina tarvittaessa toistaa ja näin kokeellisella tieteellä voidaan aukottomasti todistaa asioita.

Sitten taas on paljon asioita mitä sanotaan ja väitetään tieteeksi , mutta todellisuudessa se EI ole kokein todistettavaa tiedettä vaan mutuilua ja arvauksia sekä todennäköisyyksiä. Nämä mutuilut, arvaukset ja todennäköisyydet eivät siis ole luotettavaa ja todistettavaa tiedettä.

ESIM 1:

Väitän, että on olemassa painovoima.

Tämän väittämäni mukaan jos tiputan kappaleen pöydältä maan vetovoima vetää sitä puoleensa ja se ei jää leijumaan ilmaan vaan putoaa. Voin toistaa tämän kokeen ja joka kerta tulos on luotettava ja sama (maanpinnalla).

ESIM2:

Väitän , että dinosauruksista on kehittynyt aikoja myöten kana.

En voi todistaa tätä mitenkään, vaan tämä perustuu arvailulle , tuumimiselle ja sille mitä itse pidän todennäköisenä. Emme voi kokeellisesti testata tätä mitenkään eikä se siksi ole tiedettä vaan arvailua.

Jos jaksatte niin lukekaa artikkeli ja laittakaa kysymyksiä tähän , vaikka jos on joku termi mitä ette ymmärrä jne.

huomio tekstistä

Lainaus:

Sekulaari humanismi esiintyy suvaitsevaistona. He vaativat suvaitsevaisuutta kaikille. Se mitä he todella tarkoittavat on suvaitsevaisuutta kaikille asioille paitsi kristinuskolle. Sekulaarin humanismin ajatus avoimuudesta pohjautuu humanistiseen käsitykseen jonka mukaan ei ole olemassa absoluuttista totuutta - tämä on heidän absoluuttinsa. Ajatus ettei absoluuttista totuutta ole pohjautuu Raamatunvastaisesta filosofiasta joka pitää kaikkea suhteellisena.

Hehän puhuvat itsensä jo tuossa pussiin sanoessaan, että ei ole absoluuttista totuutta.

Sehän on jo itsessään absoluutti asia ja toteamus.

Eli he ovat absoluuttisesti sitä mieltä että absoluuttista totuutta ei ole...ja jos tämä on absoluuttinen totuus niin silloinhan se on absoluuttinen totuus , jota ei pitänyt olla olemassa

Kaikki uskovat johonkin, vaikka muuta sanoisivat. Absoluuttinen totuus on vaan nimitys omalle uskomukselle, jonka mukaan absoluuttista totuutta ei ole. Yksi uskomus muiden joukossa. Vähän niin kuin joku uskoo evoluutioon tai joulupukkiin. Näille ihmisille ei totuus eli Jumala kelpaa, vaan mikä tahansa muu kuin Jeesus on heidän totuutensa. Uskottomat monesti käyttävät argumentteina tätä, eli "miks just sun Jumala on oikea ja olemassa ja jäkäjäkä".

paa kirjoitti:Kaikki uskovat johonkin, vaikka muuta sanoisivat. Absoluuttinen totuus on vaan nimitys omalle uskomukselle, jonka mukaan absoluuttista totuutta ei ole. Yksi uskomus muiden joukossa. Vähän niin kuin joku uskoo evoluutioon tai joulupukkiin. Näille ihmisille ei totuus eli Jumala kelpaa, vaan mikä tahansa muu kuin Jeesus on heidän totuutensa. Uskottomat monesti käyttävät argumentteina tätä, eli "miks just sun Jumala on oikea ja olemassa ja jäkäjäkä".

Näin on .

Silloin on hyvä jos osaa tuoda esille todisteita Raamatun puolesta, sillä Raamattu todistaa Jumalasta.

Raamatun historiallisuus, toteutuneet profetia 10-käskyn viisaus ja pohja lakeihin jne. on hyviä argumentteja.

Ja myös oma todistus Jumalan voimasta omassa elämässä on hyvä todistus mielestäni. Se toimii hyvänä todistuksena etenkin semmoiselle jotka ovat tunteneet meidät ennen kuin tulimme uskoon niin he voivat itse verrata nykyistä ja uutta.

Itse laadullisen tutkimuksen tekijänä ja sen suurena ystävänä pitää puuttua tähän, kun täällä esitettiin positivistinen näkemys siitä, että vain kokeellinen tutkimus on oikeaa tiedettä. Joissain asioissa ajattelen, että ihmisen kokemuksiin perehtyminen on aivan yhtä tiedettä ja ehkä enemmänkin kuin saman asian tutkiminen kokeellisella asetelmalla. Itse teen tutkimusta nimenomaan ihmisten kokemuksista tutkimusmenetelmän ollessa fenomenologinen. Teen analyysin siis haastattelujen perusteella. Uskon, että tälläkin tavalla voidaan saada tieteellistä tietoa. Kaikkia asioita ei voi kokeellisesti tutkia, mutta en usko että niitä asioita tulisi kokonaan sulkea tutkimuksen ulkopuolelle.

