Valehtelu

[lonelyrider]

Jos sinulla on punavihersokeus, en missään tapauksessa näkisi sitä valheena, jos sanot näkeväsi jotain muuta väriä, kuin oikeasti on... et voi nähdä muuta, etkä voi tulla näkemäänkään. Se on ihan fyysinen ja geneettinen ominaisuus. Onko se sitten vaiva? itse en miellä... periaatteessahan kaikki voisi olla punavihersokeita ja olisimme armollisen autuaan tietämättömiä välillä mitä näemme tai olemme näkemättä. Punavihersokeus ei sillä tavalla voi vahingoittaa meidän sydäntämme, että se veisi pois meitä Jumalan tuntemisesta. Valheen ajattelen näin tekevän, se vie poispäin Jumalan tuntemisesta. Valhe on saatanasta ja on synti, punavihersokeutta en sellaisena näe.

Esim. ihminen voi aidosti luulla, että saa olla homo ja hän tahtoo uskoa toisin kuin raamattu opettaa. Tällöin vain Jumala voi aukaista ihmisen näkemään totuus... ehkä kuitenkin ihmisen tahdollakin tässä on oma osansa että on valmis ottamaan vastaan muuta kuin sen, mihin tahtoisi uskoa. Tai sitten voi olla katkeruutta, jota ihminen ei näe eikä tunnusta, tässäkin asiassa, ihmisen silmät voivat avautua oikeanlaiseen totuuteen omasta minästään ja sisimmästään.

[lonelyrider]

Eli punavihersokeus ei ole valheen isästä perkeleestä, eikä sen tuotoksia... se ei vahingoita sydäntäsi, vaikka erheellisesti sen vuoksi tekisit virheitä tai sanoisit virheellisesti.

[Jukka-Pekka]

quote="lonelyrider"]Eli punavihersokeus ei ole valheen isästä perkeleestä, eikä sen tuotoksia... se ei vahingoita sydäntäsi, vaikka erheellisesti sen vuoksi tekisit virheitä tai sanoisit virheellisesti.[/quote]

No eihän se olekaan sinänsä, mutta tahattomasti olen sen takia inhimillisyyttäni puhunut "muunneltua" totuutta. Siis muunneltu totuushan on tavallaan valhetta. Ja tällöin inhimillisyyttäni kuitenkin sydän puhtaana olen sanonut, ettei metsässä juuri puolukoita ole. Vaimo tai joku muu onkin mennyt metsään ja sanonut siellä olleen puolukoita punaisenaan, mikä on ollut totta.

Mutta perkeleen lapset, uudestisyntymättömät ihmiset ovat joko tieten tai tietämättään valheen lapsia, jotka Jumala tahtoo Poikansa kautta pelastaa, Joh.3:14-18. "Kaikki, mikä ei ole uskosta on syntiä." Kaikki, mitä he tekevät hyvää tai pahaa on lähtöisin lihasta, joka on liitossa perkeleen kanssa, joten siinä suhteessa 'valehdella' voi tieten, tietämättään, ymmärtämättömyyttään, ymmärtäen.... Uskovakin voi langeta valheeseen tieten, tietämättään, ymmärtämättömyyttään, inhimmillisyyttään, lihallisuuttaan, kasvamattomuuttaan, mutta tunnustaa lankeamisen ja 1.Joh.1:6 - 10 toteutuu.

Parannuksen voi tehdä aina, muttei armoa ole meille annettu luvaksi tehdä syntiä...tämähän on selvää Rm.6:1 - 2 . Tärkeintä on, että me Jumalan Armosta Pyhän Hengen Voimassa pyrimme kaikkeen Totuuteen kaikessa katsomatta vajavaisuuttamme, vaan uskomalla Kristukseen ja Hänen vanhurskauteensa hyväksemme ilman pelkoa 1.Joh.4:18, niin tällöin opimme tuntemaan syvemmin Jumalan Poikaa, Sanaa niin, että se sulautuu meihin vaikuttaen tahtomisen ja tekemisen koko sydämen kuuliaisuudessa Rakkaudesta Totuuteen. Tiit.2:12. 2.Piet.3:18....jne.jne.

Raamatussa on erittäin selkeitä asioita, jotka ovat syntiä Jumalan edessä. Esim. homoseksuaalisuus. Jos joku sanoo sen olevan oikein, niin on väistämättömässä ristiriidassa selkeästi kirjoitetun Sanan kanssa ja valehtelee. Joskus selvissäkin asioissa lihamme alkaa kiemurtelemaan ja koettaa selittää liitossa perkeleen kanssa Jumalan selkeä Sanan itselleen mieluisaksi himojensa tyydyttämäksi. Etsitään korvasyyhyyn julistajia, jotka sen vääntävät kieroon ja heitä löytyy kyllä. Molemmat puolet edustavat valhetta. Jumalalla voi viedä joskus selvissäkin asioissa aikaa lastensa kanssa ennen kuin he nöyrtyvät (me nöyrrymme). On Hän minunkin kohdalla ollut äärettömän kärsivällinen ja pitkämielinen. Ja kun näin on niin silloin meidänkin tulisi olla lähimmäisiä kohtaan, myöskin sisaria/veljiä kohtaan pitkämielisiä.

