Uskonaskel

Voiko mielestänne uskosta luopua vahingossa? Niin että haluaa uskoa ja uskoo, mutta menettää uskonsa vahingossa tai ymmärtämättä.


Hepr. 13:5 Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"

Mitä mielestänne "hylkää" tässä tarkoittaa, lopullista hylkäämistä, vai ylipäätään minkäänlaista?

Kysyn siitä syystä, että minulle tuli mieleen, että olen varma uskostani juuri nyt, mutta entä 10 minuutin kuluttua, mistä tiedän olenko silloin uskossa? Entä jos mietin 10 minuutin kuluttua, olenko uskossa. Voiko uskovainen olla uskostaan epävarma?

Tää ajatus on hioutunut tässä n. 6 tunnin aikana, joten saattaa vaikuttaa erikoiselta taikka epäselvältä.

Vastsisin että ei voi vahingossa luopua.

Uskosta luopuminen on prosessi eikä välittömästi aktivoituva tila. Uskosta luovutaan ajankanssa niin, että tekee kompromissejä synninkanssa murehduttaen Pyhää henkeä ja paaduttaen sydäntään, kunnes yhtenä päivänä jonkin ajan päästä ei enää pysty uskomaan Herra jeesuksen sovitusta todeksi kohdallensa. Tällöin sinulla ei enää ole Herra jeesuksen sovitusta , koska et usko siihen.

Voiko joskus vahingossa syyllistyä syntiin?

Vaikea kysymys, en tiedä, mutta jatkuvasti ja niin pitkään että siitä muodostuu uskosta luopumisen prosessi en usko vahingossa pystyvän, sillä tarvitaan useampia lankeamuksia.

Uskon tuon lauseen täysin :

sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"

Mutta mutuilen, että siihen liittyy lauseessa sanomaton sääntö:

sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"... niin kauan , kun vain uskot Poikaani Jeesukseen. Herra Jeesus on kaikki, ilman Häntä meillä ei ole mitään asiaa Herran eteen sillä tuomiomme on selvä ja ansaittu, vain sovittaja voi meidät siltä pelastaa.

Tuohon päätelmään, että ei voi, olen myös itse päässyt, kun olen miettinyt kokonaiskuvaa minkä olen tietyistä Raamatun jakeista saanut, mutta en haluaisi ajatella että tiedän asian olevan niin, jos todella en tiedä. Jos en tiedä, niin taas se, että olenko 10 minuutin kuluttua menettänyt uskoni pyörii mielessä.

Jotenkin olen viimeaikoina vältellyt väittämällä edes itselleni, että tiedän jonkun asian, jos sitä ei Sanassa ole sanottu tai muuten tosiaan tiedä, tuntuu ehkä että näin tekemällä koittaa valehdella itselleni taikka Jumalalle, ja miten käy jos en päästä valheesta irti.

JoKi kirjoitti:Kysyn siitä syystä, että minulle tuli mieleen, että olen varma uskostani juuri nyt, mutta entä 10 minuutin kuluttua, mistä tiedän olenko silloin uskossa? Entä jos mietin 10 minuutin kuluttua, olenko uskossa. Voiko uskovainen olla uskostaan epävarma?

Tää ajatus on hioutunut tässä n. 6 tunnin aikana, joten saattaa vaikuttaa erikoiselta taikka epäselvältä.

Kysyt vaan, että uskotko Jeesuksen sovittaneen syntisi Golgatalla ja nouseen kolmantenapäivänä kuolleista. Jos uskot tuon on sinulla sen myötä kaikki tarvittava, kaikkea ei tarvitse (pysty) uskoa, mutta tuossa on tarpeellisin. Tuossa on se vaatimus paljonko pitää uskoa.

Voi toki uskostaan olla epävarma. jos olet heikkouskoinen sinua ei pidä tuomita vaan hoivata, helliä ja rakastaa:

Room

1 Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.
2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.
3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.
4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.

Herra on voimallinen pitämään heikkouskoisenkin pystyssä:

Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.

*
Jeesus piti huolta Pietarin uskosta ja rukoili hänen puolesta ettei hänen usko raukeaisi tyhjään. Ja vielä Jeesus rukoilee sinun puolesta ja pelastaa sinut täydellisesti. (Se on minun lempijakeeni ♥ ) Ja Jeesuksen omavarainen usko kantaa meidät kans.

Luuk. 22:31 Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;
32 mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."

Hebr. 7:25 jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

Gal. 2:20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

vaisuliini kirjoitti:*
Jeesus piti huolta Pietarin uskosta ja rukoili hänen puolesta ettei hänen usko raukeaisi tyhjään. Ja vielä Jeesus rukoilee sinun puolesta ja pelastaa sinut täydellisesti. (Se on minun lempijakeeni ♥ ) Ja Jeesuksen omavarainen usko kantaa meidät kans.

Luuk. 22:31 Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;
32 mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."

Hebr. 7:25 jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

Gal. 2:20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

Kiitos raamatunpaikoista.

