pekka kirjoitti:Ok, JoKi, kiitos selvennyksistäsi.
Kun nuo kaksi kirjoitustasi (sen jälkeen kun vastasit edelliseen kirjoitukseeni) luin niin sanoisin, että eihän sinulla sitten kait asiat niin huonosti ole vaan ehkä ihan hyvinkin. Kyllä minä sain noista sen kuvan, että sinulla on usko Jumalaan aivan niin kuin minullakin.
Tulisi varmaan sinunkin nyt vain etsiä enemmän mikä on Jumalan tahto elämässäsi, mitä tulisi panna pois ja kuinka oppisit enemmän kuulemaan mitä Jumalalla on sinulle sanottavana eli antautua koko sydämestään Jumalan johdatukseen ja pyytää Jumalalta voimaa, että saisit uudistua uskossasi. Niin minäkin teen, sanoisin, että jopa päivittäin, sellaistahan se on se kun ollaan elävässä uskossa elävään Jumalaan. Kiitetään yhdessä Jumalaa kaikesta mitä meillä on ja opitaan tyytymään oloihimme ja rukoillaan lakkaamatta niin kuin Sanassa sanotaan eikä murehdita liikaa huomista päivää, niin kyllä Jumala meistä hyvän huolen pitää.
Tuli mitä tuli niin kaikki on Herran kädessä, ei yritetä pärjätä elämässä omissa voimin vaan kysytään aina ensin Herran tahtoa asioihin kuin asioihin niin kyllä Hän meitä auttaa, uskotaan ja luotetaan siihen, kiitos ja kunnia Herralle, aina ja iankaikkisesti.
Yhdyn tähän Pekan kirjoitukseen, sillä tuossa tulee mielestäni esille juuri se, miten me uskon ja luottamuksen kautta löydämme myöskin tiedon.
Eli kun uskossa luottaen lähdemme Jeesuksen matkaan, kysyen ja etsien kaikessa Jumalan tahtoa, me tuleemme päivään, jolloin voimme sanoa: "Mutta
me tiedämme, (emme luule, emmekä oleta) että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut."
Eli usko ja luottamus avaa meille oven siihen, että me tulemme tietämään, että tämä tie on oikea ja niin saamme eräänä päivänä todeta, että "uskomme on muuttunut näkemiseksi, toivomme kiitokseksi ja rakkaus saavuttanut päämääränsä, sillä rakkaus ei koskaan katoa".
Eräs sirkustaitelija näytti joen rannalla temppujaan, ajaen yksipyöräisellä korkealla olevaa narua pitkin.
Aikansa esiteltyään taitojaan hän kysyi yleisöltä; Kuinka moni uskoo, että selviän tuon vieressä olevan leveän joen ylitse narulla ajaen?
Suurinpiirtein kaikkien käsi nousi osoittamaan, että he uskovat ja luottavat siihen, että sirkustaiteilija kykenee sen tekemään.
Niinpä hän asennutti narun joen ylitse ja sitten kysyi: Kuka teistä, jotka uskoitte ja luotitte, että kykenen sen tekemään, on valmis tulemaan istumaan hartiolleni, että teemme sen yhdessä?
Mutta kuinka ollakkaan, kenenkään käsi ei enää noussut, eli heillä ei ollutkaan enää uskoa ja luottamusta, kun olisi pitänyt lähteä matkaan.
Monien ihmisten usko on samanlaista. He sanovat uskovansa ja luottavansa Jumalaan, mutta eivät kuitenkaan uskalla lähteä tuon uskon ja luottamuksen varassa Hänen matkaansa, vaan alkavat epäröimään, entäs.....jos ei sittenkään....mistä minä tiedän varmasta....kannattaako se.....onko Jumalaa varmasti.....tai onko tämä juuri oikeaa uskoa.... jne.
Varmuuden ja tiedon saamme vain siten, että uskaltaudumme istumaan hartioilleen uskossa luottaen ja lähtemään matkaan.
Hyvää ja siunattua matkaa Sinulle JoKi Jeesuksen seurassa ja voin kertoa, että oma uskoni ja luottamukseni Häneen on vain vahvistunut näiden vuosikymmenten aikana, kun olen matkassaan saanut kulkea, joten tänään jo tiedän.
Hän ei ole kuin ihmiset, jotka hylkäävät, jättävät ja unohtavat, kun et jaksa, et osaa, etkä kykene, vaan Hän pitää silloinkin kiinni ja sanoo: Ole rauhassa, sillä silloin kun Sinä et jaksa, et osaa, et kykene, etkä tiedä, miten tulisi toimia, heittäydy kaikkinesi Minun käsiini, Minä nostan, kannan ja pelastan.
Ja muista: "Minä (Jumala) johdatan teitä, kun te kuljette rukoillen!"