Uskonaskel

Näyttää siltä että avioliittokeskustelu (tässä ketjussa https://uskonaskel.foorumi.eu/viewtopic.php?f=10&t=1801) ei kovin hyvin sujunut. Ketjussa otettiin myös välillä esille otsikon raamatunkohta ja mietittiin ja väisteltiin tuon kohdan merkityksen selittämistä. Jos tässä ketjussa pohdittaisiin tuon jakeen merkitystä? Ei aloiteta tästä siis ketjua että onko avioonmeno sallittu ei-uskovan kanssa vaiko ei.

Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. 1.kor 7:14

DigiNovumissa tuosta jakeesta sanotaan näin:

Jaakob kirjoittaa, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan. Se merkitsee, että ihminen lakkaa olemasta Jumalan lapsi ja tulee hänen vihollisekseen, Jaak 4:4. Paavali vahvistaa tämän 2 Kor 6:14-18:ssa, jossa hän ilmaisee jyrkin sanoin, että läheinen seurustelu maailmallisten ihmisten kanssa saastuttaa uskovan ja että tällaisten yhteyksien lopettaminen on edellytyksenä Jumalan lapseudelle. Tässä apostoli kuitenkin osoittaa, että perhe-elämässä on toisin. Puolisoiden keskinäinen suhde ja lasten ja vanhempien välinen suhde kuuluvat luomisjärjestykseen, eikä uskovaan sinänsä vaikuta saastuttavasti se, että puoliso tai lapset ovat kääntymättömiä. Päinvastoin kääntymätön puoliso ja lapset tulevat pyhitetyiksi, koska perhe-elämä on Jumalan säätämä ja pyhittämä. Tässä tarkoitettu »pyhyys» ei merkitse sitä, että kääntymätön pyhittyisi Jumalan edessä, vaan sitä, että epäuskoinen ihminen on pyhä siinä mielessä, että uskova puoliso tai uskovat vanhemmat voivat syntiä tekemättä olla läheisessä yhteydessä puolisonsa ja lastensa kanssa.

Mielipiteitä? Voisiko tämä olla tuon jakeen merkitys?

Haluan tähän kirjoittaa kun tuolla avioliitto-keskustelussa kirjoitin että avioituminen ei.uskovan kanssa ei koskaan ole Jumalan tahto, perustaen jakeeseen 2 Kor 6:14, niin nyt huomasin että jakeessa sanotaan: "Älkää antautuko kantamaan VIERASTA iestä yhdessä uskottomien kanssa". Eli ei puhuta pelkästä ikeen kantamisesta, vaan VIERAAN ikeen kantamisesta. Eli tuossa kohdassa puhutaan siis siitä että uskovan ei tule osallistua mihinkään mikä palvelee vääryyttä. Avioliitto itsessään ei ole vieras ies. Avioliitossa voi kyllä joutua koviin taisteluihin jos puoliso haluaa kantaa vierasta iestä, mutta avioliitossa oleminen ei tarkoita että olisi pakko alkaa kantamaan sitä vierasta iestä vaikka puoliso niin haluaisi. Eli perun kirjoitukseni. Olen pitkälti samaa mieltä kuin PetriFB:n tässä kirjoittaa (lainus hänen sivuiltaan):

"Tämä tarkoittaa sitä, että Uudessa Liitossakin Jumalan tahto on että uskova menisi naimisiin Jumalan johdatuksessa toisen uskovan kanssa. Jos uskova kuitenkin menee naimisiin uskomattoman kanssa, eli uskomaton hyväksyy avioliiton uskovan kanssa, niin Jumala sallii sen, vaikka se ei olekaan suoranainen Jumalan tahto ja uskova joutuu kantamaan tekonsa ja valintansa seuraukset."

Petri kirjoitti juuri niinkuin olen myös ymmärtänyt asian. Olin joskus vuosia sitten eri mieltä asiasta, mutta jouduin muuttaa mieleni Jumalan Sanan valossa.

Juha kirjoitti:Näyttää siltä että avioliittokeskustelu (tässä ketjussa https://uskonaskel.foorumi.eu/viewtopic.php?f=10&t=1801) ei kovin hyvin sujunut. Ketjussa otettiin myös välillä esille otsikon raamatunkohta ja mietittiin ja väisteltiin tuon kohdan merkityksen selittämistä. Jos tässä ketjussa pohdittaisiin tuon jakeen merkitystä? Ei aloiteta tästä siis ketjua että onko avioonmeno sallittu ei-uskovan kanssa vaiko ei.

Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. 1.kor 7:14

DigiNovumissa tuosta jakeesta sanotaan näin:

Jaakob kirjoittaa, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan. Se merkitsee, että ihminen lakkaa olemasta Jumalan lapsi ja tulee hänen vihollisekseen, Jaak 4:4. Paavali vahvistaa tämän 2 Kor 6:14-18:ssa, jossa hän ilmaisee jyrkin sanoin, että läheinen seurustelu maailmallisten ihmisten kanssa saastuttaa uskovan ja että tällaisten yhteyksien lopettaminen on edellytyksenä Jumalan lapseudelle. Tässä apostoli kuitenkin osoittaa, että perhe-elämässä on toisin. Puolisoiden keskinäinen suhde ja lasten ja vanhempien välinen suhde kuuluvat luomisjärjestykseen, eikä uskovaan sinänsä vaikuta saastuttavasti se, että puoliso tai lapset ovat kääntymättömiä. Päinvastoin kääntymätön puoliso ja lapset tulevat pyhitetyiksi, koska perhe-elämä on Jumalan säätämä ja pyhittämä. Tässä tarkoitettu »pyhyys» ei merkitse sitä, että kääntymätön pyhittyisi Jumalan edessä, vaan sitä, että epäuskoinen ihminen on pyhä siinä mielessä, että uskova puoliso tai uskovat vanhemmat voivat syntiä tekemättä olla läheisessä yhteydessä puolisonsa ja lastensa kanssa.

Mielipiteitä? Voisiko tämä olla tuon jakeen merkitys?

Kyllä se on kyseisen jakeen merkistys nähdäkseni ja uskon, että meistä oli jokainen tuossa kohdin samaa mieltä.

Eriävät näkemykset syntyivät sitten siitä, missä annetaan ja annetaanko jossain kohta tuota kyseistä jaetta (1 Kor. 7:14) oikeutusta alkaa seurustelemaan uskosta osattoman kanssa sillä verukkeella, että sitten kun olemme avioituneet, hän (ei-uskovainen) pyhittyy minun (uskovaisen) kauttani??

Ja minä odotan edelleen vastausta siihe, missä kohtaa tuossa jakeessa tuollainen lupa annetaan, sillä itse en sellaista siitä löydä????

Sillä kuten jokainen äidinkieltämme ymmärtävä näkee, että kyseistä jaetta edeltävissä jakeissa lukee näin:
1 Kor. 7
12. Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13. samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.

Eli "on" sanan kohdalla ei lue esim. näin: "...tulee olemaan...".

Kuten tuossa Novumin selityksessä sanotaan: ---- "2 Kor 6:14-18:ssa, jossa hän ilmaisee jyrkin sanoin, että läheinen seurustelu maailmallisten ihmisten kanssa saastuttaa uskovan ja että tällaisten yhteyksien lopettaminen on edellytyksenä Jumalan lapseudelle." ----

Eli kun toimitaan tuon Jumalan Sanan ohjeen mukaan, että lopetetaan tuollaiset ystävyydet, seurustelusuhteet ja yhteydet jo heti alkuunsa tai mikä parasta, ei edes antauduta sellaisiin suhteisiin, silloin uskovalla ei tule edes olemaan moista tilannetta, muuta kuin niissä tapauksissa, jolloin ihminen tulee uskoon jo aviossa ollessaan.

Mutta on otettava huomioon nekin tilateet, jotka ovat tänä päivänä hyvin yleisiä uskoon tulevien kohdalla, että asutaan jo avoliitossa ja saattaa olla jopa yhteisiä lapsiakin, silloin ollaan tultu jo yhdeksi lihaksi Raamatun mukaan ja silloin uskoon tulleen ei minun nähdäkseni ole lupa hyljätä puolisoaan ja perhettään, vaan pyrkiä virallistamaan suhteensa.

Ja tässä yksi syy, miksi yritin tuoda esille myöskin tätä yhdeksi lihaksi tulemista, oli myös tämän tilanteen esille nostaminen.

Näyttää siltä että avioliittokeskustelu (tässä ketjussa viewtopic.php?f=10&t=1801) ei kovin hyvin sujunut. Ketjussa otettiin myös välillä esille otsikon raamatunkohta ja mietittiin ja väisteltiin tuon kohdan merkityksen selittämistä. Jos tässä ketjussa pohdittaisiin tuon jakeen merkitystä? Ei aloiteta tästä siis ketjua että onko avioonmeno sallittu ei-uskovan kanssa vaiko ei.

Juha, ei taida ketju pysyä aiheessa...

JHK kirjoitti:

Näyttää siltä että avioliittokeskustelu (tässä ketjussa viewtopic.php?f=10&t=1801) ei kovin hyvin sujunut. Ketjussa otettiin myös välillä esille otsikon raamatunkohta ja mietittiin ja väisteltiin tuon kohdan merkityksen selittämistä. Jos tässä ketjussa pohdittaisiin tuon jakeen merkitystä? Ei aloiteta tästä siis ketjua että onko avioonmeno sallittu ei-uskovan kanssa vaiko ei.

