Siunausta sulle Vaisuliini ja kaikille muillekin. Tässä vielä tuo toinenkin osa:
"Raamattu avautuu: Jesajan kirja, osa 2/2":
Aamu-Usva kirjoitti:Mielestäni Paavali käyttää Jesajan kirjan kielikuvia paljonkin kirjeissään.
Jesajan kirja on kyllä erittäin väkevä ja ihana. Muistan, kun minulla oli joskus sairaanhoitajaksi opiskellessani Raamattu mukana koulussa ja yksi uskosta osaton opiskelukaverini pyysi saada lukea sitä joillain luennoilla. Hän luki juuri Jesajan kirjaa ja sanoi, että hän oikein tuntee sellaisen sisäisen värinän sitä lukiessaan.
Aamu-Usva kirjoitti:Paavali aloittaa roomalaiskirjeen puhumalla Jeesuksesta, jonka Jumala on ennalta luvannut pyhissä Kirjoituksissa (1:2). Tässä viitataan koko vanhaan testamenttiin, mutta tietenkin myös Jesajaan, joka on hyvin voimakkaasti keskittynyt ennustuksiin tulevasta Messiaasta. Esim. nämä kohdat: "Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel (Jes.7:14)." Ja "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jes.9:5)."
Paavali myös lainaa Jesajaa tässä: "teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa (Room.2:24 vrt. Jes.52:5)" ja tässä: "Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta... ja rauhan tietä he eivät tunne (Room.3:15 vrt. Jes.59:7-8)."
Paavali myös kirjoittaa Jeesuksesta, että Hänet on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden (Room.4:25) ja Jesaja, että Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden (Jes.53:5).
Ja nämä esimerkit olivat vasta roomalaiskirjeen ekoista luvuista. Paljon löytyy yhtymäkohtia Paavalin ja Jesajan kirjoituksissa. Paavali ei aina kuitenkaan kerro ketä hän lainaa, vaan sanoo vain, että kirjoituksissa on sanottu, kuten Jeesuskin sanoi vain, että kirjoitettu on.
jukka1954 kirjoitti:vaisuliini kirjoitti:*
Olen nähnyt miesten poimivan sieniä ja marjoja mutten yhtään niittykukkia enkä nähnyt miesten kulkevan itsepoimitut niittykukat kädessä. Mietin ihmetellen miksei miehet voi poimia niittykukkia?!![]()
Mieleen juolahti että miehiä varmaan hävettää kukkien poimiminen.
Miksi hävettää? En näe mitään itsepoimituissa kukissa hävettävää vaan ne tuovat iloa ja luo kotiin kotoisamman olon. On ihana katsella itsepoimittuja kukkia. Miksei mies ajattele samoin kuin nainen?
. . . . .
Anteeksi kauheasti tällainen...! Koska ihmetyttää ja mietityttää miksei mies voi poimia...Haastaisin miehet poimimaan kukat ja tuovan kotiin itse ellen tekisi syntiä Jumalaa vastaan jos Hän on luonut miehiä sellaisiksi...
Kone seikkaili omia aikojaan tällaisen aloituksen tykö (hipaisin ilmeisesti jotain näppäintä). Kuulun niihin (varattomuus varmaan 'osasyyllinen') jotka poimivat luonnosta kukkia. Äitini kovasti piti luonnonkukista ja olen niitä vienyt mukanani naapureillekin, kun olen poikennut kylässä. Kesällä voikin rakentaa monenlaista kukkakimppua ja varmasti monet arvostavat itse luonnosta kerättyä kimppua enemmän kuin kaupasta ostettua.
Ei Jumalan luomistyö miestä estä kukkia poimimasta, jostain muualta se syy löytyy. Se taas, että mies ja nainen ajattelevat joistakin käytännön asioista kovin eri tavalla, näyttäisi liittyvän alkuperäiseen luomistyöhön. Näitä Jumalan luomistyöstä johtuvia miehen ja naisen välisiä eroavaisuuksia pyritään ajassamme madaltamaan ja poistamaan määrätietoisesti opetuksen, valhetiedon ja jumalattomien lakien voimin.

vaisuliini kirjoitti:Sinä kirjoitit: Ei Jumalan luomistyö miestä estä kukkia poimimasta mutta entä nuuskiminen nauttien kukkien tuoksuista? En ole nähnyt kenenkään miehen nauttivan kukkien tuoksuista. *sorryttelee*![]()
vaisuliini kirjoitti:Pawson suosittelee Matteuksen kirjaa vasta uskoontulleille luettavaksi. Mutta minulle Jumala itse ilmoitti Johanneksen kirjeen luettavaksi jota suositellaan lukemaan. Siinä pieni erimielisyyttä Pawsonin kanssa...
jukka1954 kirjoitti:vaisuliini kirjoitti:Pawson suosittelee Matteuksen kirjaa vasta uskoontulleille luettavaksi. Mutta minulle Jumala itse ilmoitti Johanneksen kirjeen luettavaksi jota suositellaan lukemaan. Siinä pieni erimielisyyttä Pawsonin kanssa...
Tarkoititko tuossa Johanneksen evankeliumia vai Johanneksen (ensimmäistä) kirjettä? Itse neuvon etsiviä aloittamaan Raamatun lukeminen Markuksen evankeliumista, koska se on lyhyt ja ytimekäs, ilman sukuluetteloita. Se on sanomattakin selvää, että sitä luetaan mitä Herrra itse kehottaa lukemaan. Johanneksen evankeliumi luotaa sellaisiin syvyyksiin, että sen anti ei ehdy pitkänkään elämän aikana.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa