Kaatumisilmiöt tarkastelun kohteena

[Mikko Murpatti]

Tässä lisää:

Hes. 3:23

Niin minä nousin ja menin laaksoon, ja katso, siellä seisoi Herran kirkkaus, samankaltainen kuin kirkkaus, jonka minä olin nähnyt Kebar-joen varrella. Ja minä lankesin kasvoilleni.

Hes. 44:4

Sitten hän vei minut pohjoisportin kautta temppelin edustalle, ja minä näin, ja katso: Herran kunnia täytti Herran temppelin. Niin minä lankesin kasvoilleni.

Daniel 10

15 Ja hänen näitä minulle puhuessansa minä käänsin kasvoni maahan päin ja olin ääneti.
16 Ja katso, olento, ihmislasten muotoinen, kosketti minun huuliani; silloin minä avasin suuni ja puhuin ja sanoin edessäni seisovalle: "Herrani, nähdessäni näyn valtasi minut tuska, ja minulta meni kaikki voima.
17 Ja kuinka voi herrani palvelija, tällainen kuin minä, puhutella sellaista, kuin minun herrani on? Sillä siitä asti ei minussa ole voimaa, tuskin enää henkeäkään."
18 Silloin kosketti minua jälleen se ihmisen muotoinen ja vahvisti minua.
19 Ja hän sanoi: "Älä pelkää, sinä otollinen mies, rauha olkoon sinulle. Vahvistu! Vahvistu!" Ja hänen puhuessaan minulle minä vahvistuin ja sanoin: "Puhukoon herrani, sillä sinä olet minua vahvistanut".

Pelkästään enkelin edessä langetaan kasvoille ja kaikki voima menee jo pelkän enkelin kirkkauden edessä, me tiedämme, että Herra on korkein eikö sama tapahtuisi paljon enemmän Hänen läsnäolossaan?

[Minä vain]

Petri

Edellä olevien Raamatun jakeiden mukaan tulee selvästi ilmi ettei Jumala kaatanut kansaansa taaksepäin kun Hän siunasi ja kosketti heitä. Samoin kun israelilainen osoitti kunnioitusta Jumalalle, niin hän kumartui eteenpäin Jumalan edessä. Kyse ei siis ole tulkinnasta, vaan siitä mitä Raamattu sanoo alkutekstin valossa.

He kumartuivat, ja kumartaessa luonnollisesti kumarretaan eteenpäin tästä olen samaa mieltä, mutta kirjoituksesi antaa ymmärtää sen olevan kaatumista, että Jumala kaataa eteenpäin siunauksen merkiksi ja taaksepäin tuomion merkiksi.
Koska tulkitset ja tarkennat näin tippui polvilleen eteenpäin kasvoilleen Herran eteen.
Tuo lause on kuin tukemassa kaatumisteoriaa, kuin heidät olisi kaadettu ja vielä kun kirjoitat, että siunauksen merkiksi Jumala kaataa ihmisiä, niin haet sille tukea kumarruksista jossa kansa kumartaa.
Miksi et käytä sanaa kumartui, sillä kumarrusta tarkoitetaan.
Kirjoituksissa on monet kumarrukset kirjoitettu alkavaksi englanniksi fell.
Myös kaatumiset kuolleena maahan fell, mutta silti vaikka kumartamisessa sanotaan fell se ei tarkoita kaatumista, kuin he kaatuisivat vaan maahan (kumarrukseen menemistä)

[PetriFB]

Petri

Edellä olevien Raamatun jakeiden mukaan tulee selvästi ilmi ettei Jumala kaatanut kansaansa taaksepäin kun Hän siunasi ja kosketti heitä. Samoin kun israelilainen osoitti kunnioitusta Jumalalle, niin hän kumartui eteenpäin Jumalan edessä. Kyse ei siis ole tulkinnasta, vaan siitä mitä Raamattu sanoo alkutekstin valossa.

He kumartuivat, ja kumartaessa luonnollisesti kumarretaan eteenpäin tästä olen samaa mieltä, mutta kirjoituksesi antaa ymmärtää sen olevan kaatumista, että Jumala kaataa eteenpäin siunauksen merkiksi ja taaksepäin tuomion merkiksi.
Koska tulkitset ja tarkennat näin tippui polvilleen eteenpäin kasvoilleen Herran eteen.
Tuo lause on kuin tukemassa kaatumisteoriaa, kuin heidät olisi kaadettu ja vielä kun kirjoitat, että siunauksen merkiksi Jumala kaataa ihmisiä, niin haet sille tukea kumarruksista jossa kansa kumartaa.
Miksi et käytä sanaa kumartui, sillä kumarrusta tarkoitetaan.
Kirjoituksissa on monet kumarrukset kirjoitettu alkavaksi englanniksi fell.
Myös kaatumiset kuolleena maahan fell, mutta silti vaikka kumartamisessa sanotaan fell se ei tarkoita kaatumista, kuin he kaatuisivat vaan maahan (kumarrukseen menemistä)

Juurihan toin esille hepreankielen naphal sanan merkityksen, eli kaatua ja kuinka se esiintyy niissä kohdin, jotka otin esille. Monessa kohdin he kaatuivat Jumalan kirkkauden voimasta eteenpäin ja sen alkuteksti todistaa kiistattomasti.

Englanniksi kaatua on fall (fell) ja kumartua bow down tai bend down.

Sivuni kirjoituksessa on esillä myös kumartuminen, jossa ei ollut kyse kaatumisesta.

Päivitän parhaillaan kirjoitustani lisäämällä siihen missä kohdin esiintyy heprean naphal sana, eli kaatua kun ihmiset kaatuivat Jumalan kirkkauden voimasta.

[Minä vain]

Juurihan toin esille hepreankielen naphal sanan merkityksen, eli kaatua ja kuinka se esiintyy niissä kohdin, jotka otin esille. Monessa kohdin he kaatuivat Jumalan kirkkauden voimasta eteenpäin ja sen alkuteksti todistaa kiistattomasti.

Englanniksi kaatua on fall (fell) ja kumartua bow down tai bend down.

Sivuni kirjoituksessa on esillä myös kumartuminen, jossa ei ollut kyse kaatumisesta.

