Kirjoittaja lonelyrider » 22. Tammi 2014 15:55
Mulla on paha tapa pohtia hyvin laaja-alaisesti asioita ja asiat voivat siirtyä ajatuksesta toiseen. Ainakin tuossa yhdessä viestissä puhuin yleisellä tasolla siitä ongelmasta mikä uskovilla on, kun he puhuvat käsitteestä synti. Jumala ei tahdo synnin osoittamisellakaan tehdä ihmisen elämästä tavallaan senkään orjaa, että ihminen jääkin oikeastaan sen synnin orjaksi sillä, että "älä koske, älä maista"... tämä ei vieläkään tarkoita, että pitäisin moniakaan asioita sallittuina ihmiselle... tai että Jumala sinänsä sallisi joitain asioita...
Jumala näkee ihmisestä kokonaisuuden, sen miksi esim. joku ihminen tekee syntiä ja oikeastaan ymmärtää syy ja seuraussuhteita. Me uskovat ei nähdä usein sitä itsestä eikä muista ja tämä tekee suhtautumisemme yleensä hyvin kapeakatsantoista. Asiat ovat muutenkin monitahtoisia jos alkaa tarkastelemaan omaakin elämäänsä... vaikka olen tehnyt virheitä ja huonoja valintoja elämässäni, joita kadun... en olisi se ihminen mikä olen tänään, ilman koettelemuksia(itsekin aiheutettuja)... siksi parempi usein olla armollinen itselleen kuin kipuilla aina uuden ongelman kanssa, yrittäen sen kipuilun kautta ikäänkuin aina itse itseään olla jalostamassa kun se ei johda mihinkään kasvuunkaan.
Ja nyt jos puhun lääkkeistä... niin enpä niitä suosi sillä tavoin, että näen tavallaan työssäni jo ylilääkittyjä ihmisiä ihan tarpeeksi eli ihmisille määrätään aika hulvattomasti lääkkeitä ja lääkkeitä niiden sivuoireisiin ja kaikki asiat lääkitään lääkkeillä... ei se ole mikään hyvä juttu. Itse en ota mitään buranaa tai vastaavaakaan kovin hevillä, eli elän aika lääkkeettömästi henkilökohtaisesti... näissä asioissa aina voi punnita asioita kuitenkin... monetkin lääkkeet, kyllähän niillä on omat sivuvaikutuksensa ja eivät ole välttämättä se paras hoitokeino... mutta jos on esim. tilanteessa jossa ei tiedä parepaakaan hoitokeinoa ja haluaa päästä eroon, on vaivoja joissa voi mielestäni ottaa suht.koht. mietoa lääkettä kuin kärsiä... asioitakin on hyvä punnita aina omalla kohdallaan mikä on hyväksi ja mikä ei ja onko valmis sitten ottamaan tietyt riskit mitä lääkkeistä voi aiheutua. Lääketeollisuushan on bisnestä ja ei lääkefirmat ajattele pelkästään potilaiden parasta, näin on ollut niin kauan kuin on näitä lääkkeitä valmistettu... sehän on selvä asia... mutta niin suuret tahot hallitsevat aivan kaikkea, ruokateollisuutta... sitä mitä puemme päällemme, miten elämme(lämmitys, sähkö)... kaikki todellisuudessa perustuu epäoikeudenmukaisuuteen, jos lähtee pintaa raapaisemaan syvemmältä. Siksi tässä elämässä on parempi keskittyä elämään siten, että on tyytyväinen siihen mitä on, ei liikaa vaatia, mutta ei se tarkoita että Jumala odottaa meidän siirtyvän elämään mehtään rakennettuun puumajaan ja pystyttämään leirinuotiota ja elämään metsän marjoilla pelkästään näin kärjistettynä asia jos tuodaan.