Uskonaskel

Tää surullinen aihe on vaivannut mua jo pitkään, enkä oikein tiedä mitä pitäis uskoa. Oli puhetta tässä yhden uskovan ystäväni kanssa lasten pelastumisesta. Eli jos sattuu niin, että pieni lapsi (tai lapsen tasolle henkisesti jäänyt vamman takia) , joka ei vielä osaa eikä ymmärrä tehdä uskonratkaisua, kuolee, pelastuuko hän? Tuo uskova ystäväni sanoi, että hän uskoo niin, että lapsi pelastuu vain, jos vähintään toinen vanhemmista on uskossa. Muutoin lapsi joutuu helvettiin, mutta vanhemmat kuollessaan saavat päällensä lapsen rangaistuksen. Mutta, jos vanhemmat tekevät paranuksen lapsen kuoleman jälkeen, kuollutkin lapsi pääsee taivaaseen. Itse en jotenkin pysty yhtymään tähän mielipiteeseen. Minun on todella vaikea uskoa, että Jumala haluaisi jotenkin rangaista pientä lasta/vauvaa, joka ei edes tiedä mikä on parannus saatika juuri mitään muutakaan.. Miten sitten kävisi orvon, joka kuolee, mutta jonka vanhemmat eivät ole uskossa olleet?
Ja toisaalta eihän kuoleman jälkeen voi enää pelastua? Ja oman käsityksen mukaan ei kukaan voi kenenkään puolesta ratkaisua tehdä eikä pelastaa toista.
( Jos Petri luet tän, niin muistaakseni sun kanssa oli joskus puhettä tästä ja omantunnon todistuksesta tähän liittyen, mut en muista kunnolla mitä sanoit.)

Jeesushan sanoo jotenkin, että lapsenkaltaisten on taivasten valtakunta. Kuitenkin Paavali kirjoittaa 1Kor.7:14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. Mitä paavali tällä siis tarkoittaa? Olisikohan muuta, mitä Raamattu aiheesta sanoo?
Kiitos, jos joku viitsii kommentoida.

inka kirjoitti:Tää surullinen aihe on vaivannut mua jo pitkään, enkä oikein tiedä mitä pitäis uskoa. Oli puhetta tässä yhden uskovan ystäväni kanssa lasten pelastumisesta. Eli jos sattuu niin, että pieni lapsi (tai lapsen tasolle henkisesti jäänyt vamman takia) , joka ei vielä osaa eikä ymmärrä tehdä uskonratkaisua, kuolee, pelastuuko hän? Tuo uskova ystäväni sanoi, että hän uskoo niin, että lapsi pelastuu vain, jos vähintään toinen vanhemmista on uskossa. Muutoin lapsi joutuu helvettiin, mutta vanhemmat kuollessaan saavat päällensä lapsen rangaistuksen. Mutta, jos vanhemmat tekevät paranuksen lapsen kuoleman jälkeen, kuollutkin lapsi pääsee taivaaseen. Itse en jotenkin pysty yhtymään tähän mielipiteeseen. Minun on todella vaikea uskoa, että Jumala haluaisi jotenkin rangaista pientä lasta/vauvaa, joka ei edes tiedä mikä on parannus saatika juuri mitään muutakaan.. Miten sitten kävisi orvon, joka kuolee, mutta jonka vanhemmat eivät ole uskossa olleet?
Ja toisaalta eihän kuoleman jälkeen voi enää pelastua? Ja oman käsityksen mukaan ei kukaan voi kenenkään puolesta ratkaisua tehdä eikä pelastaa toista.
( Jos Petri luet tän, niin muistaakseni sun kanssa oli joskus puhettä tästä ja omantunnon todistuksesta tähän liittyen, mut en muista kunnolla mitä sanoit.)

Jeesushan sanoo jotenkin, että lapsenkaltaisten on taivasten valtakunta. Kuitenkin Paavali kirjoittaa 1Kor.7:14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. Mitä paavali tällä siis tarkoittaa? Olisikohan muuta, mitä Raamattu aiheesta sanoo?
Kiitos, jos joku viitsii kommentoida.

Uskon, että pieni vauva tai pieni lapsi pelastuu jos hän kuolee. Raamattu edellyttää ihmiseltä parannuksen tekoa, että voi pelastua, mutta sylivauva ja pieni lapsi ei ymmärrä tätä ja siksi jos he kuolevat, niin he pelastuvat. Eikä vanhempien tarvitse olla uskossa, eikä lasta tarvitse kastaa, että voisi pelastua.

1 Kor 7:14 tarkoittaa avioliiton pyhyyttä, ei pelastuksen pyhyyttä. Uskomaton ei pelastu siten että menee naimisiin uskovan kanssa. Lapset eivät pelastu vanhempiensa uskolla. Kun tutkimme tämän koko jakeen asiayhteydessään sekä koko Raamatun sanan valossa, niin on kysymys avioliiton tuomasta pyhyydestä, jolloin avioliitto "pyhittää" eli ei ole huoruutta vaan laillinen avioliitto Jumalan edessä ja näin lapsetkin ovat puhtaita, eikä huoruudessa siitettyjä.

