Uskonaskel

Raamattu opettaa paljon asioita luomakunnan esimerkin mukaan.
Yks hieno on opetus omenapuusta...kun omenapuuhun syntyy kukka, se hetken kukoistaa ja tuoksuu hyvältä kunnes se kukka kuolee ja muuttuu kitkeräksi raakileeksi joka maistuu pahalta.Silloinkin se tarvitsee hoitoa, valoa ja sadetta kunnes siitä kehittyy hedelmä joka antaa satoa
Vois verrata uskovan elämään.Uskova on ihana kukka uudestisyntymän jälkeen, kunnes alkaa taistelu ja kyseenalaistaminen muuttuu kitkeräksi raakileeksi ,mutta hyvässä hoidossa kasvaa hyvään suuntaan ja muuttuu hyväksi hedelmäksi

(isäntä tuli hiillostamaan tuahon niin tää nyt varmaan tuli ihan huonosti) ..mutta muita esimerkkejä

Mahtava vertaus, en taas ihan äkkisältään olisi itse ajatellut noin.

Mut kiva et tää vertaus on nyt jossain tuolla oman pääkopan varastossa niin sen voi sopivan paikan tullen kaivaa esiin ja jakaa sitä muiden iloksi niin kuin Systeri nyt meidän!

Ja ei haittaa vaikka isäntä hiillosti Selkeesti oli ajatus esitetty

Jumalan siunausta sinulle systeri ja sanohan siunattuja terkkuja myös sinne kaikille muillekkin "systereille"

Kiitos Janne..kerrotaan

Tuo oli kuin Herralta saatu opetus erääseen tilanteeseen jossa tuo kitkerä vaihe oli meneillään...loi uskoa siihen että kun rakkaudella hoidetaan niin kyllä siitä hedelmä lopulta syntyy

Hei nim. syster

Aloittamasi ketju on ihana, sitten alkaa hedelmä näkyä, josta Galatalaiskirjeessä kerrotaan.

Gal.5:22
"22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. 23. Sellaista vastaan ei ole laki. 24. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. 25. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. 26. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme."

Siunausta!

Aivina kirjoitti:Hei nim. syster

Aloittamasi ketju on ihana, sitten alkaa hedelmä näkyä, josta Galatalaiskirjeessä kerrotaan.

Gal.5:22
"22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. 23. Sellaista vastaan ei ole laki. 24. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. 25. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. 26. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme."

Siunausta!

Kiitos samoin mutta nyt kun katton tuota Gal kirjeen täydellistä luetteloa niin tunnen itsenkin aika raakileeksi vieläkin
Uskotaan että kypsyy edelleen ja kitkeryys haihtuu

Hei systeri!

Sinä kun hoidat rakkaudella asioita, niin silloin hengen hedelmää syntyykin!
. . eihän sitä ole tarkoitus "itse niin huomatakaan".

Kun me saamme uuden lemmikin vaikkapa koiran niin alussa se ei ymmärrä meitä huudetaan "TÄNNE zeh zeh poika!" Ja koira vaan toljottaa, mutta ajan kanssa eläin oppii tuntemaan äänesi ja äänenpainosi ja oppii tuntemaan ja tottelemaan tahtoasi.

Aluksi koirulaista lenkillä kiinnostaa vain omat asiat ja se menee minne vainu vie, mutta myöhemmin se oppii seuraamaan lauman johtajaa ja menee sinne minne hänkin menee.

Samoin on uskossa olevan kanssa, aluksi on hyvin hankalaa kuulla Jumalan opastusta taikka Pyhää Henkeä ja usein mennään sinne minne itse halutaan aluksi, mutta myöhemmin kun uskova varttuu uskossaan Hän seuraakin Jumalaa ja oppii tunnistamaan Pyhän Hengen johdatusta ja "äänenpainoja" .

Tämä on Mikko just hyvä esimerkki ja totta

Muutamana päivänä miettiny sitä, että miksi mulla on aina keväisin hetken aikaa vähän semmonen masentunut fiilis.Vaikka kesä on tulossa ja pitäis siitä iloita niin joinain päivinä kun katson luontoa, niin se näky on jotenkin lohduton?? ilmassa on kesän odotuksesta ja tulosta huolimatta jotain "kuollutta sävyä" ja tuoksua.
Tänään töistä tullessa taas kattelin luontoa ja tajusin että se on siinä kun lumen alta alkaa paljastua musta maa, kuolleet risukot ja likaiset tien pientareet ym. kamalaa.On hivenen lämpöä mutta aurinko ei vielä paista ja silloin just on kurja fiilis kun kattelee ympärilleen.
No se on onneksi tosi hetkellistä mutta sitten aloin kelata tätä ihmiselämää.
Niitä kylmiä vaiheita ja Jumalan lämpöä joka alkaa sulattaa jäätä ja routaa..paljastuu likainen maaperä jossa on kuolleet sävyt ja tuoksut.Kevään edetessä valo lisääntyy ja lämmittää.Maa alkaa imeä kevät sateita jonka jälkeen se alkaa kasvaa uutta kasvua ja kukoistaa...niin myös ihmiselämässä

Tää oli tämmönen väsyneen aamuvuorolaisen sekava tunteilu ... siunausta!