Voi miten VALTAVIA helmiä Raamatusta löytyy , että suloinen rakas Jeesus rukoilee puolestamme! Miten tuonkin olin sivuttanut vaikka kohdan lukenut lukuisia kertoja!!

Kysymys:

Miksi muka Jumala voisi oikein niin ku täydellisesti pelastaa meidät?

Vastaus:

...koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

Valtava siunaus ja rikkaus , kiitos Herralle.

Mikko Murpatti kirjoitti:

vaisuliini kirjoitti:*
Jeesus piti huolta Pietarin uskosta ja rukoili hänen puolesta ettei hänen usko raukeaisi tyhjään. Ja vielä Jeesus rukoilee sinun puolesta ja pelastaa sinut täydellisesti. (Se on minun lempijakeeni ♥ ) Ja Jeesuksen omavarainen usko kantaa meidät kans.

Luuk. 22:31 Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;
32 mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."

Hebr. 7:25 jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

Gal. 2:20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

Kiitos raamatunpaikoista.

Voi miten VALTAVIA helmiä Raamatusta löytyy , että suloinen rakas Jeesus rukoilee puolestamme! Miten tuonkin olin sivuttanut vaikka kohdan lukenut lukuisia kertoja!!

Kysymys:

Miksi muka Jumala voisi oikein niin ku täydellisesti pelastaa meidät?

Vastaus:

...koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

Valtava siunaus ja rikkaus , kiitos Herralle.

Joo vielä Jeesus on heikkouskoisten puolella koska Raamattu puhuu paljon hengellisestä köyhyydestä ja siitä että Hän on hengellisesti köyhien puolella. Jos oma usko alkaa pettää tai horjua, ei meillä ole mitään hätää sillä Jeesuksen omavarainen usko kantaa meidät. Ihana juttu.

Matt. 5:3 "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

Ei voi menettää vahingossa uskoaan!

JoKi, kun muistat, että usko ei ole sinusta itsestäsi lähtöisin,
vaan se on Jumalan työ ja teko Sinussa, silloin voit heittää
ns. vapaalle ja luottaa siihen, että kunhan Sinulla on vain
TAHTO seurata Jeesusta Kristusta, Hän antaa Sinulle uskon
ja voiman elää uskoasi todeksi.

Olen itse käynyt samoja ajatuksia aikoinaan läpi ja noiden
pohdintojen kautta ja ajamana löysin todellisen Jumalan
armon, joka kantaa silloinkin, kun kaikki muu riisutaan pois.

Omalla kohdallani tuli tilanne, jossa minulta vietiin mahdollisuus
"harjoittaa" uskoani ns. ulkokohtaisesti ja koin jotenkin, että
se oli sama, kuin että minun uskoni olisi otettu minulta pois,
kunnes törmäsin näihin Mauri Vikstenin sanoihin:

*****
"On erittäin vaarallinen sellainen ajattelutapa, että innokkuus
Herran työssä pitää uskovan elävänä ja palavana kritittynä.

Mitä sitten tapahtuu, jos työ otetaankin sinulta/minulta pois?

Mutta kun ilosi on työnantajassasi, kukaan ei voi koskaan riistää
sitä sinulta pois!
Ilosi on silloinkin sama, vaikka voimasi vähenevät, tai kuoleman
virta pauhaa edessäsi, sinä siirryt iloiten ja riemuiten virran yli
voittajien joukkoon, sillä sinun ilosi on ollut Herrassa, eikä siinä,
mitä sinä olet, mitä teet ja olet tehnyt tai aikaansaanut!"
Mauri Viksten
*****

Ehkä elämäntilanteesi ei ole sama, kuin itselläni oli tuolloin, mutta
kehoitan Sinua ottamaan huomioon nuo lopussa olevat sanat:
"....eikä siinä, mitä sinä olet, mitä teet ja olet tehnyt tai aikaansaanut!"

Eli usko on Jumalasta, ei Sinusta itsestäsi ja tahdolla ja kiitoksella
otat vastaan Häneltä uskon.

Ala siis kiittämään siitä, että Hän on Sinut pelastanut ja vastakin pelastaa!
Ei siksi, että sinä olisit sen jotenkin omilla teoillasi ansainnut, vaan siksi,
että olet Hänet vastaanottanut, pannut toivosi Häneen ja näinollen Hän on
uskon Sinulle armosta antanut ja vastakin antaa!

2 Kor. 1
10 Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa,
ja häneen me olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa,
11 kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän
tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut.

Siivetön kirjoitti:Ei voi menettää vahingossa uskoaan!

JoKi, kun muistat, että usko ei ole sinusta itsestäsi lähtöisin,
vaan se on Jumalan työ ja teko Sinussa, silloin voit heittää
ns. vapaalle ja luottaa siihen, että kunhan Sinulla on vain
TAHTO seurata Jeesusta Kristusta, Hän antaa Sinulle uskon
ja voiman elää uskoasi todeksi.

Aamen !