Juha, ei taida ketju pysyä aiheessa...

Koitetaan vielä jos pysyisi! Anyone?

Noh, koetetaan

1.Kor.7

12 Sitten sanon vielä, en Herran sanana vaan omanani: Jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, miehen ei pidä jättää häntä. 13 Ja jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään. 14 Mies, joka ei usko, on uskovan vaimonsa pyhittämä, ja vaimo, joka ei usko, on uskovan miehensä pyhittämä. Muutenhan teidän lapsenne olisivat epäpuhtaita; nyt he kuitenkin ovat pyhiä.

Jos lähdetään jälleen liikkeelle siitä, miten VT:ssä sana pyhitetty on ymmärretty, tulee mieleen mm. seuraavia paikkoja:

2.Moos 16:23

Niin hän sanoi heille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi."

2.moos 29:37

Seitsemänä päivänä toimita alttarin sovitus ja pyhitä se. Näin tulee alttarista korkeasti-pyhä; jokainen, joka alttariin koskee, on pyhäkölle pyhitetty.

3.Moos 27:21

vaan kun pelto riemuvuotena tulee vapaaksi, olkoon se Herralle pyhitetty, niinkuin vihitty pelto; se joutuu papin omaisuudeksi.

5.Moos 7:6

Sillä sinä olet Herralle, Jumalallesi, pyhitetty kansa; Herra, sinun Jumalasi, on valinnut sinut omaisuuskansakseen ennen kaikkia muita kansoja, mitä maan päällä on.

5. Moos 22:9

Älä kylvä viinitarhaasi kahdenlaista siementä, muutoin kaikki, mitä siinä on, sekä siemen, jonka kylvit, että viinitarhan sato, on oleva pyhäkölle pyhitetty.

1. Aik 23:13

Amramin pojat olivat Aaron ja Mooses. Mutta Aaron poikinensa erotettiin olemaan ikuisesti pyhitetty, korkeasti-pyhä, ikuisesti suitsuttamaan Herran edessä, palvelemaan häntä ja siunaamaan hänen nimessään.

"Pyhitetty" voidaan käsittääkseni kääntää myös "erotettu" (jotakin tarkoitusta varten), siten esim. Pyhä esine on Jumalan palvelemiseen omistettu, erotuksena muista esineistä, jotka eivät ole. Edelläolevien jakeiden pohjalta minä tulkitsisin sillä tavalla, että avioliittonsa kautta uskosta osaton on tullut israelin kansan tavoin erotetuksi Herran tarkoituksia varten. Jumalan pyhyys ei ole sellaista, että jos ihminen koskee johonkin pyhään, niiin pyhä lakkaa olemasta pyhää. Sen sijaan Jumalan pyhyys on sellaista, että se pyhittää ihmisen, joka pyhään koskee. Niinpä liitto uskosta osattoman kanssa ei saastuta uskovaa, vaan pyhittää uskosta osattoman. Tällöin puoliso ja lapset ovat Herralle omistettuja. Mitä tästä sitten käytännössä seuraa, sen tietää Jumala.

3. Moos 5:15

"Jos joku lankeaa uskottomuuteen ja erehdyksestä rikkoo anastamalla sitä, mikä on Herralle pyhitetty, tuokoon hyvityksenä Herralle vikauhriksi virheettömän oinaan pikkukarjasta, niin monen hopeasekelin arvoisen, pyhäkkösekelin painon mukaan, kuin sinä arvioit.

Vanhan liiton ylipappi oli Herralle pyhitetty, mutta siitä ei käsittääkseni seuraa, että hän olisi ollut pelastettu. Sellaista tulkintaa ei kukaan täällä ole edes tarjonnut, mutta sanotaan nyt sekin ääneen, vastaisuuden varalle. Siitä tuskin myöskään seuraa, että lapset olisivat automaattisesti pelastettuja tms. Selkeästi sekä puoliso että lapset pääsevät Herran siunausten ja suojeluksen piiriin; kenties tulevat osallisiksi myös Herran kurituksesta...

?? Niin kenties tarkoitus on ,että se Pyhitys on Annettu Suoja kun nainen voi yhteydessä Pyhittää Miehensä joka on uskoa vailla ...asia kuitenkin "roikkuu ilmassa ,että pelastuksesta ei voi tietää ,koska ei tiedä oppiiko se toinen katsellessaan kumppaninsa Pyhää elämää pelkin tarkkailun oppia ja kääntyä sanojenkin mukaan uskovaksi.

enempi niinkuin kristitylle annettu lahja armosta tuo Pyhitys ,samalla siis koko perheelle ja tulevalle sukupolvelle.???