Kristillinen reggae

[PetriFB]

Mitä tarkoitat "rockin ja reggaen käsitteillä"? Eihän musiikissa itsessään ole käsitteitä, se on vain musiikkia. Jos jossain reggae- tai rock- laulussa on tekijä käyttänyt maailmallisia käsitteitä, niin lopputuloksena on tietysti maailmallista musiikkia. Ja tämä koskee kaikkia musiikkityylejä. Mutta pelkkä musiikki ei sisällä vielä minkäänlaisia käsitteitä, eikä se itsessään edusta mitään genreä, paitsi ihmisten tekemissä luokitteluissa.

Tarkoitan sitä käsitteellä, että musiikki luokitellaan jonkun genren mukaan, eli rock, reaggae, heavyrock jne.

Minusta todaelin ensimmäinen viesti tässä ketjussa oli todella hyvä.

Hengellisen musiikin eräs ongelma on siinä, että se helposti luo kristillisen "ilmapiirin" lainaamalla teksteissään Raamatun sanomaa lähimmäisen rakkaudesta (rakkaudesta yleensä) tai jopa evankeliumin perussanomasta, MUTTA se niputtaa sen kaiken sellaiseen maalliseen musiikkityyliin jossa Jumalan Henki ei voi enää kirkastaa Kristusta. Jumalan Henki ei voi toimia ihmisen itsensä valitsemien, häntä itseään miellyttävien tekijöiden sisällä. Muuten evankeliumi ei olisi Jumalan kunnia ja erityisoikeus, vaan me itse voisimme "valjastaa" evankeliumin mihin tahansa ympäristöön. Mielestäni musiikki ei osaa olla itsessään pääasia jota tuodaan esille (koska se edustaa vahvasti juuri määrättyä nuorisokulttuurista lainattua muotoa), vaan selkeästi laulettu sanoma Jumalan Hengessä saatuna, jota tuodaan esille. Tiedän, musiikki aiheena on erittäin vaikea aihe keskustella, koska monille se on niin vahva tunteita herättävä tekijä, ja myöskin koska siinä on tänä päivänä niin paljon eri musiikillista genreä, jota kutsutaan kristilliseksi musiikiksi.

2Sam.6:1-51:ssä Daavid tuo Jumalan arkin takaisin Jerusalemiin. Daavid teki väärin kun hän asetti Jumalan arkin UUSIIN VAUNUIHIN ja näin kuljetti arkkia vaunuissa. Tämä ei ollut Jumalan tahdon mukaista, ja siksi Ussan koskettaessa vaunuista lähes putoavaa Jumalan arkkia menehtyi. Myöhemmin, Daavid 1Aik.15:1-16:ssa saa Jumalalta tietää että Jumalan arkkia tulee KANTAA LEEVILÄISTEN toimesta, eikä asettaa UUSIIN VAUNUIHIN kuten hän ensimmäisenä oli virheellisesti tehnyt. Aik.15:13 sanoo "..me emme etsineet Häntä, niinkuin olisi pitänyt." Daavid siis toteaa että he eivät aluksi oikealla tavalla etsineet Jumalan tahtoa siitä, kuinka Jumalan arkkia oli kuljetettava.

Evankeliumi on Jumalan kunnia ja kirkkaus - aivan kuten Jumalan arkki oli sitä Daavidille ja israelilaisille. Emme voi valjastaa evankeliumia mihin tahansa "vaunuihin" vaan meidän tulee etsiä Herraa, ja Hänen tahtoaan kuinka Jumalan kirkkaus ja kunnia kulkee edellämme Jeesuksen Kristuksen voittosaaton mukaisesti. Tätä Jumalan kirkkauden oikeaa läsnäoloa seurasi oikeanlainen ylistys ja kiitos - kuten voimme lukea 1Aik.15:16.

Musiikki tänäpäivänä on asia, jolla me "valjastamme" evankeliumin oman mielemme mukaisiin "vaunuihin", ja täten helposti unohdamme, että AINA meidän tulisi etsiä Jumalan tahtoa, kuinka Hänen evankeliumiaan tulisi viedä eteenpäin.Mielestäni emme voi "valjastaa" evankeliumia maallisesta musiikista luotuun imagoon ja tyyliin. Tästä syntyy selvä ristiriita, joka lopulta kadottaa evankeliumin voiman ja sen sanoman.

Lopua ajan vaarallisin eksytys on siinä että evankeliumi tehdään ihmismielen mukaiseksi, ja sitä "muokataan" moderniksi, ihmisen korvasyyhyyn sopivaksi. Ihminen itse siis asettaa Jumalan arkin oman mielensä mukaisiin "vaunuihin". Paavali sanoi ettei hänen julistamansa evankeliumi ole ihmismielen mukaista (Gal.1:1), toisin sanoen, hänen julistamansa evankeliumi ei pyrkinyt haalimaan ihmismielen mukaista huomiota muuntamalla sitä tarpeen mukaisesti ihmissilmää tai korvaa miellyttäväksi - vaan hänen evankeliuminsa oli selkeää ristin evankeliumia Jeesuksen veren sovittavasta voimasta sekä siitä että uskovainen ihminen on erotettu tämän maailman alkeisvoimien piiristä Jumalan Pojan uuteen elämään - uskon elämään jossa toteutuu Jumalan kunnia ja kirkkaus.

- todael

Todella tärkeä huomio oli minusta siinä, että millaista evankeliumia ihminen julistaa omaa lihaa miellyttävää, toisten lihaa miellyttävää vai sitä minkä Herra antaa ja on Jumalan tahto.

Kun evankeliumia viedään eteenpäin joko musiikilla, julistaen tai kirjoittamalla, niin sen tulisi olla Jumalalta saatua ja Hänen tahtonsa mukaista, ei meidän oman mielen ja tahdon mukaista tai jonkun toisen ihmisen mielenmukaista.

Astia on aina taustalla, eli ihmisen, musiikin tai julistajan tulee olla aina taustalla eikä se saa määritellä evankeliumia, vaan Jumala, Pyhän Hengen ja Raamatun kautta. Silloin evankeliumi kirkastaa aina Jumalaa Herran Jeesuksen kautta. Taustan ei tulisi saada huomiota eikä sen tulisi kiinnittää itseensä huomiota, vaan itse sanoman tulee olla pääasia, eli evankeliumi Herrasta Jeesuksesta.

Nyt voisimme jo alkaa puhua evankeliumista musikiin kautta, jolloin ymmärrämme, että musiikki on tausta siinä kuin ihminen, joka julistaa. Taustan tulee kuitenkin olla kunnossa ja näyttää Jumalan tahdon mukaiselta, mutta ei kiinnittää huomiota itseensä, vaan Kristukseen. Esimerkkinä; Jumala haluaa, että evankeliumin julistaja elää uskossa Jumalan tahdon mukaista elämää, jolloin hänen uskonsa on made in Heaven, joten esim. humalassa, katkeruuden vallassa, huorintekijänä jne. ei ole Jumalan tahto, että evankeliumia julistetaan. Musiikin evankeliumissa tulee olla myös made in Heaven, eli senkin tulee olla saatu Jumalalta, sillä Jumalan tahto ei ole agressiivinen musiikki tai musiikki, joka kykenee vaurioittamaan ihmisen elimistöä (kuten toin aiemmin esille). Musiikki on kuitenkin taustalla, sillä pääsanoma on sanoissa, joiden tulee julistaa Raamatun sanan mukaista pelastusta Kristuksessa.

Silloin myös ymmärrämme, että Jumala ei valjasta evankeliumia musiikin kautta mihinkään nuorisokultturiin, joka viestittää synnin ja kapinan muotoja. Evankeliumi ei ole mikään lavashow savu- ja valoshow, vaan sanoma Kristuksesta, jonka tulee tarkasti keskittää kaikki Kristukseen ja pitää tausta taka-alalle, niin ettei se millään tavalla vedä itseensä huomiota ja kirkasta itseään, vaan ainostaan ja yksinomaan Kristusta Jeesusta.

Näin se vain on että evankeliumi ei ole koskaan lihan mieleen pukeutunut, eikä koskaan pyri kirkastamaan muuta kuin Kristusta. Näin evankeliumin julistuksen tulisi toimia, julistetaan evankeliumia sitten musiikin, julistuksen tai kirjan kautta.

En yhtään ihmettele sitä tilaa missä olemme kristikunnassa, kun olemme pukeneet evankeliumille lihan mielen mukaiset vaatteet.

Jumalan siunausta Hessu veljelle.

[Lumina*]

On naiivia lähteä pilkkaamaan virsiä juomalauluiksi,

Minä väläytin tään ensimmäisenä, kun itseasias kuulin sen vasta ihan vähän aikaa sitten ja ihmettelin että ihan tottako ovat juomalauluista lähtöisin?? Ja kuuleman mukaan joku oli loukkaantunu jo aikoinaan siitä että juomalauluista hengellisiä väännetään.
Ei todellakaan ollu tarkoitus pilkata ja onhan siellä nyt paljon niitäkin virsiä jotka eivät voi olla juomalauluista lähtöisin.Ja siellä hengellises laulukirjas on mukana virsiäkin mutta miksi ei voi olla virsikirja edelleen kun kerran on Raamatullinen nimitys veisuulle

[PetriFB]

5 Moos 31:
16 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Katso, sinä käyt lepäämään isiesi tykö; silloin tämä kansa nousee ja lähtee haureudessa kulkemaan vieraiden jumalien jäljessä, joita palvellaan siinä maassa, johon se menee, ja hylkää minut ja rikkoo liiton, jonka minä olen tehnyt sen kanssa.
17 Sinä päivänä minun vihani syttyy sitä vastaan, ja minä hylkään heidät ja peitän kasvoni heiltä, niin että he joutuvat tuhon omiksi, ja suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat sitä. Sinä päivänä se sanoo: ‘Eivätkö nämä onnettomuudet ole kohdanneet minua sen tähden, ettei minun Jumalani ole minun keskelläni?’
18 Mutta sinä päivänä minä kokonaan peitän kasvoni kaiken sen pahan tähden, mitä he ovat tehneet, kun ovat kääntyneet muiden jumalien puoleen.
19 Ja nyt kirjoittakaa itsellenne tämä virsi. Opeta se israelilaisille ja pane se heidän suuhunsa, että tämä laulu olisi minulle todistajana israelilaisia vastaan.
20 Sillä minä vien heidät siihen maahan, jonka minä valalla vannoen olen luvannut heidän isillensä, maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, ja he syövät ja tulevat ravituiksi ja lihaviksi; mutta he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja palvelevat niitä ja pitävät minua pilkkanaan ja rikkovat minun liittoni.
21 Ja kun suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat heitä, niin tämä laulu on oleva todistajana heitä vastaan, eikä se ole unhottuva heidän jälkeläistensä suusta. Sillä minä tiedän heidän aikeensa, joita he hautovat jo ennenkuin minä olen vienyt heidät siihen maahan, josta minä olen valan vannonut."
22 ¶ Ja Mooses kirjoitti tämän laulun sinä päivänä ja opetti sen israelilaisille.

Virsi tarkoittaa hengellistä laulua, jonka Jumala antaa ihmisille. Virren alkuperä on Raamatussa ei juomalauluissa. 5 Moos 31 kertoo meille sen kuinka Jumala antoi virren (laulun) ja kuinka Mooses kirjasi Jumalan antaman laulun ylös.

[Hessu]

Kun evankeliumia viedään eteenpäin joko musiikilla, julistaen tai kirjoittamalla, niin sen tulisi olla Jumalalta saatua ja Hänen tahtonsa mukaista, ei meidän oman mielen ja tahdon mukaista tai jonkun toisen ihmisen mielenmukaista.

Astia on aina taustalla, eli ihmisen, musiikin tai julistajan tulee olla aina taustalla eikä se saa määritellä evankeliumia, vaan Jumala, Pyhän Hengen ja Raamatun kautta. Silloin evankeliumi kirkastaa aina Jumalaa Herran Jeesuksen kautta. Taustan ei tulisi saada huomiota eikä sen tulisi kiinnittää itseensä huomiota, vaan itse sanoman tulee olla pääasia, eli evankeliumi Herrasta Jeesuksesta.

Nyt voisimme jo alkaa puhua evankeliumista musikiin kautta, jolloin ymmärrämme, että musiikki on tausta siinä kuin ihminen, joka julistaa. Taustan tulee kuitenkin olla kunnossa ja näyttää Jumalan tahdon mukaiselta, mutta ei kiinnittää huomiota itseensä, vaan Kristukseen...

Tästä olen periaatteessa samaa mieltä. Sanoma ei koskaan saisi peittyä sanoman tuojan varjoon. Mutta tämä herättää minussa toisenlaisia kysymyksiä.

Jos ihmisellä on lahjoja, esimerkiksi musiikin tekemiseen tai kirjoittamiseen tai mihin tahansa mitä kautta Raamatun sanomaa voi tuoda esille, niin eivätkö myös ne lahjat ole Jumalan antamia? Vai pitääkö esimerkiksi taitavan muusikon tehdä tahallaan huonoa musiikkia, ettei sanoma jäisi hyvältä kuulostavan musiikin varjoon? Vai voisiko ajatella, että Jumalan kunnia kirkastuisi silloin myös noiden musiikin tekemisen lahjojen kautta, eikä sanoma silloin jäisikään niiden varjoon?

Soitan itse rumpuja bändissä jonka tarkoitus on julistaa evankeliumia, ja olen soittotilanteissa tarkka siitä, että laulu kuuluu ja siitä saa selvää, vaikka mikään muu soitin ei kuuluisi. Ja valmistaudun esiintymisiin (eli evankeliumin julistamis-tilaisuuksiin) ennenkaikkea rukoillen ja Herran tahtoa etsien. Mutta koen myös, että Jumala haluaa meidän treenaavan soittopuolen kuntoon, niin että soitamme hyvän kuuloisesti. Ei siksi, että tahtoisimme kiinnittää huomion kauniiseen musiikkiin, vaan koska pitäisin sitä laiskuutena ja välinpitämättömyytenä, sekä arvostuksen puutteena Jumalaa ja ihmisiä kohtaan joille soitamme, jos emme panostaisi myös siihen puoleen.

Tahtoisin kuulla rehellisiä ja suoria mielipiteitä tästä kysymyksestä, jota olen viime aikoina paljon pohdiskellut, kun olemme alkaneet Herran armosta esiintyä ihmisille eri paikoissa.

Kiittäen ja siunaten.

[Lumina*]

Aijaa...no se on varmaan sitten väärää tietoa että juomalaulujen sävelmät on "jonkun ajan alussa" sanoitettu virsiksi ajat sitten.Alkuperä nyt sitten on Raamatussa ja sitä ihmettelen että sitä ei käytetä yleisesti.

[Hessu]

Aijaa...no se on varmaan sitten väärää tietoa että juomalaulujen sävelmät on "jonkun ajan alussa" sanoitettu virsiksi ajat sitten.Alkuperä nyt sitten on Raamatussa ja sitä ihmettelen että sitä ei käytetä yleisesti.

Minä tarkoitin siis virsikirjan virsiä, olen kuullut että moni niistä on tehty sen ajan juomalaulujen melodioihin. Mutta en tiedä sen väitteenkään todenperäisyydestä. Mooseksen virret eivät varmastikaan olleet alunperin juomalauluja

[PetriFB]

Kun evankeliumia viedään eteenpäin joko musiikilla, julistaen tai kirjoittamalla, niin sen tulisi olla Jumalalta saatua ja Hänen tahtonsa mukaista, ei meidän oman mielen ja tahdon mukaista tai jonkun toisen ihmisen mielenmukaista.

Astia on aina taustalla, eli ihmisen, musiikin tai julistajan tulee olla aina taustalla eikä se saa määritellä evankeliumia, vaan Jumala, Pyhän Hengen ja Raamatun kautta. Silloin evankeliumi kirkastaa aina Jumalaa Herran Jeesuksen kautta. Taustan ei tulisi saada huomiota eikä sen tulisi kiinnittää itseensä huomiota, vaan itse sanoman tulee olla pääasia, eli evankeliumi Herrasta Jeesuksesta.

Nyt voisimme jo alkaa puhua evankeliumista musikiin kautta, jolloin ymmärrämme, että musiikki on tausta siinä kuin ihminen, joka julistaa. Taustan tulee kuitenkin olla kunnossa ja näyttää Jumalan tahdon mukaiselta, mutta ei kiinnittää huomiota itseensä, vaan Kristukseen...

Tästä olen periaatteessa samaa mieltä. Sanoma ei koskaan saisi peittyä sanoman tuojan varjoon. Mutta tämä herättää minussa toisenlaisia kysymyksiä.

Jos ihmisellä on lahjoja, esimerkiksi musiikin tekemiseen tai kirjoittamiseen tai mihin tahansa mitä kautta Raamatun sanomaa voi tuoda esille, niin eivätkö myös ne lahjat ole Jumalan antamia? Vai pitääkö esimerkiksi taitavan muusikon tehdä tahallaan huonoa musiikkia, ettei sanoma jäisi hyvältä kuulostavan musiikin varjoon? Vai voisiko ajatella, että Jumalan kunnia kirkastuisi silloin myös noiden musiikin tekemisen lahjojen kautta, eikä sanoma silloin jäisikään niiden varjoon?

Soitan itse rumpuja bändissä jonka tarkoitus on julistaa evankeliumia, ja olen soittotilanteissa tarkka siitä, että laulu kuuluu ja siitä saa selvää, vaikka mikään muu soitin ei kuuluisi. Ja valmistaudun esiintymisiin (eli evankeliumin julistamis-tilaisuuksiin) ennenkaikkea rukoillen ja Herran tahtoa etsien. Mutta koen myös, että Jumala haluaa meidän treenaavan soittopuolen kuntoon, niin että soitamme hyvän kuuloisesti. Ei siksi, että tahtoisimme kiinnittää huomion kauniiseen musiikkiin, vaan koska pitäisin sitä laiskuutena ja välinpitämättömyytenä, sekä arvostuksen puutteena Jumalaa ja ihmisiä kohtaan joille soitamme, jos emme panostaisi myös siihen puoleen.

Tahtoisin kuulla rehellisiä ja suoria mielipiteitä tästä kysymyksestä, jota olen viime aikoina paljon pohdiskellut, kun olemme alkaneet Herran armosta esiintyä ihmisille eri paikoissa.

Kiittäen ja siunaten.

Minä ajattelen asiasta näin. Jumala antaa lahjoja esim. soittaa kitaraa ja tehdä hengellisiä lauluja. Jumala antaa lauluun sanat sekä sävelen ja Jumalan antaman lahjan kautta uskova soittaa sen sävelen ja laulaa laulun. Keskipiste on Kristuksessa sanojen kautta. Uskovan ei tarvitse soittaa huonosti, vaan niin hyvin kun osaa sen mukaan ja sitä säveltä, jonka Jumala antaa.

Musiikki ei kuitenkaan saa viedä huomiota, vaan huomion tulee olla laulun sanoissa, joiden kautta julistetaan pelastussanomaa Herrasta Jeesuksesta.

[Hessu]

Jäin vielä miettimään ajatusta, että Jumala antaisi lauluun määrätyn musiikkityylin. Ajatuksen pohjalta meidän tulisi tietää jokaisesta laulusta, minkälaisen tyylin Jumala on laulun tekijälle antanut (siis sille henkilölle, joka alunperin sai laulun Jumalalta). Koska jos soitamme sitä laulua eri tyylillä, se ei olisi enää "made in heaven", vaan olisimme tuoneet siihen omaa tyyliämme. Ja suurimman osan hengellisten laulujen tapauksessa, minä en ainakaan ole koskaan kuullutkaan niitä sen henkilön esittämänä, joka laulut alunperin on tehnyt/saanut. Eli soittaisin niitä aina hyvin todennäköisesti väärin, eli siis sekoittaen Jumalan antamiin säveliin ja sanomaan minun omaa tyyliäni. Eli jotenkin tuntuu käytännössä aika ristiriitaiselta ajatukselta tai vähintäänkin vaikealta toteuttaa.

Jumala antaa lahjoja esim. soittaa kitaraa ja tehdä hengellisiä lauluja. Jumala antaa lauluun sanat sekä sävelen ja Jumalan antaman lahjan kautta uskova soittaa sen sävelen ja laulaa laulun. Keskipiste on Kristuksessa sanojen kautta. Uskovan ei tarvitse soittaa huonosti, vaan niin hyvin kun osaa sen mukaan ja sitä säveltä, jonka Jumala antaa.

Musiikki ei kuitenkaan saa viedä huomiota, vaan huomion tulee olla laulun sanoissa, joiden kautta julistetaan pelastussanomaa Herrasta Jeesuksesta.

Samoin olen itse päätynyt ajattelemaan. Se on varmaan jokaisen musiikintekijän itse vain arvioitava ja päätettävä, missä vaiheessa musiikki alkaa varastaa huomiota sanomalta.

[pekka]

Tuli tässä vaan mieleen, että voi myös laulaa ilman säestystä eli soittimia ei tarvita ollenkaan. Ystäväni Annabella on niin sanottu a cappella-laulaja, silloin kun hän laulaa omia laulujaan, jotka pohjautuvat hänen tekemiinsä runoihin. Eli soittimia ei tarvita ja näin kuulijat saavat keskittyä kuulemaan laulujen sanoja/sanomaa.

Kiitos Herralle, että olen saanut olla mukana monta vuotta auttamassa Annabellaa. Kaikessa työssämme annamme aina kaiken kunnian Jumalalle/Herrallemme Jeesukselle Kristukselle.

[PetriFB]

Jäin vielä miettimään ajatusta, että Jumala antaisi lauluun määrätyn musiikkityylin. Ajatuksen pohjalta meidän tulisi tietää jokaisesta laulusta, minkälaisen tyylin Jumala on laulun tekijälle antanut (siis sille henkilölle, joka alunperin sai laulun Jumalalta). Koska jos soitamme sitä laulua eri tyylillä, se ei olisi enää "made in heaven", vaan olisimme tuoneet siihen omaa tyyliämme. Ja suurimman osan hengellisten laulujen tapauksessa, minä en ainakaan ole koskaan kuullutkaan niitä sen henkilön esittämänä, joka laulut alunperin on tehnyt/saanut. Eli soittaisin niitä aina hyvin todennäköisesti väärin, eli siis sekoittaen Jumalan antamiin säveliin ja sanomaan minun omaa tyyliäni. Eli jotenkin tuntuu käytännössä aika ristiriitaiselta ajatukselta tai vähintäänkin vaikealta toteuttaa.

Jumala antaa lahjoja esim. soittaa kitaraa ja tehdä hengellisiä lauluja. Jumala antaa lauluun sanat sekä sävelen ja Jumalan antaman lahjan kautta uskova soittaa sen sävelen ja laulaa laulun. Keskipiste on Kristuksessa sanojen kautta. Uskovan ei tarvitse soittaa huonosti, vaan niin hyvin kun osaa sen mukaan ja sitä säveltä, jonka Jumala antaa.

Musiikki ei kuitenkaan saa viedä huomiota, vaan huomion tulee olla laulun sanoissa, joiden kautta julistetaan pelastussanomaa Herrasta Jeesuksesta.

Samoin olen itse päätynyt ajattelemaan. Se on varmaan jokaisen musiikintekijän itse vain arvioitava ja päätettävä, missä vaiheessa musiikki alkaa varastaa huomiota sanomalta.

Olen aikoinani kiertänyt evankeliumia julistamassa erään veljen kanssa joka sai joskus laulun ja sävelmän siihen hetkeen kun julistimme evankeliumia. Niitä lauluja ei sen koommin laulettu. Kaikkia lauluja ei ole edes tarkoitus laulaa jatkuvatsti yhä edelleen.

Yleensä laulujen sanat, sävel ja melodiat soinnut jne merkataan ylös, että ne voidaan laulaa alkuperäisenä. Eli ei todellakaan vaikea toteutus.