Päivitän parhaillaan kirjoitustani lisäämällä siihen missä kohdin esiintyy heprean naphal sana, eli kaatua kun ihmiset kaatuivat Jumalan kirkkauden voimasta.

Naphal sana kyllä tarkoittaa kaatumista, mutta ei aina kaatumis merkityksessä.

1. Mooseksen kirja 33
4 And Esau ran to meet him, and embraced him, and fell on his neck, and kissed him: and they wept.

4 Mutta Eesau riensi häntä vastaan ja sulki hänet syliinsä, halasi häntä kaulasta ja suuteli häntä; ja he itkivät.

naphal esiintyy tässäkin, vaikkei kyse ole kaatumisesta.

Mutta ehkä nyt on parempi odottaa päivitettyä kirjoitusta ja keskustella sitten lisää.

[Mr Kerimäki]

Sitä asiaa voi kanssa pohtia monessa Raamatun kohdassa ,kun sanotaan ,että Jumalan voima on läsnä ja voimakkaasti niin ,mitä se ihmisessä vaikuttaa/aiheuttaa.
Itse ymmärrän niin ,että monesti voima on ollut niin suurta ,että se on laittanut ihmiset"Paljastavalle paikalle ,kun pieni ihminen on tuntenut Jumalan voiman ja silloin asiat ovat suurimmillaan niin voimakkaan massiivisia ,että ihminen toden totta tuntee jokaista solua,atomia myöten kuka/mikä on Jumala ja Hänen voimansa suuruus.Silloin ihminen (syntinen) on myös tuntenut kuka on pieni.
Näin voimme tekstien perusteella aavistaa ,mikä kyseisellä hetkellä on vaikutus ollut ,kun tiedämme tekstien tapahtumat ja asettelut ihmisten välillä ja suhteessa Jumalaan.

[PetriFB]

Juurihan toin esille hepreankielen naphal sanan merkityksen, eli kaatua ja kuinka se esiintyy niissä kohdin, jotka otin esille. Monessa kohdin he kaatuivat Jumalan kirkkauden voimasta eteenpäin ja sen alkuteksti todistaa kiistattomasti.

Englanniksi kaatua on fall (fell) ja kumartua bow down tai bend down.

Sivuni kirjoituksessa on esillä myös kumartuminen, jossa ei ollut kyse kaatumisesta.

Päivitän parhaillaan kirjoitustani lisäämällä siihen missä kohdin esiintyy heprean naphal sana, eli kaatua kun ihmiset kaatuivat Jumalan kirkkauden voimasta.

Naphal sana kyllä tarkoittaa kaatumista, mutta ei aina kaatumis merkityksessä.

1. Mooseksen kirja 33
4 And Esau ran to meet him, and embraced him, and fell on his neck, and kissed him: and they wept.

4 Mutta Eesau riensi häntä vastaan ja sulki hänet syliinsä, halasi häntä kaulasta ja suuteli häntä; ja he itkivät.

naphal esiintyy tässäkin, vaikkei kyse ole kaatumisesta.

Mutta ehkä nyt on parempi odottaa päivitettyä kirjoitusta ja keskustella sitten lisää.

Päivitetyltä sivultani: Aabraham kaatui kasvoilleen Herran eteen

1 Moos 17:
1 ¶ Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi Herra hänelle ja sanoi hänelle: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton.
2 Ja minä teen liittoni meidän välillemme, minun ja sinun, ja lisään sinut ylen runsaasti."
3 Ja Abram lankesi kasvoilleen, ja Jumala puhui hänelle sanoen:
4 ¶ "Katso, tämä on minun liittoni sinun kanssasi: sinusta tulee kansojen paljouden isä.
5 Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän.
6 Minä teen sinut sangen hedelmälliseksi ja annan sinusta tulla kansoja, ja sinusta on polveutuva kuninkaita.
7 ¶ Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun jälkeläistesi Jumala,
8 ja minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi sen maan, jossa sinä muukalaisena asut, koko Kanaanin maan, ikuiseksi omaisuudeksi; ja minä olen heidän Jumalansa."

Gen 17:3 And Abram fell on his face; and God talked with him, saying: (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Kun Herra Jumala ilmestyi Aabrahamille, niin alkutekstin mukaan Aabraham kaatui kasvoilleen, eli tippui polvilleen eteenpäin kasvoilleen Herran eteen.

1 Moos 17:13:ssa hepreankielen alkutekstissä on sana naphal, joka tarkoittaa kaatua. Juutalaisten oma Raamatunkäännös käyttää sanaa fell, eli kaatua. Tässä kohdassa oli kyse eteenpäin kaatumisesta kun Abraham kohtasi Jumalan voiman ja kirkkauden. Kun ihminen kohtaa Jumalan läsnäolon kirkkauden tässä ajassa, niin hän ei kestä Jumalan kirkkautta, vaan Jumalan voiman kirkkaudesta kaatuu eteenpäin Jumalan kasvojen eteen. Kaatuminen ei tapahdu omassa voimassa, vaan Jumalan kirkkauden voimasta.

Mooses kumartui eteenpäin rukoilemaan Jumalaa

2 Moos 34:
5 ¶ Niin Herra astui alas pilvessä, ja Mooses asettui siellä hänen läheisyyteensä ja huusi Herran nimeä.
6 Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: "Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,
7 joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen".
8 Niin Mooses kumartui nopeasti maahan ja rukoili ja sanoi:

Ex 34:8 And Moses made haste, and bowed his head toward the earth, and worshipped. (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Kun Herra Jumala astui alas pilvessä Mooseksen läheisyyteen, niin alkutekstin mukaan Mooses kumartui (eteenpäin) maata kohti rukoilemaan Jumalaa. Tässä kohdassa ei ollut kyse kaatumisesta, vaan kunnioituksen osoituksesta, jonka seurauksena Mooses kumartui (eteenpäin) rukoilemaan Jumalaa Hänen kasvojensa edessä.