Tein tuossa muuten punavihersokeus-testin ja eka meni oikein ja siihen se tyssäsikin Siis sähköasentajan, veturinkuljettajan, lentäjän jne. ammatit eivät minulle sopisikaan, eikä marjanpoimijan

Jotta nyt kantani valheeseen tulisi selväksi niin me ollaan enemmän tai vähemmän vajavaisia, mutta se ei oikeuta meitä valheeseen missään muodossa. Jeesus on täynnä Armoa ja Totuutta, Joh.1:14 ja Hän siis henkensä kautta meissä asuu. Pyrkikäämme siis mekin kaikin tavoin kaikessa Totuuteen. Rakkaus iloitsee yhdessä Totuuden kanssa käsi kädessä. Toista ei ole ilman toista. 1.Kor.13:6.

"Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti." Ps.119:160.

"Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus." Joh.17:17[

[Aamu-Usva]

"Jaak.3:14. Mutta jos teillä on katkera kiivaus* ja riita sydämessänne, niin älkäät kerskatko ja älkäät valehdelko totuutta vastaan;
15. Sillä ei se ole viisaus, joka ylhäältä tullut on*, vaan maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen." Toni toi tämän raamatunpaikan esiin ja siinähän puhutaan sellaisesta valehtelun muodosta, että vaikka todellisuudessa sydämessään tuntee kiukkua ja vihaa ja riitaa toisia ihmisiä kohtaan, niin kuitenkin yrittää käyttäytyä kuin sellaista ei olisi, eli teeskentelee, että minullahan on koko ajan vain Jeesuksen rauha sydämessäni, vaikka oikeasti ei ole. Tällainen teeskentely on minun Raamattuni mukaan riivaajien viisautta. Asia erikseen on itsensä hillitseminen. Pyhässä Hengessä ihminen voi hillitä itsensä vaikka tuntisi kiukkua sydämessään, mutta hän ei kuitenkaan väitä, ettei olisi kiukkua tuntenutkaan. Itsensä hillitseminenhän on Hengen hedelmää.

Mutta paluu käytäntöön... Meillä on ollut tänään vähän riitaa mun mieheni kanssa ja kyllä täytyy sanoa, että ärtyneenä sitä tulee päästettyä suustaan paljon valhetta . Kaikkea sellaista: sinä aina sitä, etkä koskaan tätä. Siis liioittelua, joka sekin on valehtelemista. Valheella voi vielä olla kauaskantoiset seuraukset. Kunpa voisin aina pysyä puhtaasti Jeesuksessa eli totuudessa!

[Jukka-Pekka]

"Jaak.3:14. Mutta jos teillä on katkera kiivaus* ja riita sydämessänne, niin älkäät kerskatko ja älkäät valehdelko totuutta vastaan;
15. Sillä ei se ole viisaus, joka ylhäältä tullut on*, vaan maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen." Toni toi tämän raamatunpaikan esiin ja siinähän puhutaan sellaisesta valehtelun muodosta, että vaikka todellisuudessa sydämessään tuntee kiukkua ja vihaa ja riitaa toisia ihmisiä kohtaan, niin kuitenkin yrittää käyttäytyä kuin sellaista ei olisi, eli teeskentelee, että minullahan on koko ajan vain Jeesuksen rauha sydämessäni, vaikka oikeasti ei ole. Tällainen teeskentely on minun Raamattuni mukaan riivaajien viisautta. Asia erikseen on itsensä hillitseminen. Pyhässä Hengessä ihminen voi hillitä itsensä vaikka tuntisi kiukkua sydämessään, mutta hän ei kuitenkaan väitä, ettei olisi kiukkua tuntenutkaan. Itsensä hillitseminenhän on Hengen hedelmää.

Mutta paluu käytäntöön... Meillä on ollut tänään vähän riitaa mun mieheni kanssa ja kyllä täytyy sanoa, että ärtyneenä sitä tulee päästettyä suustaan paljon valhetta . Kaikkea sellaista: sinä aina sitä, etkä koskaan tätä. Siis liioittelua, joka sekin on valehtelemista. Valheella voi vielä olla kauaskantoiset seuraukset. Kunpa voisin aina pysyä puhtaasti Jeesuksessa eli totuudessa!