1Kor 7:13 sanotaan, että jos uskova on naimisissa uskomattoman kanssa ja uskomaton suostuu elämään avioliitossa uskovan kanssa, niin uskova ei saa hylätä uskomatonta. Raamattu opettaa paljon siitä, että uskova ei saisi avioitua uskomattoman kanssa. Siksi tästä asiasta on ollut sekaannusta ja tilanteissa joissa toinen aviopareista on tullut uskoon ja toinen ei, niin tästä oli sekaannusta, että voiko sellainen avioliitto jatkua. Kyseessä oli siis tapaus, jossa avioliiton aikana toinen tulee uskoon ja toinen ei.

Paavali kuitenkin opettaa että tällaisessa tapauksessa avioliitto on pyhä ja lapset pyhiä, vaikka aviopuoliso onkin uskomaton.

Kyse oli siis avioliiton pyhyydestä, ei pelastuksen pyhyydestä.

olen töissä enkä voi kopioida kun kirjoitan kännykällä mutta muistin erään kohdan Raamatusta joka on Inkan kysymykseen hyvä ja lohduttava.

Lukekaapa 2.Sam.12:22-23

siinä Daavidin lapsi kuolee ja Daavid tietää lapsen pelastuvan ja että hän tulee vielä lapsen näkemään ja menemään lapsen tykö.

Kiitos Herralle!

toni l kirjoitti:olen töissä enkä voi kopioida kun kirjoitan kännykällä mutta muistin erään kohdan Raamatusta joka on Inkan kysymykseen hyvä ja lohduttava.

Lukekaapa 2.Sam.12:22-23

siinä Daavidin lapsi kuolee ja Daavid tietää lapsen pelastuvan ja että hän tulee vielä lapsen näkemään ja menemään lapsen tykö.

Kiitos Herralle!

Tonilta todella hyvä Raamatun kohta.

2 Sam 12:
21 Mutta hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Miksi teet näin? Lapsen eläessä sinä paastosit ja itkit, mutta lapsen kuoltua sinä nouset ja syöt."
22 Hän vastasi: "Kun lapsi vielä eli, paastosin minä ja itkin, sillä minä ajattelin: Kenties Herra on minulle armollinen, niin että lapsi jää eloon.
23 Mutta kun hän nyt on kuollut, niin mitä minä enää paastoaisin? Enhän minä enää voi palauttaa häntä. Minä menen hänen tykönsä, mutta hän ei enää palaja minun tyköni."

Taidollisia vastauksia tuossa edellä.

Eihän Jumala voi mitenkään rankaista ihmistä jonkun toisen teoista tai tekemättä jättämisistä; jos vanhempi kastaa lapsen, niin mitä lapsi sillä voittaa? tahi, jos lapsi jää kastamatta, niin mitä hän siinä häviää? Kastetta ei tarvita pelastukseen, muutoin Yeshua olisi valehdellut toiselle miehelle ristillä, joka tuskin oli kastettu, että tämän on oleminen Hänen kanssaan paratiisissa sinä päivänä.

Profeetoistakin me opimme että kukin kantaa Herran edessä omaa velkaansa.
Me tiedämme että on olemassa ikä, jonka jälkeen ihminen kykenee valitsemaan hyvän ja pahan väliltä; Ei Jumala eikä kukaan muukaan voi vaatia ihmiseltä sellaista jota hän ei voi tehdä. Lapsi on siis tiettyyn ikään asti viaton, ja Jumala kutsuu jokaista ihmistä kahdesti tai kolmesti; meidän ei tarvitse kantaa huolta kuolleen lapsen pelastumisesta, se ei meille kuulu.

Ei mikään ihme, että tämmöiset opetukset herättävät ahdistusta ja hämmennystä. Niissä esitetään Jumala julmana tyrannina, joka ei viattomuutta ja syyntakeettomuutta ymmärrä, vaan paiskaa pienokaisen ikuiseen kärsimykseen, jos ette tee sitä tai tätä. Niin, onko meillä julma Jumala vai laupias armahtava Jumala, joka ymmärtää heikkoutta? Ei kannata uskoa tuommoisia opetuksia, ne ovat pelkkää pelottelua ja pelottelu ja painostus ei ole se evankeliumi, jota julistamme, vaan meillä on alttius kertoa rakkauden evankeliumia.

Uskonnollisuus, lihallinen ymmärrys Jumalasta tekee Jumalasta yleensä järjettömän, tunteettoman tyrannin. Herra on antanut meihin Sanansa ja Henkensä; me tunnemme Hänet, ja ymmärrämme että nämä lihalliset ja ahdistavat opit ovat isästä perkeleestä. Helvettiin ei mene ketään joka ei itse olisi kohtaloaan valinnut.