Mulle taas sanottiin näin.."etkö sä tiedä että Raamatun tekstit pantiinihmispätöksellä kokoon vuonna 300tai jotain sinnepäin..sieltä otettiin pois jälleensyntymistä koskevat jutut..jne..Se on ihmisten aikaansaaama ja muokkaama opus.." Mutta vastaus ei olekaan kirjoituksissa.. Pyhän hengen vaikutuksesta, ja katsomalla Jumalan tekoja (Room1) tulee ilman kirjoituksiakin tietoiseksi omasta syntisyydestä + että jokin SuperÄlykäs on saanut aikaan ympärillämme olevan.. aabraham ei vissiin omistanut minkäänlaisia kirjoituksia ja löysi pelastavan uskon äärelle.. Sodomassakin sanottiin "älkää tehkö niin pahoin.." kun se gaylauma hyökkäs.. Onko kenties mahdollista ohjautua pelastavaan uskoon ja pyhitykseen..vaika syystä tai toisesta ei saisi koskaan raamattua kokonaan käsiinsä?

Tuo väite vuodesta kolmesataa viittaa Nikean kirkolliskokoukseen, jossa vastoin yleistä harhaluuloa, ei keskusteltu kaanonista. Kaanon muodostui sen pohjalta, mitkä kirjeet ja kirjat voitiin osoittaa luotettavan tahon kirjoittamaksi, ja laajalle levinneiksi. Johanneksen ilmestyksellä oli hieman vaikeuksia, myöhäisen kirjoitusajankohdan ja todennäköisesti rajoittuneen levinneisyyden vuoksi. Pois siivottiin (aivan oikein) sellainen materiaali, jonka alkuperä oli epäselvä, levinneisyys rajoittunutta, ja materiaali ristiriidassa yleisesti hyväksytyn kristinuskon kanssa (jonka voi havaita rakentuvan evankeliumeille). Tästä näkökulmasta ei ole kovin merkittävää, että kaanon virallisesttiin paljon myöhemmin. Se, että esim. Didakhe ei päätynyt Kaanoniin, osoittaa seulan olleen äärimmäisen tiukka - se on teologisesti miltei virheetön, iältään erittäin vanha, ja laajalti tunnettu: mutta ei apostolin kirjoittama. Se taisi riittää.

Ehdottomasti on mahdollista pelastua ilman Raamattua tai lukutaitoa, kunhan saa jostain tietoonsa Raamatun mukaisen evankeliumin Jeesuksesta.

Aamu-Usva kirjoitti:Itse laadullisen tutkimuksen tekijänä ja sen suurena ystävänä pitää puuttua tähän, kun täällä esitettiin positivistinen näkemys siitä, että vain kokeellinen tutkimus on oikeaa tiedettä. Joissain asioissa ajattelen, että ihmisen kokemuksiin perehtyminen on aivan yhtä tiedettä ja ehkä enemmänkin kuin saman asian tutkiminen kokeellisella asetelmalla. Itse teen tutkimusta nimenomaan ihmisten kokemuksista tutkimusmenetelmän ollessa fenomenologinen. Teen analyysin siis haastattelujen perusteella. Uskon, että tälläkin tavalla voidaan saada tieteellistä tietoa. Kaikkia asioita ei voi kokeellisesti tutkia, mutta en usko että niitä asioita tulisi kokonaan sulkea tutkimuksen ulkopuolelle.

Se että tieteellinen tieto voi syntyä vain kokeellisen tieteen kautta ei tietenkään tarkoita sitä etteikö asioita joita ei voida kokeellisesti tutkia tulisi tutkia. Kokemukset eivät edusta tieteellistä tietoa koska ne eivät ole tieteellisesti toistettavissa henkilöstä riippumatta vaan ovat sidoksissa ko, henkilön kokemusmaailmaan.

Kokeellisen (tieteellisen) tieteen tulee perustua havaintoon joka voidaan kokeellisesti testata ja toistaa. Jotta voidaan puhua tiedosta tulee tieteen käsitellä asioita ja tapahtumia jotka ovat aina todennettavissa eli toistettavissa ja jotka ovat riippumattomia havainnoitsijasta. Havainnot ja kokeet ovat tieteen perusta kun tieteellä pyritään tarkoittamaan tietoa.

Kyllä kokemuksellinenkin tieto on tieteellistä tietoa. Se ei vain ole kokeellisesti tuotettua tietoa. Ja usein ennen kuin voidaan edes saada aikaiseksi kokeellista asetelmaa, pitää ainakin ihmistieteissä olla taustalla kokemusperäistä laadullista tutkimusta. Ja muissakin tieteissä pitää olla jonkun ihmisen kokemukseen perustuvia oletuksia eli hypoteeseja. Kokeellinen tutkimus korottaa ns. näytön astetta kylläkin, koska tutkittavat joukot ovat suuria, mutta kokeellisiakin tutkimuksia voidaan tehdä huonosti ja huolimattomasti, jolloin niiden tieteellinen arvo on vähäisempää kuin oikein huolellisesti ja sopivalla joukolla toteutetun laadullisen tutkimuksen. Ihmistieteissä tuntuu, että samat ongelmat liittyvät molempiin tutkimusperinteisiin. Ainahan sitä miettii, että millä tavalla tutkimuksiin vastaajat valikoituvat vaikka kuinka satunnaisotantaa käytettäisiin. Kuitenkaan ketään ei voi pakottaa osallistumaan tutkimukseen...

Itse uskon, että tiede ei voi koskaan tuottaa mitään absoluuttisia totuuksia, vaan vain hieman hapuillen etsiä tietoa asioista. Tämä ajatus kyllä välillä ihan masentaa, kun kovaa työtä tehdään ja ahkeroidaan vuosikausia, että saadaan mereen yksi pisara vettä lisää.