Mooses ja Aaron kaatuivat kasvoilleen maahan

3 Moos 9:
22 Ja Aaron kohotti kätensä kansaa kohti ja siunasi heidät, ja kun hän oli toimittanut syntiuhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin, astui hän alas.
23 ¶ Ja Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajaan, ja kun he tulivat sieltä ulos, siunasivat he kansan. Silloin Herran kirkkaus ilmestyi kaikelle kansalle.
24 Ja tuli lähti Herran tyköä ja kulutti polttouhrin ja rasvat alttarilta. Ja kaikki kansa näki sen, ja he riemuitsivat ja lankesivat kasvoillensa.

Lev 9:24 And there came forth fire from before the LORD, and consumed upon the altar the burnt-offering and the fat; and when all the people saw it, they shouted, and fell on their faces. (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Kun Herran kirkkaus ilmestyi kaikelle kansalle, niin he riemuitsivat ja alkutekstin mukaan kaatuivat eteenpäin kasvoillensa, eli tippuivat polvilleen eteenpäin kasvoilleen maahan.

3 Moos 9:24:ssa hepreankielen alkutekstissä on sana naphal, joka tarkoittaa kaatua. Juutalaisten oma Raamatunkäännös käyttää sanaa fell, eli kaatua. Tässä kohdassa oli kyse eteenpäin kaatumisesta kun Israelin kansa kohtasi Jumalan voiman ja kirkkauden. Silloin kun ihminen ihan oikeasti kohtaa Jumalan läsnäolon kirkkauden, niin hän kaatuu Jumalan kirkkauden voimasta eteenpäin Herran kasvojen eteen.

Monet voivat kiistellä hepreankielen merkityksistä oman oppinsa tueksi ja siksi myös joku voi sanoa ettei naphal aina tarkoita kaatumista. Tämän hän tuo esille siksi että hän pyrkii kumoamaan Jumalan sanan opetuksen ja todisteet siitä, että ihmiset kaatuivat Jumalan kosketuksesta ja kirkkauden voimasta aina eteenpäin.

Ei naphal aina tarkoitakaan kaatumista, mutta silloin kun Jumala on kaatanut ihmisiä, jota Raamattu kuvaa sanalla naphal, niin siitä on selkeät todisteet, että kyseessä on kaatuminen Jumalan kirkkauden voimasta.

Jumala on jättänyt sanaansa todisteet siitä ettei Hän kaada ihmisiä taaksepäin siunauksen merkkinä vaan eteenpäin. 3 Moos 9:24:sta tulee selkeästi esille, että Israelin kansa kaatui Jumalan kirkkauden voimasta eteenpäin kasvoilleen maahan, ei taaksepäin. Hyvin usein naphal sana on yhdistetty maahan kaatumisen kasvoilleen, eli eteenpäin. Tämä todistaa sen että ihminen kaatui Jumalan voimasta eteenpäin.

Joku voi ajatella, että voisiko enempää halkoa hiuksia kuin pohtia sitä kaataako Jumala eteen- vai taaksepäin. Kyse ei ole hiuksien halkomisesta, vaan Jumalan sanan yksityiskohtaisen tarkasta ilmoituksesta siitä miten ja millä tavalla Jumala tekee tekonsa kansansa keskuudessa, että voimme tunnistaa Hänen tekonsa, emmekä eksyisi valheen pettämänä seuraamaan riivaajahenkien tekoja luullen niitä Jumalan teoiksi.

4 Moos 16:
20 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
21 "Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä tuokiossa heidät tuhoan".
22 Mutta he lankesivat kasvoillensa ja sanoivat: "Oi Jumala, sinä Jumala, jonka vallassa on kaiken lihan henki: jos yksi mies rikkoo, vihastutko silloin koko seurakuntaan?"

Num 16:22 And they fell upon their faces, and said: 'O God, the God of the spirits of all flesh, shall one man sin, and wilt Thou be wroth with all the congregation?' (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Kun Herra Jumala puhui Moosekselle ja Aaronille, niin alkutekstin mukaan he kaatuivat eteenpäin kasvoilleen, eli tippuivat polvilleen eteenpäin kasvoilleen maahan.

4 Moos 16:22:ssa hepreankielen alkutekstissä on sana naphal, joka tarkoittaa kaatua. Juutalaisten oma Raamatunkäännös käyttää sanaa fell, eli kaatua. Tässä kohdassa oli kyse eteenpäin kaatumisesta kun he kohtasivat Jumalan voiman ja kirkkauden.

Tässäkin kohdassa Raamattu kertoo tarkasti kuinka hepreankielen sana naphal (kaatua) on yhdistetty kaatumiseen eteenpäin kasvoilleen.

4 Moos 16:
43 Silloin Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajan edustalle.
44 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
45 "Poistukaa tämän joukon luota, niin minä tuokiossa heidät tuhoan". Silloin he lankesivat kasvoillensa.

Num 16:45 Get you up from among this congregation, that I may consume them in a moment.' And they fell upon their faces. (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Kun Herra Jumala puhui, niin alkutekstin mukaan Mooses ja Aaron kaatuivat eteenpäin kasvoillensa, eli tippuivat eteenpäin polvilleen maahan asti.

4 Moos 16:45:ssa hepreankielen alkutekstissä on sana naphal, joka tarkoittaa kaatua. Juutalaisten oma Raamatunkäännös käyttää sanaa fell, eli kaatua. Tässä kohdassa oli kyse eteenpäin kaatumisesta kun he kohtasivat Jumalan voiman ja kirkkauden.

Taas kerran naphal sana on yhdistetty eteenpäin kaatumiseen kasvoilleen Jumalan eteen Jumalan kirkkauden voimasta.

Esra ja kansa kumartui maahan Herran eteen

Neh 8:
6 Ja Esra kiitti Herraa, suurta Jumalaa, ja kaikki kansa vastasi, kohottaen kätensä ylös: "Amen, amen"; ja he kumarsivat ja rukoilivat Herraa, heittäytyneinä kasvoilleen maahan.

Neh 8:6 And Ezra blessed the LORD, the great God. And all the people answered: 'Amen, Amen', with the lifting up of their hands; and they bowed their heads, and fell down before the LORD with their faces to the ground. (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Kun Israelin kansa kiitti ja ylisti Herra Jumalaa, niin he kohottivat kätensä ja alkutekstin mukaan kumartuen kaatuivat maahan (eteenpäin) kasvoilleen rukoilemaan Jumalaa.

Neh 8:6:ssaa on alkutekstissä sanat qadad (kumartua alas) sekä sana shachah (palvoa, kumartua alas sekä kaatua). Juutalaisten oma Raamatun käännös kääntää hepreasta englanninkielelle, että kun he kumarsivat päänsä alas, niin he kaatuivat kasvoilleen eteenpäin Herran edessä.

Hesekiel kaatui kasvoilleen Herran eteen

Hes 3:
22 ¶ Herran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: "Nouse ja mene laaksoon, niin minä siellä puhuttelen sinua".
23 Niin minä nousin ja menin laaksoon, ja katso, siellä seisoi Herran kirkkaus, samankaltainen kuin kirkkaus, jonka minä olin nähnyt Kebar-joen varrella. Ja minä lankesin kasvoilleni.
24 Mutta minuun tuli henki ja nosti minut jaloilleni, ja hän puhutteli minua ja sanoi minulle: "Mene, sulkeudu sisälle huoneeseesi.

Hes 3:23 Then I arose, and went forth into the plain; and, behold, the glory of the LORD stood there, as the glory which I saw by the river Chebar; and I fell on my face. (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Hesekiel kohtasi Jumalan kirkkauden, jonka seurauksena alkutekstin mukaan hän kaatui kasvoilleen, eli kaatui polvilleen eteenpäin maahan kasvoilleen Jumalan eteen.

Hes 3:23:ssa hepreankielen alkutekstissä on sana naphal, joka tarkoittaa kaatua. Juutalaisten oma Raamatunkäännös käyttää sanaa fell, eli kaatua. Tässä kohdassa oli kyse eteenpäin kaatumisesta kun Herran käsi tuli Hesekielin päälle ja hän kohtasi Herran kirkkauden.

Naphal sana on taas yhdistetty kaatumiseen maahan eteenpäin kasvoilleen. On kiistaton tosiasia, että Raamattu käyttää tietyissä kohdissa sanaa naphal tuomaan esille sen, että kun ihmiset kaatuivat Jumalan kirkkauden voimasta, niin he kaatuivat eteenpäin. Sekin on kiistaton tosiasia, että näiden Raamatun kohtien on täysin päivänselvää, että hepreankielen naphal sana tarkoitti näissä kohdissa nimenomaan kaatumista.

Daniel kaatui kasvoilleen maahan Herran eteen

Dan 10:
4 Ensimmäisen kuun kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä minä olin suuren virran, Hiddekelin, rannalla.
5 Minä nostin silmäni ja näin, ja katso: oli eräs mies, puettuna pellavavaatteisiin ja kupeet vyötettyinä Uufaan kullalla.
6 Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke; ja hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina.
7 Ja minä, Daniel, yksin näin sen näyn, mutta miehet, jotka olivat minun kanssani, eivät näkyä nähneet; kuitenkin valtasi heidät suuri pelko, ja he pakenivat ja lymysivät.
8 Ja minä jäin yksin. Ja kun minä näin tämän suuren näyn, meni minulta kaikki voima; minun verevä muotoni muuttui kaamean näköiseksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään.
9 Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten.
10 ¶ Ja katso, käsi kosketti minua ja ravisti minut hereille, polvieni ja kätteni varaan.
11 Ja hän sanoi minulle: "Daniel, sinä otollinen mies, ota vaari niistä sanoista, jotka minä sinulle puhun, ja nouse seisomaan, sillä minut on nyt lähetetty sinun tykösi". Ja hänen puhuessansa minulle tämän sanan minä nousin vavisten.
12 Ja hän sanoi minulle: "Älä pelkää, Daniel, sillä ensimmäisestä päivästä asti, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, ovat sinun sanasi tulleet kuulluiksi; ja sinun sanojesi tähden minä olen tullut.
13 Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö.
14 Ja minä tulin opettamaan sinulle, mitä on tapahtuva sinun kansallesi päivien lopulla; sillä vielä tämäkin näky koskee niitä päiviä."
15 Ja hänen näitä minulle puhuessansa minä käänsin kasvoni maahan päin ja olin ääneti.
16 Ja katso, olento, ihmislasten muotoinen, kosketti minun huuliani; silloin minä avasin suuni ja puhuin ja sanoin edessäni seisovalle: "Herrani, nähdessäni näyn valtasi minut tuska, ja minulta meni kaikki voima.
17 Ja kuinka voi herrani palvelija, tällainen kuin minä, puhutella sellaista, kuin minun herrani on? Sillä siitä asti ei minussa ole voimaa, tuskin enää henkeäkään."
18 Silloin kosketti minua jälleen se ihmisen muotoinen ja vahvisti minua.
19 Ja hän sanoi: "Älä pelkää, sinä otollinen mies, rauha olkoon sinulle. Vahvistu! Vahvistu!" Ja hänen puhuessaan minulle minä vahvistuin ja sanoin: "Puhukoon herrani, sillä sinä olet minua vahvistanut".
20 Ja hän sanoi: "Tiedätkö, mitä varten minä olen tullut sinun tykösi? Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan, ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin enkeliruhtinas.
21 Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael.

Dan 10:9 Yet heard I the voice of his words; and when I heard the voice of his words, then was I fallen into a deep sleep on my face, with my face toward the ground. (JPS - Jewish Publication Society Bible)

Daniel näki näyssä erään miehen joka oli puettu pellavavaatteisiin, kupeet vyötettyinä kullalla. Uskon että näyn mies oli Herra Jeesus. Kun Daniel kohtasi Jeesuksen, niin hänestä katosi voima ja alkutekstin mukaan hän nukahti syvään uneen sekä oli kasvot maata vasten.

Kun Daniel kohtasi Jumalan voima ja näki näyn, niin Jumalan voimasta hän nukahti syvään uneen ja makasi Herran edessä kasvot maata vasten, eli hän oli "kaatunut" eteenpäin.