Tuleehan sitä riitoja joskus perheessä. Ei kai sellaista perhe-elämää olekaan, jossa kaikki menisi aina ilman mitään kiukunpurkauksia ja tuolloin tulee varsinkin väsyneenä ammuttua yli eli liioiteltua, mikä ei ole sekään totuuden puhumista. Käytännön neuvo on sopia Jumalan edessä ja puolisot keskenään asiat niin pian kuin mahdollista, eikä antaa vihan laskea auringon yli. Meillä vaimon kanssa pyritään sopimaan asiat ennen kuin käydään nukkumaan. Ei meillä mitään sen kummempia mekkaloita ole ja keskusteluyhteys toimii pääsääntöisesti hyvin. Kun asiat pitkittyy, niin ne usein mutkistuu...

Siunausta

[Aamu-Usva]

Tätä periaatetta olen itsekin pyrkinyt noudattamaan, että en antaisi auringon laskea vihani yli. Tai siis ehtiihän se aurinko nyt tähän aikaan vuodesta laskea mutta että viimeistään illalla ennen nukkumaanmenoa sovittaisiin riidat.

Riidellessä valehteleminen on kuitenkin yhtä paha asia kuin valehteleminen muutoin. Siitä pitää tehdä parannus ja lopettaa sellainen. Kyllä Jeesuksessa ihmisen on mahdollista pysyä aina totuudessa tai ainakin Pyhä Henki näyttää meille todeksi synnin, eli saamme kyllä tuntea sydämessämme heti, kun olemme toimineet valheellisesti. Se on Jumalan armoa. Kun meidät jo tässä ajassa tuomitaan, niin meitä ei yhdessä maailman kanssa tuomita kadotukseen.

[matkalla]

No kuinkas on, täytyykö aina puhua totta? Esim. jos totuus vahingoittaa toista ihmistä, vaikkapa murhaaja kyselee murhattavaksi aikomansa piilopaikkaa, tai kun ihmiset piilottivat juutalaisia. Vielä jos se murhattava sattuisi olemaan vaikka sinun oma lapsesi.
Onko tärkeämpää olla "pyhä" ja sanatarkasti noudattaa Raamattua, vai pelastaa lähimmäinen vaaralta, vaikka joutuukin valehtelemaan?


Nappasin noista laittamistanne sanan paikoista muutaman kohdan malliksi, niin eikös kaikki nuo valheeseen viittaavat paikat puhukin jotenkin syntiin liittyvistä valheista.

niskoittelu on valhetta,
kuinka kauan te rakastatte turhuutta, etsitte valhetta?
He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.
Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne latelee petosta.
Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

[Aamu-Usva]

matkalla toikin tähän tämän klassisen ongelman
Joissain tilanteissa Raamatussa tämän prima facie älä valehtele periaatteen yli on kävelty juuri elämän kunnioittamisen periaatteen kengissä. Esimerkkinä tämä kertomus: "Ja Egyptin kuningas puhui hebrealaisille kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Puua; ja hän sanoi: 'Kun te autatte hebrealaisia vaimoja heidän synnyttäessänsä, niin tarkastakaa lapsen sukupuoli: jos se on poika, surmatkaa se, mutta jos se on tyttö, jääköön eloon.' Mutta kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet, niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut, vaan antoivat poikalasten elää. Niin Egyptin kuningas kutsui kätilövaimot ja sanoi heille: 'Miksi te näin teette ja annatte poikalasten elää?' Kätilövaimot vastasivat faraolle: 'Hebrealaiset vaimot eivät ole niinkuin egyptiläiset. He ovat voimakkaita; ennenkuin kätilövaimo tulee heidän luoksensa, ovat he jo synnyttäneet.' Mutta Jumala salli kätilövaimojen menestyä, ja kansa lisääntyi ja eneni suurilukuiseksi. Ja koska kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa, niin hän antoi heille runsaasti perhettä (2.Moos.1:15-21)." Eli Jumala jopa siunasi katilövaimoja, jotka valehtelivat, jotta Jumalan kansan poikalapset saisivat elää.

[Eetu]

Eduskunnassa ei saa käyttää valehdella-sanaa:

https://www.kotus.fi/?5400_m=9844&s=3235

Eli eduskunnassa ei varmastikaan sitten koskaan valehdella?

Suomessa ei ole sananvapautta, ainakaan eduskunnassa, tuo on täyttä totalitarismia että on joku yksi tietty sana kielletty.

[Aamu-Usva]

Aika hauska kirjoitus tuossa Eetun linkissä ja mielenkiintoinen tutkimuskohde tuolla tyypillä! Pitääkin muistaa käyttää ilmaisua, että joku käyttää totuutta säästeliäästi