lonelyrider kirjoitti:En tarkoita itse sitä, ettäkö pitäis juosta suurten areenoiden perässä ja niissä käyvien julistajien perässä. Mietin lähinnä arkiristityn elämää seurakunnassa... jos Pyhän Hengen lahjat toimii, niin tämä ääntely ja kiemurteluko paljastaa kundaliinivoiman ja Pyhän Hengen ero. Ajattelisin kuitenkin, että Pyhä Henkikin on voimallinen ja voimallisempi kuin valhe. Tuntuu välillä, että kun ihmiset alkavat pelkäämään eksytystä, niin tavallaan se Pyhän Hengen voimakin helposti tavallaan alennetaan mitättömäksi, kun helposti kaikki kääntyy siihen, että ihminen ei enää tee asioita Pyhän Hengen antamasta ilosta ja vapaudesta, vaan tutkii tutkimisen jälkeen ja poteroituu. Lähinnä mietintäni siihen perustuu. Olen ollut itse aika poterokristitty... pelkäsin jopa kielillä puhumista, en tahdo pelätä Jumalan Pyhän Hengen lahjoja tai sen vaikutusta, joka esim. tapahtuu esim. muiden uskovien keskuudessa. Kyse ei ole jonkin perässä juoksemisesta kysymys.
En ole saanut esim. sitä Pyhän Hengen kastetta,jossa uskova saa kielet. Tämä ehkä siksi, koska pelkäsin Jumalan voimaa, kun tiesin... mitä on vastapuolella, en uskonut enkä luottanut mihinkään mitä näin tai koin.
Mietin aikoinani samaa, kuin sinäkin, kunnes Jumalamme avasi asian minulle,
ettei tarvitse pelätä kummasta lähteesta Henki toimii, jos kulkee aralla tunnolla
ja jatkuvasti rukoillen.
Pitempään uskossa olleena harjaantuu olemaan oikealla tavalla varovainen.
Toisinaan väärässä hengessä toimivan saarnaajan voi ikään kuin kokea sydämellään,
ettei kyseessä olekkaan Pyhä Henki.
Silloin, ainakin minulla nousee epävarma olo ja hälyytys kellot alkavat soida. Tuossa vaiheessa ei kannata aina ajatella, että kyseessä on vain oma sielullinen tunne ja
ajatus. Se kannattaa ottaa ihan vakavasti, koska luultavasti epäilyksen nostaa itse
Pyhä Henki.
Mutta meitä on kehotettu aina koetteleman kaikki, jopa Pyhän Hengen toiminta.
Eli jos epäilee missä hengessä esim. saarnaaja toimii niin raamattu käteen ja
tutkimaan Sanaa rukoillen Herraa Hengessä niin totuus kyllä paljastuu.
Pyhä Henki ei loukkaannu koettelemisesta, vaikka jotkut niin väittävätkin. Ei vaan,
koska raamattu kehoittaa meitä tutkimaan kaikki mitä näemme, kuulemme ja
luemme, niin koetteleminen on aivan sallittua ja jopa Jumalamme tahtokin, että
teemme niin.
Yksi mikä voi olla hyvä konsti pysyä pois eksytyksistä on kuunnelle kanssa sisarien
ja veljien kommentteja, eikä aliarvioida niitä. Jumalamme puhuu myös omiensa
kautta. Jos jostain saarnaajasta, puhujasta, profeetasta varoitetaan paljon, niin
kannattaa miettiä, että olisiko asiassa perää.
Se, että jotain esim. saarnaajaa arvostellaan, ei ole hänen tuomitsemistaan.
Tarkoitus on paljastaa ja tuoda päivän valoon vääriä opetuksia jotka eivät löydy
raamatun Sanan opetuksista ja näin ollen eksyttävät pois totuuden tieltä.
Tuskin kenelläkään on tarkoitus etsimällä etsiä eksyttäviä oppeja vaan
Onneksi meillä on apuna myös veljiä ja sisaria, jotka jaksavat ahkerasti
tutkia opetusten sisältöjä ja näin voimme hyödyntää heille Jumalan antamaa
lahjaa paljastaa eksytyksiä.
Emme tietenkään aina voi tietää esim. foorumeilla kirjoittavien henkilöiden
hengenelämää, mutta hyvin äkkiä kirjoitusten perusteella oppii tuntemaan uskovien
aitouden. Mutta tässäkin pätee sama, koetellaan ja tutkitaan rukoillen Jumalamme
Sanan valossa niin hyvä tulee.
Kielillä puhuminen ei ole tae siitä, että on saanut Pyhän Hengen kasteen. Olet saanut
Pyhän Hengen sydämeesi asumaan siinä vaiheessa, kun uudesti synnyit ylhäältä ja
otit vastaan Herramme Jeesuksen Kristuksen. Olet Pyhän Hengen temppeli ja
Jumalan Henki asuu sydämessäsi.
Mielestäni kielillä puhumisen armonlahja on yliarvostettu asia, joka saa uskovissa
turhaa hämmennystä aikaan. Varsinki helluntailaisten piireissä painotetaan kielillä puhumista. On paljon uudesti syntyneitä Herran Jeesuksen seuraajia, jotka eivät
puhu kielillä, eivätkä he ole sen vähempää pyhiä kuin muutkaan Herran Jeesuksen
omat.
Mutta toki, jos sellaisen lahjan haluaa niin rukoilemalla Jumalaamme voi sellaisen
saada, jos se on Hänen tahtonsa.
Olin itse muutaman vuoden helluntailainen mutta erosin seurakunnasta, koska siellä
oli väärää opetusta, joita en voinut allekirjoittaa raamatun Sanan valossa.
Surullista, mutta helluntailaisuuteenkin on rantautunut paljon vääriä oppeja. He eivät
välttämättä aina pysy raamatun totuudessa.
Olin epätoivoinen, että mistä löytäisin oman paikkani ja uskovaisia ystäviä, jotka
arvostavat aitoa ja puhdasta evankeliumia. Ja että heille riittäisi Herramme Jeesuksen
Kristuksen pelastava armontyö suurimpana armonlahjana.
Otin rukoillen yhteyttä Jumalaamme ja Hän vastasi antamalla minulle aivan ihanan ja
rakastettavan joukon sisaria ja veljiä. Heidän seurassaan voin kasvaa uskossani
Herraan Jeesukseen ja Jumalan tuntemisessa. Näin toimii Herra.
En kirjoittanut tätä loukatakseni ketään tai väheksymällä ja epäilemällä kenenkään
uskon elämää. Tai pitämällä itseäni parempana tai oikea oppisempana kuin muut.
Ei, vaan tahdoin tuoda ajatuksiani, miten minä asioita koen. Ja ehkä vähän arasti
kyselemälläkin, että miten te muut näistä asioista tuumitte?
Nämä jutut kannattaa ja pitääkin koetella ja tutkia rukoillen Jumalan Sanan valossa!
Herran siunaamaa tiistaita kaikille!