Daniel herätettiin ja hän asettui polvien ja käsien varaan, jonka jälkeen häntä kehotettiin nousemaan ylös. Jumala antoi Danielille näyn lopunaikoja varten siitä mitä Israelille on tapahtuva päivien lopulla. Daniel sanoi ettei hänessä ole voimaa ja tuskin enää henkeäkään, jolloin Herra Jeesus vahvisti häntä ja niin Daniel vahvistui.

On todella tärkeää havaita, että kun Jumala koskettaa ihmistä, niin ihmiseltä voi mennä voimat ja hän "kaatuu" Jumalan eteen, mutta tässäkin tapauksessa eteenpäin, ei taaksepäin. Raamatun sanan valossa näyttää todella selvältä, että kun Jumala siunaa, koskettaa ja "kaataa" ihmisen, niin Hän kaataa ihmisen eteenpäin.

Edellä olevien VT:n Raamatun jakeiden mukaan tulee selvästi ilmi ettei Jumala kaatanut kansaansa taaksepäin kun Hän siunasi ja kosketti heitä. Samoin kun israelilainen osoitti kunnioitusta Jumalalle, niin hän kumartui eteenpäin Jumalan edessä. Kyse ei siis ole Raamatun tulkinnasta, vaan siitä mitä Raamattu sanoo alkutekstin valossa.

Ihminen voi kaatua maahan kun hän kohtaa Jumalan läsnäolon kirkkauden, mutta silloin kun tämä tapahtui, niin he kaatuivat aina eteenpäin Jumalan kirkkauden voimasta kuten VT sen kiistattomasti osoittaa. Taaksepäin kaatuminen ei ole Raamatun sanan valossa Jumalan toimintatapa silloin kun ihminen kaatuu Jumalan kirkkauden voimasta merkkinä Jumalan kosketuksesta.

Sivultani: https://www.kotipetripaavola.com/kaatum ... lussa.html

[Minä vain]

Kerrohan mitä tapahtui tässä:
Kumartuiko Mooses vai kaatuiko?
naphal on tässäkin.

1 Mutta Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, otti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, ja Oonin, joka oli Ruubenin pojan Peletin poika,
2 ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan, ja heihin yhtyi israelilaisista kaksisataa viisikymmentä miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä.
3 Ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellänsä. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?"
4 Kun Mooses sen kuuli, lankesi hän kasvoillensa.

Monet voivat kiistellä hepreankielen merkityksistä oman oppinsa tueksi ja siksi myös joku voi sanoa ettei naphal aina tarkoita kaatumista. Tämän hän tuo esille siksi että hän pyrkii kumoamaan Jumalan sanan opetuksen ja todisteet siitä, että ihmiset kaatuivat Jumalan kosketuksesta ja kirkkauden voimasta aina eteenpäin.

Ei naphal aina tarkoitakaan kaatumista, mutta silloin kun Jumala on kaatanut ihmisiä, jota Raamattu kuvaa sanalla naphal, niin siitä on selkeät todisteet, että kyseessä on kaatuminen Jumalan kirkkauden voimasta.

Jos tuolla alleviivatulla viittasit jotenkin minuun, niin sanon että pyrin kyllä kumoamaan kaatumis suunta opin, koska se on väärin perusteltu.
ja kuten itsekin todistit ettei naphal aina tarkoitakaan kaatumista, niin samassa lauseessa naphal taas todistaa selkeästi että kyseessä on kaatuminen.
Minkä perusteella sinä sitten sanot ettei naphal aina tarkoitakaan kaatumista?
Jos joku, esim Minävain sanoo ettei se tarkoita aina kaatumista, niin silloinko se ei ole totta ja se on väärin ja vain kumoamassa aitoa oikeaa opetusta.

Muistathan itsekin, että paavali kaatui kirkkauden voimasta, vaikka suuntaa ei mainita, niin tulkitset taaksepäin, koska oppisi opettaa että taas jumalan tuomiossa kaadutaan taaksepäin.
tämän olet perustellut Juudas joukkoineen kaatuu taaksepäin ja toisella raamatun kohdalla.

Jes. 28:13
Niinpä on Herran sana oleva heille: "Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä", niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, että heidät kiedotaan ja vangitaan. .

Tällä ei edes tarkoiteta ihmisten konkreettisia kaatumisia vaan siinä on israelin opettajille sana Herralta. (näin sen itse tulkitsen)

Katsohan tätä seuraavaa kohtaa.

On todella tärkeää havaita, että kun Jumala koskettaa ihmistä, niin ihmiseltä voi mennä voimat ja hän "kaatuu" Jumalan eteen, mutta tässäkin tapauksessa eteenpäin, ei taaksepäin. Raamatun sanan valossa näyttää todella selvältä, että kun Jumala siunaa, koskettaa ja "kaataa" ihmisen, niin Hän kaataa ihmisen eteenpäin.

Luehan danielista uudelleen mitä oikeasti tapahtui.
8 Ja minä jäin yksin. Ja kun minä näin tämän suuren näyn, meni minulta kaikki voima; minun verevä muotoni muuttui kaamean näköiseksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään.
Nähdessään näyn, meni voimat.
9 Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten.
Kuullessaan äänen vaipui uneen
10 ¶ Ja katso, käsi kosketti minua ja ravisti minut hereille, polvieni ja kätteni varaan.
Kosketuksesta voimistui
18 Silloin kosketti minua jälleen se ihmisen muotoinen ja vahvisti minua.
Kosketuksesta vahvistui.

vai tulkitsenko minä tässä väärin?

Huom, tekstiin olen tehnyt lisäyksiä....

[PetriFB]

Kerrohan mitä tapahtui tässä:
Kumartuiko Mooses vai kaatuiko?
naphal on tässäkin.

1 Mutta Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, otti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, ja Oonin, joka oli Ruubenin pojan Peletin poika,
2 ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan, ja heihin yhtyi israelilaisista kaksisataa viisikymmentä miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä.
3 Ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellänsä. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?"
4 Kun Mooses sen kuuli, lankesi hän kasvoillensa.

Monet voivat kiistellä hepreankielen merkityksistä oman oppinsa tueksi ja siksi myös joku voi sanoa ettei naphal aina tarkoita kaatumista. Tämän hän tuo esille siksi että hän pyrkii kumoamaan Jumalan sanan opetuksen ja todisteet siitä, että ihmiset kaatuivat Jumalan kosketuksesta ja kirkkauden voimasta aina eteenpäin.

Ei naphal aina tarkoitakaan kaatumista, mutta silloin kun Jumala on kaatanut ihmisiä, jota Raamattu kuvaa sanalla naphal, niin siitä on selkeät todisteet, että kyseessä on kaatuminen Jumalan kirkkauden voimasta.

Jos tuolla alleviivatulla viittasit jotenkin minuun, niin sanon että pyrin kyllä kumoamaan kaatumis suunta opin, koska se on väärin perusteltu.
ja kuten itsekin todistit ettei naphal aina tarkoitakaan kaatumista, niin samassa lauseessa naphal taas todistaa selkeästi että kyseessä on kaatuminen.
Minkä perusteella sinä sitten sanot ettei naphal aina tarkoitakaan kaatumista?
Jos joku, esim Minävain sanoo ettei se tarkoita aina kaatumista, niin silloinko se ei ole totta ja se on väärin ja vain kumoamassa aitoa oikeaa opetusta.

Muistathan itsekin, että paavali kaatui kirkkauden voimasta, vaikka suuntaa ei mainita, niin tulkitset taaksepäin, koska oppisi opettaa että taas jumalan tuomiossa kaadutaan taaksepäin.
tämän olet perustellut Juudas joukkoineen kaatuu taaksepäin ja toisella raamatun kohdalla oliko Jesajan kirjasta jatq.....

Katsohan tätä seuraavaa kohtaa.

On todella tärkeää havaita, että kun Jumala koskettaa ihmistä, niin ihmiseltä voi mennä voimat ja hän "kaatuu" Jumalan eteen, mutta tässäkin tapauksessa eteenpäin, ei taaksepäin. Raamatun sanan valossa näyttää todella selvältä, että kun Jumala siunaa, koskettaa ja "kaataa" ihmisen, niin Hän kaataa ihmisen eteenpäin.

Luehan danielista uudelleen mitä oikeasti tapahtui.
8 Ja minä jäin yksin. Ja kun minä näin tämän suuren näyn, meni minulta kaikki voima; minun verevä muotoni muuttui kaamean näköiseksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään.
Nähdessään näyn, meni voimat.
9 Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten.
Kuullessaan äänen vaipui uneen
10 ¶ Ja katso, käsi kosketti minua ja ravisti minut hereille, polvieni ja kätteni varaan.
Kosketuksesta voimistui
18 Silloin kosketti minua jälleen se ihmisen muotoinen ja vahvisti minua.
Kosketuksesta vahvistui.

vai tulkitsenko minä tässä väärin?

4 Moos 16:4:ssa on kyse kumartumisesta, ei kaatumisesta, koska siinä kohdassa ei ole Jumalan kohtaamista.

Silloin kun ihminen ihan oikeasti joutuu tekemisiin tässä ajassa Jumalan läsnäolon kirkkauden voiman kanssa, eli Jumalan läsnäolon, niin ihminen ei kestä sitä kirkkautta, vaan voimattomana kaatuu maahan. Tästä on todisteena lukuisat VT:n kohdat.

Naphalin yleismerkitys on kylläkin kaatua sekä se myös tarkoittaa alas asettumista, maata pitkällään ja suuntaa joka tapahtuu alaspäin esim. laskeutumalla alas jostakin.

Kun katsomme ne kohdat missä esiintyy Jumalan kirkkauden läsnäolo VT:n kohdissa, niin on ihan selvää, että ihmiset menivät voimattomiksi Jumalan kirkkauden edessä, jonka seurauksena ha kaatuivat maahan ja Raamatun mukaan kasvoilleen, eli eteenpäin. Silloin kun tätä aspektia ei ole, niin ihminen voi asettua maahan (kumartaa), "kaatua" (heittäytyä) jonkun syliin jne. Totta kai myös ihminen voi kaatua maahan muista syistä kuten esim:

Gen 49:17 Dan shall be a serpent in the way, a horned snake in the path, that biteth the horse's heels, so that his rider falleth (naphal) backward

1 Moos 49:17 Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja syöksyy selin maahan.

Raamatun opetuksen mukaan eräs tapa kunnioittaa Jumalaa on kumartua maahan eteenpäin Herran kasvojen eteen. Olisiko se Jumalan kunnioittamista jos ihminen kaatu suoraan selälleen maahan pyrkiessään kunniottamaan Jumalaa? Ei koska Raamatusta näemme, etä tulee kumartua alas maahan eteenpäin. On siten päivänselvää ettei Jumala kaada siunauksen merkiksi ihmisiä taaksepäin. Sinun kannattaa miettiä tätä asiaa siitä näkökulmasta, että millä tavalla Raamatun ihmiset osoittivat kumartamalla kunnioitusta Jumalalle ja mihin suuntaan he kumarsivat kunnioittaessaan Jumalaa. Se on avain tämän asian ymmärtämiseen.

Sen jälkeen ymmärrämme mihin suuntaan ihmiset kaatuivat, kun Jumalan tuomio tuli heidän ylleen.

Joh 18:
1 ¶ Kuin Jesus nämät oli sanonut, meni hän ulos opetuslastensa kanssa Kedronin ojan ylitse: siellä oli yrttitarha, johon hän meni sisälle ja hänen opetuslapsensa.
2 Mutta Juudas, joka hänen petti, tiesi myös sen paikan; sillä Jesus tuli sinne usein opetuslastensa kanssa.
3 Kuin siis Juudas oli joukon kanssansa ottanut ja palveliat ylimmäisiltä papeilta ja Pharisealaisilta, tuli hän sinne lyhdyillä, tulisoitoilla ja sota-aseilla.
4 Kuin siis Jesus tiesi kaikki, mitä hänelle tapahtuman piti, niin hän läksi ja sanoi heille: ketä etsitte?
5 He vastasivat häntä: Jesusta Natsaretilaista. Sanoi Jesus heille: minä olen! Mutta Juudas, jonka hänen petti, seisoi myös heidän kanssansa.
6 Kuin siis Jesus sanoi heille: minä olen, astuivat he takaperin ja lankesivat maahan. (Biblia 1776)

John 18:6 As soon then as he had said unto them, I am he, they went backward, and fell to the ground. (KJV)

On päivänselvää, että kun liike on taaksepäin, niin kaatuminen tapahtui myös taaksepäin, koska pahantekijä ei kunniota Jumalaa, niin iksi ei Jumalakaan heitä kaada eteenpäin vaan taaksepäin kuten käy ilmi Joh 18.

Jes. 28:13
Niinpä on Herran sana oleva heille: "Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä", niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, että heidät kiedotaan ja vangitaan.

Ei tämän kohdan tarvitsekaan tarkoittaa joka ainoassa tapauksessa, että joku kaatuisi konkreettisesti taaksepäin selälleen, sillä kielikuva tarkoittaa synnintekijää ja pilkkaaja, jonka elämänvaellus on tuhoon tuomittu ja siksi Jumalan sana käyttää kielikuvaa kaatua taaksepäin, koska se on Jumalan tuomion merkki. Jumala on kyllä kaatanut myös ihmisiä konkreettisesti taaksepäin kuten edellä kävi ilmi Joh 18.

Danielin tapauksessa häneltä meni kaikki voima ja hän vaipui maahan Jumalan voimasta kasvot maahan päin, eli suoraan eteenpäin.

[Minä vain]

4 Moos 16:4:ssa on kyse kumartumisesta, ei kaatumisesta, koska siinä kohdassa ei ole Jumalan kohtaamista.

Niin minustakin.
Mutta sitten tässä.
2. Aikakirja 7:1-3
1 Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin,
2 niin että papit eivät voineet mennä Herran temppeliin; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin.
3 Ja kun kaikki israelilaiset näkivät tulen tulevan alas ja näkivät temppelin päällä Herran kirkkauden, polvistuivat he kivillä lasketulla pihalla kasvoillensa maahan ja rukoilivat ja kiittivät Herraa siitä, että hän on hyvä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
3 And when all the children of Israel saw how the fire came down, and the glory of the LORD upon the house, they bowed themselves with their faces to the ground upon the pavement, and worshipped, and praised the LORD, saying , For he is good; for his mercy endureth for ever.

sama tapahtuu tässä kuin mooseksen aikana, kansa on kirkkauden edessä.
Eikö siinä pitäisi kaatua?

Silloin kun ihminen ihan oikeasti joutuu tekemisiin tässä ajassa Jumalan läsnäolon kirkkauden voiman kanssa, eli Jumalan läsnäolon, niin ihminen ei kestä sitä kirkkautta, vaan voimattomana kaatuu maahan. Tästä on todisteena lukuisat VT:n kohdat.

Naphalin yleismerkitys on kylläkin kaatua sekä se myös tarkoittaa alas asettumista, maata pitkällään ja suuntaa joka tapahtuu alaspäin esim. laskeutumalla alas jostakin.

Kun katsomme ne kohdat missä esiintyy Jumalan kirkkauden läsnäolo VT:n kohdissa, niin on ihan selvää, että ihmiset menivät voimattomiksi Jumalan kirkkauden edessä, jonka seurauksena ha kaatuivat maahan ja Raamatun mukaan kasvoilleen, eli eteenpäin. Silloin kun tätä aspektia ei ole, niin ihminen voi asettua maahan (kumartaa), "kaatua" (heittäytyä) jonkun syliin jne. Totta kai myös ihminen voi kaatua maahan muista syistä kuten esim:

Gen 49:17 Dan shall be a serpent in the way, a horned snake in the path, that biteth the horse's heels, so that his rider falleth (naphal) backward

1 Moos 49:17 Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja syöksyy selin maahan.

Päteekö perustelusi tässä Salomon aikaisessa tapahtumassa?

Raamatun opetuksen mukaan eräs tapa kunnioittaa Jumalaa on kumartua maahan eteenpäin Herran kasvojen eteen. Olisiko se Jumalan kunnioittamista jos ihminen kaatu suoraan selälleen maahan pyrkiessään kunniottamaan Jumalaa? Ei koska Raamatusta näemme, etä tulee kumartua alas maahan eteenpäin. On siten päivänselvää ettei Jumala kaada siunauksen merkiksi ihmisiä taaksepäin. Sinun kannattaa miettiä tätä asiaa siitä näkökulmasta, että millä tavalla Raamatun ihmiset osoittivat kumartamalla kunnioitusta Jumalalle ja mihin suuntaan he kumarsivat kunnioittaessaan Jumalaa. Se on avain tämän asian ymmärtämiseen.

Sen jälkeen ymmärrämme mihin suuntaan ihmiset kaatuivat, kun Jumalan tuomio tuli heidän ylleen.

Minä tiedän että kunnioittaessa ja kumartamisessa kumarretaan eteenpäin.
Me nykyään menemme ennemmin polvillemme kun kunnioitamme Jumalaa, mutta Juutalaiset kumarsivat syvään (kuin muslimit nykyään).
Kasvot maahan asti.
Mutta silti en ymmärrä ettäkö Jumala olisi tuomitessaan kaatanut ihmisiä taaksepäin.

Joh 18:
1 ¶ Kuin Jesus nämät oli sanonut, meni hän ulos opetuslastensa kanssa Kedronin ojan ylitse: siellä oli yrttitarha, johon hän meni sisälle ja hänen opetuslapsensa.
2 Mutta Juudas, joka hänen petti, tiesi myös sen paikan; sillä Jesus tuli sinne usein opetuslastensa kanssa.
3 Kuin siis Juudas oli joukon kanssansa ottanut ja palveliat ylimmäisiltä papeilta ja Pharisealaisilta, tuli hän sinne lyhdyillä, tulisoitoilla ja sota-aseilla.
4 Kuin siis Jesus tiesi kaikki, mitä hänelle tapahtuman piti, niin hän läksi ja sanoi heille: ketä etsitte?
5 He vastasivat häntä: Jesusta Natsaretilaista. Sanoi Jesus heille: minä olen! Mutta Juudas, jonka hänen petti, seisoi myös heidän kanssansa.
6 Kuin siis Jesus sanoi heille: minä olen, astuivat he takaperin ja lankesivat maahan. (Biblia 1776)

John 18:6 As soon then as he had said unto them, I am he, they went backward, and fell to the ground. (KJV)

On päivänselvää, että kun liike on taaksepäin, niin kaatuminen tapahtui myös taaksepäin, koska pahantekijä ei kunniota Jumalaa, niin iksi ei Jumalakaan heitä kaada eteenpäin vaan taaksepäin kuten käy ilmi Joh 18.

