Todael ja Toni ovat tuoneet jo todella hyviä pointteja tähän. En lukenut kokonaan Markon kirjoitusta, kun se oli niin pitkä, mutta koitan joku päivä sen lukea kokonaan.
Sivuilta pisti eräs ajatus silmääni, josta kommentoin:
Marko Lind kirjoitti:Käyn paljon oppikysymyksiä läpi tässä kirjassani. Miksi? Siitä syystä, että erilaiset opinkäsitykset jakavat Jumalan lapset eri leireihin, mikä on valitettavaa. Jos löydämme yhteisen Raamatullisen opin, niin on täysin selvää, että silloin löydämme myöskin sisaremme ja veljemme. Jos taas emme sitä löydä, niin tapaamme heidät vasta iankaikkisuudessa.
Tuo saattaa kuulostaa Raamatun mukaiselta ja siinä onkin oikeaa suuntaa, mutta siinä on eräs suuri vaara, joka voi tulla todella juuri sen oikean ja todellisen yhteyden esteeksi.
1. Kor. 12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
Raamattu sanoo, että meillä tulisi olla Pyhän Hengen osallisuuden kautta Messiaan ruumiin ykseys ja yhteys, sillä Pyhässä Hengessä (Pyhän Hengen sinetti - osallisuus Pyhään Henkeen) meidät on kastettu yhden ruumiin jäseniksi. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä tulisi olla yhteys sen perusteella, että olemme syntyneet Jumalan armosta samasta Hengestä ja olemme saman Isän lapsia, eli sisaruksia ja veljeksiä keskenämme.
Fil 3:
12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.
15 ¶ Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!
Raamattu opettaa, että vaikka emme uskoisi kaikesta samalla tavalla, niin silti meidän tulisi kulkea samalla tiellä, eli ollen yhden ja saman ruumiin jäseniä. Jumala sitten ajallaan ilmoittaa meille sen miten asia on, kun meillä on korvat kuulla ja olemme saaneet armosta kasvaa ymmärtämään ja nöyrtymään vastaanottamaan sen mikä on totuus.
Raamattu ei siis vaadi kaikkia uskomaan koko ajan kaikkia opetuksia samalla tavalla, sillä onhan se jo siinä mahdotonta, että kaikki ovat eri kasvunvaiheissa, eivätkä siten kykene kaikkea ymmärtämään samalla tavalla. Raamattu tuo muuallakin saman asian esille, että uskovat ovat eri kasvunvaiheissa. Tietenkin Pyhä Henki johdattaa meitä koko ajan uskomaan samalla tavalla, mutta tämä on kasvuprosessi, johon kuuluu asioiden koettelu ja tutkiminen ja sen jälkeen sen vastaanottaminen totuutena, joka voidaan siinä kasvuvaiheessa ymmärtää ja vastaanottaa.
Vaatimus siitä, että kaikkien tulisi uskoa joka hetki samalla tavalla on mahdoton vaatimus, joka itse asiassa tekee uskovista samanlaisia kuin Jehovan todistajat ovat, jotka aivopestään uskomaan samalla tavalla, eikä heillä ole edes mahdollisuutta koetella asioita, sillä muut määrittävät sen mitä heidän tulee uskoa. Vaikka Raamattu opettaa, että jokaisen tulee itse henkilökohtaisesti tutkia ja koetella se mitä opetetaan sekä kasvun kautta oppia Pyhän Hengen kanssa yhdessä löytämään Jumalan sanan kallisarvoisia aarteita.
Vaatimus, että oppi pitää olla kaikilla täysin samanlainen, että voidaan löytää sisaremme ja veljemme on epäraamatullinen, sillä yhteys pitäisi olla jo olemassa uudestisyntymisen kautta. Kun yhteys on jo Pyhässä Hengessä, niin silloin saamme yhdessä kasvaa ja oppia koko ajan enemmän kasvamaan yhdessä samalla tavalla, eli kuten Raamattu opettaa. Se tulee muistaa, ettei kukaan tule täällä täydelliseksi, siksi tarvitsemme Jumalaa ja toinen toisiamme.
Samalla vaatimus, että kaikessa täytyy uskoa samalla tavalla johtaa helposti siihen, että heitetään seurakunta yhteydestä ulos ne jotka eivät ole samaa mieltä, vaikka Pyhän Hengen osallisuuden kautta tulisi olla jo yhteys ja oppia yhdessä kasvamaan samalla tiellä sekä kasvun kautta löytämään yhtenevää opetusta ja ymmärrystä.
Kun saan luettua Lindin tekstiä enemmän niin koitan myöhemmin (joku päivä) kommmentoida hänen sielu- sekä kadotusoppiaan, joka jo pikaisella vilkaisulla näytti olevan hyvin jehovalaista ja adventista opetusta, joka on vastoin Jumalan sanan opetusta, mutta siitä lisää myöhemmin.
