Kuvia

[vaisuliini]

*
Samoin ikkuna oli jäässä niin ikkunassa mielenkiintoista jääkuviota oli niinkuin jäätaide.
Samoin järvellä oli mielenkiintoisia jääkuvioita joita oli kiva katsella.

Muistan vielä että yhtenä kesäaamuna olin menossa töihin pyörällä niin silloin tihkui vähän vettä ja samalla aurinko paistoi jo minua kohtaan. Minulla oli lippis päässäni niin lippiksen alla katselin miten vesipisarat leijuivat ilmassa hitaasti ja menivät ylös. Aurinko sai aikaan väriä vesipisaroissa. Oli upea näky.

Harmi että kamera ei ollut aina mukana kun oli upeaa luontohetkiä.

[vaisuliini]

*
Muistan vielä että yhtenä kesäaamuna olin menossa töihin pyörällä niin silloin tihkui vähän vettä ja samalla aurinko paistoi jo minua kohtaan. Minulla oli lippis päässäni niin lippiksen alla katselin miten vesipisarat leijuivat ilmassa hitaasti ja menivät ylös. Aurinko sai aikaan väriä vesipisaroissa. Oli upea näky.

Harmi että kamera ei ollut aina mukana kun oli upeaa luontohetkiä.

Muistan vielä miten aurinko sai vesipisarat kiiltämään niinkuin timantit ja niitä oli paljon kuin meri - leijuen ilmassa hitaasti väriloistojen kanssa.

Kun jos tihkuu vähän vettä ja samalla aurinko paistaa niin jos lippis on mukana niin koittakaa kallistaa päätä vähän alas (kasvoja aurinkoa kohtaan) niin tulette huomaamaan leijuvia vesipisaroita väriloistojen kanssa.

[pekka]

[tuulikki]

Voi hyvänen aika, miten suloinen kissa!
Tässähän tulee melkein kissavauva-kuume

[vaisuliini]

*
Minullakin on kissakuumetta. Harmi etten voi ottaa pennun astman takia. Valkeaa lunta kaivataan tähän pimeään talveen.

[Aamu-Usva]

Ihanan luminen kuva!

[Jukka]

Minullakin on kissakuumetta. Harmi etten voi ottaa pennun astman takia. Valkeaa lunta kaivataan tähän pimeään talveen.

Huokaus. Minulla on taas sellainen koirakuume, että toivon löytäväni koirani pennuille hyvät kodit. Syntyvät tammi-helmikuun vaihteessa ja syystä, kun koirani livahti marraskuun lopulla juoksussa pihalta omille teilleen (tunniksi vain, mutta riitti). Ei ole aavistustakaan minkälaisia pentuja syntyy. Monta huokausta...

[pekka]

Minullakin on kissakuumetta. Harmi etten voi ottaa pennun astman takia. Valkeaa lunta kaivataan tähän pimeään talveen.

Huokaus. Minulla on taas sellainen koirakuume, että toivon löytäväni koirani pennuille hyvät kodit. Syntyvät tammi-helmikuun vaihteessa ja syystä, kun koirani livahti marraskuun lopulla juoksussa pihalta omille teilleen (tunniksi vain, mutta riitti). Ei ole aavistustakaan minkälaisia pentuja syntyy. Monta huokausta...

Kiitos Jukka sinulle kirjoituksestasi.


Toivotaan että kaikki menee hyvin ja pennut saavat aikanaan hyvät kodit.

Minkälainen koira sulla on Jukka? Minkä ikäinen ja rotuinen? Jos on sekarotuinen niin mitä rotuja siinä on ja mitä se kenties päällisin puolin eniten muistuttaa? Onko lyhytkarvainen vai pitkäkarvainen?

Onko sulla laittaa kuvaa siitä sun koirastasi tänne foorumille?

Jumalan siunausta!

[Aamu-Usva]

Minäkin aloin miettiä, että minkälaisia pentuja mahtaa olla tulossa.
Minulla on ollut cockerspanieli, sileäkarvainen noutaja, pitkäkarvainen collie, pitbulli ja kääpiöpinseri ja kaikki ovat olleet aivan ihania koiria. Nyt on kyllä näitä lapsia niin pitäisi tietenkin niitä ajatellen koira valita ja saada mieskin mukaan...
Mutta minä kyllä haluaisin koiran
Kissatkin on ihania, mutta olen kuitenkin ehkä enemmän koiraihminen.
Kuulin juuri äidiltäni suru-uutisen, että hänen kiinanharjakoiransa veli oli kuollut, kun saman omistajan isompi koira oli purrut sitä. Se oli ihana pikkukoira, joka oli aina välillä äidilläni hoidossa.
Minun kääpiöpinserilleni kävi myös aikoinaan niin, että vieras koira puraisi sitä kerran ja se kuoli siihen heti

[Jukka]

1.Toivotaan että kaikki menee hyvin ja pennut saavat aikanaan hyvät kodit.