Kiitos kaikille edellä vastanneille ja Jumalan siunausta teille ja perheillenne!
Olen samaa mieltä kanssanne. Ei Jumala tosiaan ole tyranni eikä epäoikeudenmukainen. Itselle on ollut uskoontulon jälkeen opettelemista siinä, että ymmärrän Jumalan rakastavana ja lempeänä, sillä aiemmin on ollut väääristynyttä uskoa ja väärää tietoa itsellä.
Jossain kohti Raamattua, en nyt muista missä, sanotaan jotenkin, että ei ole synnitöntä vaimosta syntyneiden joukossa (paitsi Jeesus tietysti), mitähän tällä tarkoitetaan, koska kuten edellä todettiin pieni vauva tai lapsi ei osaa tehdä syntiä ei liiemmin harjoittaa laupeuttakaan?

inka kirjoitti:Kiitos kaikille edellä vastanneille ja Jumalan siunausta teille ja perheillenne!
Olen samaa mieltä kanssanne. Ei Jumala tosiaan ole tyranni eikä epäoikeudenmukainen. Itselle on ollut uskoontulon jälkeen opettelemista siinä, että ymmärrän Jumalan rakastavana ja lempeänä, sillä aiemmin on ollut väääristynyttä uskoa ja väärää tietoa itsellä.
Jossain kohti Raamattua, en nyt muista missä, sanotaan jotenkin, että ei ole synnitöntä vaimosta syntyneiden joukossa (paitsi Jeesus tietysti), mitähän tällä tarkoitetaan, koska kuten edellä todettiin pieni vauva tai lapsi ei osaa tehdä syntiä ei liiemmin harjoittaa laupeuttakaan?

Rauhaa inka !

En itse löydä tai muista mitään jaetta Raamatusta, joka viittaisi kirjoittamaasi " ei ole synnitöntä vaimosta syntyneiden joukossa."

Edellä on tullut hyviä vastauksia ja ole rauhallisella mielellä. Älä jää miettimäänkään enää muuta. Jos tuon kaltainen jae löytyisi, niin vastaukset olet saanut jo edellä. Ja kuten itsekin totesit aivan oikein, "kuten edellä todettiin pieni vauva tai lapsi ei osaa tehdä syntiä ei liiemmin harjoittaa laupeuttakaan." Amen. Jumala on varmasti oikeudenmukainen ja täydellinen RAKKAUS, jolla on hyvä tahto kaikkia luotujaan kohtaan. Minulla myös on traumaattinen isäsuhde vääristänyt uskonelämän alussa Jumala-kuvaani, mutta Herra on eheyttänyt minua paljon ja olen oppinut tuntemaan Isän sellaisena kuin Hän itsensä Raamatussa ilmoittaa.

1.Tim.2:4 ... "joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus."

Näin hyvä tahto on Jumalalla. Me voimme valita, nöyrrymmekö tunnustamaan syntimme ja tekemään niistä parannuksen anoen Armoa Isältä, joka on antava anteeksi synneistään parannukseen taipuvalle Jeesuksen Golgatalla maksaman hinnan, jonka vain Jeesus voi maksaa sovittamalla syntimme puolestamme.

Vauva ei tiedä tuon taivaallista mistään hyvästä ja pahasta. Ei Herra sellaista tilille vaadi mistään. Kuollessaan vauva menee Taivaaseen, koska Jumalan Tahto on juuri se, että KAIKKI ihmiset pelastuisivat. No, kaikkihan eivät pelastu Raamatun mukaan.
Miksi?

Joh.3:16 "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
3:17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
3:183:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
3:17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
3:18 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
3:17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
3:18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen."

3:18 "Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen." Vaatiiko Jumala vauvalta uskoa? Ei.

Rm.10:17 "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta" Vauva ei ymmärrä kuulemaansa. Eihän? Ei.

Rm.10:13 "Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu." Osaako vauva huutaa avuksi Herran nimeä? Ei.

Amen Ole siis rauhallisin mielin inka

psalmi 68:
.5(68; :6) Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Jumala pyhässä asunnossansa, 6(68; :7) Jumala, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut onneen. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa.

seuraava kohta raamatussa on eri merkitys varmaan myös, mutta jotenkin ajattelisin, että se voisi sopia myös tähän yhteyteen:
Jeremia 31:
27"Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä kylvän Israelin maahan ja Juudan maahan ihmisen siementä ja karjan siementä. 28Ja niinkuin minä olen valvonut repiäkseni ja kukistaakseni heitä, hajottaakseni ja hävittääkseni, tuottaakseni onnettomuutta, niin minä olen valvova rakentaakseni ja istuttaakseni heitä, sanoo Herra. 29Niinä päivinä ei enää sanota: 'Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät'; 30vaan jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden. Jokaiselta ihmiseltä, joka syö raakoja rypäleitä, heltyvät hänen omat hampaansa.

en usko, että uskosta osattomien lapset joutuisivat 'automaattisesti' kadotukseen. Jos näin olisi, niin aborttilapsilla ei olisi mitään sijaa taivaassa. Sen sijaan Jumala, joka heikkoja hoivaa ja on orpojen Isä, ottaa heidät luoksensa.

psalmi 127:
3Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti.

sitä kohtaa en löytänyt, missä kerrotaan orpojen tai lasten leikkivän Jumalan luona Hänen esikartanoissaan tms.