Jes. 28:13
Niinpä on Herran sana oleva heille: "Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä", niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, että heidät kiedotaan ja vangitaan.

Ei tämän kohdan tarvitsekaan tarkoittaa joka ainoassa tapauksessa, että joku kaatuisi konkreettisesti taaksepäin selälleen, sillä kielikuva tarkoittaa synnintekijää ja pilkkaaja, jonka elämänvaellus on tuhoon tuomittu ja siksi Jumalan sana käyttää kielikuvaa kaatua taaksepäin, koska se on Jumalan tuomion merkki. Jumala on kyllä kaatanut myös ihmisiä konkreettisesti taaksepäin kuten edellä kävi
ilmi Joh 18.

Meillä oli aikanaan keskustelu tästä Juudas joukkoineen kaatuu vai kumartaa.
Siitä ei tullut kuin karuselli ja jos se on vahvin todisteesi teorialle, niin olisi hyvä että siitä asiasta totuus tulisi esille.

Danielin tapauksessa häneltä meni kaikki voima ja hän vaipui maahan Jumalan voimasta kasvot maahan päin, eli suoraan eteenpäin.

Katso Jaakobin paini.
Siinä on siunaus, eikä kaatumista mainita vaan lonkan nyrjähtäminenkin taistelussa Miestä vastaan jota Jaakob sanoo lopuksi Jumalaksi.

Suunnat kaatumisista eivät ole merkkejä, merkkejä ei tule edes tavoitella, ei eteen eikä taakse, vaikka opetuksen lopussa ennen kundaliini juttuihin menoa sanot/kysyt:

Raamatussa Jumala kaatoi ihmisiä siunauksen merkkinä aina eteenpäin, mutta missään kohtaan Raamattua ei lue, että Herra Jumala alkaa kaatamaan lopunaikana ihmisiä taaksepäin. Raamatusta tulee myös esille, että Herra Jumala kaatoi ihmisiä tuomion merkiksi taaksepäin. Miksi me tavoittelemme sitä mikä on tuomion merkki, emmekä siunauksen merkkiä?

Me emme voi tavoitella näitä merkkejä, tulee ennemmin tavoitella sitten siunausta, ja monia uskovia Jumala varmasti onkin siunannut, eikä heitä ole kaadettu eteen eikä taakse.
Ainut merkki siunauksesta on ollut se, että hän joka on saanut siunauksen, niin hän on menestynyt tässä asiassa johon hän on siunauksen saanut.

[Lilli]

On todella tärkeää havaita, että kun Jumala koskettaa ihmistä, niin ihmiseltä voi mennä voimat ja hän "kaatuu" Jumalan eteen, mutta tässäkin tapauksessa eteenpäin, ei taaksepäin. Raamatun sanan valossa näyttää todella selvältä, että kun Jumala siunaa, koskettaa ja "kaataa" ihmisen, niin Hän kaataa ihmisen eteenpäin.

Silloin kun ihminen ihan oikeasti joutuu tekemisiin tässä ajassa Jumalan läsnäolon kirkkauden voiman kanssa, eli Jumalan läsnäolon, niin ihminen ei kestä sitä kirkkautta, vaan voimattomana kaatuu maahan. Tästä on todisteena lukuisat VT:n kohdat.

Sivultani: https://www.kotipetripaavola.com/kaatum ... lussa.html

Jumala ei kaatanut ihmisiä, vaan he itse lankesivat maahan/ kumartuivat/ polvistuivat
pelosta, kunnioituksesta,...
Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, joten Petrin kaatumissuuntaopin pitäisi päteä kaikissa kohdin eikä vain joissakin.
Toistan itseäni, mutta alla pari esimerkkiä.

1. Kyseessä ei ollut siunaus tai siunauksen merkki. Jumala oli aikeissa tuhota israelilaisia ja Mooses ja Aaron anoivat armoa (lankesivat kasvoillensa) heidän puolestaan, ettei Jumala tuhoaisi heitä.

4 Moos 16:
43 Silloin Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajan edustalle.
44 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
45 "Poistukaa tämän joukon luota, niin minä tuokiossa heidät tuhoan". Silloin he lankesivat kasvoillensa.

2. Goljat herjasi Israelin Jumalaa ja kaatui eteenpäin, ei todellakaan saanut mitään siunausta.

1. Sam. 17:
45 Mutta Daavid sanoi filistealaiselle: "Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään voimalla, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen, Israelin sotajoukon Jumalan, jota sinä olet häväissyt.
49 Ja Daavid pisti kätensä reppuunsa ja otti sieltä kiven, linkosi ja satutti filistealaista otsaan, niin että kivi upposi hänen otsaansa, ja hän kaatui maahan kasvoillensa.

3. Mooses ei kaadu Jumalan voimasta eikä Jumala kaada Moosesta, vaikka Mooses kohtasi Jumalan läsnäolon kirkkauden.

2. Moos. 3:
1 Ja Mooses kaitsi appensa Jetron, Midianin papin, lampaita. Ja kun hän kerran ajoi lampaita erämaan tuolle puolen, tuli hän Jumalan vuoren, Hoorebin, juurelle.
2 Silloin Herran enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta; ja hän näki, että pensas paloi ilmitulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut.
3 Niin Mooses sanoi: "Minä käyn tuonne ja katson tätä suurta näkyä, miksi ei pensas pala poroksi".
4 Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle pensaasta ja sanoi: "Mooses, Mooses!" Hän vastasi: "Tässä olen".
5 Hän sanoi: "Älä tule tänne! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa."
6 Ja hän sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala". Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.