2.Minkälainen koira sulla on Jukka? Minkä ikäinen ja rotuinen? Jos on sekarotuinen niin mitä rotuja siinä on ja mitä se kenties päällisin puolin eniten muistuttaa? Onko lyhytkarvainen vai pitkäkarvainen?

3.Onko sulla laittaa kuvaa siitä sun koirastasi tänne foorumille?

Jumalan siunausta!(numerot 1,2 ja 3 Jukka lisäämät)

Huomenta Pekka !

Tässä vastauksia:

1. Jännitän tuota tulevaa synnytystapahtumaa, kun itsellä ei ole käytännön tietotaitoa auttaa, jos kaikki ei suju kuten pitäisi. Synnyttävät eläimet kuitenkin osaavat homman luonnostaan. Se on ihme. Lissu-koirani on nyt reilun 4 vuoden ikäinen ja tämä on sille ensimmäinen synnytys.
Hyvän kodin löytäminen pennuille on tärkein tehtäväni. Koira on vähän kuin uusi lapsi perheeseen. Tulee varautua ja olla valmis sen läsnäoloon ja vaikutuksiin perheessä 10-15 vuotta. Maatila tai omakotitalo omalla pihalla on koiralle parasta elinympäristöä. Sellaisiin yritän saada pennut sijoitetuiksi ja varmistua, ettei koiran hankinta ole perheen tai yksin asuvan ihmisen hetken mielijohde. Tietysti toivon myös, että omistaja jaksaisi paneutua koiran kasvattamiseen ja huomioimaan sen luonteen ominaispiirteet (joita tässä tapauksessa ei voi arvioida kuin emän puolelta, kun isästä ei ole tietoa). Koiran pitää saada olla koira ja sen luontoon kuuluvia ominaisuuksia ei saa tukahduttaa vaan kasvatuksessa huomioida ja kannustaa (tarkoitan esim. vartio-, jälki-, metsästys-, seura- ja palvelukoirille tyypillisiä ominaisuuksia).

2. Lissu on sekarotuinen ruskeaturkkinen koira. Ei pitkäkarvainen, mutta ei myöskään aivan lyhytkarvainen. Se painaa 38 kg ja säkäkorkeus 65-66 cm. Siis noin narttu saksanpaimenkoiran kokoinen. Luonnekin on paljolti saksanpaimenkoiran tyyppinen; paimentaa lapsia ja keskenkasvuisia pentukoiria pihalla, tekee selvän eron tuttujen (laumaan kuuluvien) ja vieraiden (laumaan kuulumattomien) välillä. Lissu tuotiin Venäjän Karjalasta, jossa turisti löysi sen erikoisesta tilanteesta: kissa imetti sitä. On päätelty, että koira oli hylätty heti pentuna ja vastaavasti synnyttäneen kissan omat pennut olivat kuolleet. Lissu haluaisi olla ylin ystävä kissojen kanssa, mutta on nyt alkanut oivaltamaan, ettei se käy päinsä pihalla liikkuvien vieraiden kissojen kanssa, jotka Lissun nähdessään paisuvat kaksinkertaisiksi ja sylkevät ja sähisevät.
Lissun paimen- ja vartiointivietti voisi viitata esim. Kaukasian koiraan ja valkoiset tassunpäät ovat tyypillisiä Suomen Pystykorvalle. Siihen suuntaan viittaa myös Lissun kiinnostus linnuista ja oravista. Olen oppinut erottamaan milloin se haukahtelee merkiksi linnuista tai oravista, milloin taas metsäkauriista. Pääsääntöisesti Lissu ei hauku (ei räksytä) eikä vastaa haukkuville koirille haukkumalla takaisin. Varsinkin sisällä haukkuva koira olisi minulle pahinta painajaista.

3. En ole vieläkään onnistunut siirtämään kuvia omasta kuvagalleriastani tänne palstalle. Jos joku laittaa sähköpostiosoitteensa niin lähetän siihen tulemaan koirasta kuvan jonka toivon sitten siirrettävän tänne foorumille kaikkien nähtäväksi.

Hyvää päivän jatkoa
Jukka Virtanen
e-mail: