"Kiinan rannikko saastuu hillitöntä vauhtia"
https://yle.fi/uutiset/kiinan_rannikko_ ... ia/6547726"Asutus ja teollisuus peittävät Kiinan rannikkoa ja jokien varsia. Heikon ympäristönsuojelun takia merivesiin päätyy valtavat määrät jätettä. Saastemäärä kasvaa nopeasti.
Kiinan rannikkovedet kärsivät akuutista saasteongelmasta, kertoo maan meriasioista vastaava virasto raportissaan. Saasteet ovat pääosin peräisin maalta.
Raportin mukaan 68 000 neliökilometriä rannikkovesistä sai viime vuonna pahimman saasteluokituksen. Tämä tarkoittaa, että merivettä ei voi käyttää uimiseen, kalankasvatukseen tai eräisiin teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2011 alue oli lähes kaksi kolmasosaa pienempi.
Kiinan viranomaiset seuraavat saastepäästöjä 72 joesta.
Tutkimukset osoittavat, että joista mereen päätyvä saastemäärä kasvoi17 miljoonaan tonniin. China Daily -lehden julkaisema artikkeli ei anna vertailulukuja aikaisemmilta vuosilta..
Vesistöihin pääsi mm. 46 000 tonnia raskasmetalleja ja 93 000 tonnia öljyä. Valtaosa, 80 prosenttia vesiin päässeistä saasteista on kuitenkin muovijätettä, raportti kertoo.
Saastuminen on seurausta Kiinan valtavasta teollisuusbuumista ja jatkuvasti kasvavasta väestömäärästä. Kiinassa talouskasvu on asetettu selkeästi etusijalle ympäristöön nähden. Viime aikoina ympäristönsuojeluun on alettu panostaa, osin kansalaisten kiihtyvien protestien vuoksi.
China Dailyn mukaan esimerkiksi Keltaisenmeren Kiinan mannermaan sisään työntyvän lahden, Bohainmeren, rannikko on lähes kokonaan asutuksen ja teollisuuden peitossa. Luonnonmukaista rantaviivaa on enää viisi prosenttia."
"Tutkijat: Fukushiman radioaktiivinen vesi saavuttamassa meren"
https://yle.fi/uutiset/tutkijat_fukushi ... en/6791756"Ydinvoimalan saastunut jäähdytysvesi on hiipinyt maaperässä kohti merta noin neljän metrin kuukausivauhtia. Asiantuntijat ennakoivat hyvin vakavia seurauksia.
Fukushiman pahoin vaurioituneen ydinvoimalan alle kerääntynyt radioaktiivinen vesi on lähestynyt kahden ja puolen vuoden aikana hitaasti merta. Asiantuntijat varoittavat, että 150 metrin matka voimalasta rantaveteen on pian taitettu ja säteilytilanne uhkaa pahentua tuntuvasti.
Uhka on jopa suurempi kuin aiemmin tällä viikolla paljastunut vuoto reaktorien jäähdytysveden säiliössä. Siinä on päässyt karkuun 330 tonnia varsin radioaktiivista vettä – 130 täysikokoisen uima-altaan verran –, ja vuoto arvioitiin Fukushiman siivoustöiden vakavimmaksi. Asiantuntijoiden mukaan maaperässä hiipivä vuoro on kuitenkin paljon suurempi ja ehkä myös radioaktiivisempi.
Fukushiman voimalasta vastaava Tepco-yhtiö on sanonut toistuvasti, ettei vuodosta mereen liene vaaraa. Yhtiö on levittänyt meren suojaksi kemiallisia aineita, mutta asiantuntijat epäilevät niiden tehoa. Vasta nyt, yli kaksi vuotta turman jälkeen, mereen on alettu pystyttää teräksistä suojavalli.
Kalojen cesiumpitoisuus ei ole vähentynyt
Arvostelijoiden mielestä yhtiö on sulkenut silmänsä ongelmalta, jonka ehkäisemiseen olisi ollut aikaa. Vesi on edennyt maaperässä noin neljän metrin kuukausivauhtia. Torstain tarkastuksissa löytyi lisäksi kaksi uutta säiliötä, joilla on vuotouhka.
Tutkijat ovat mitanneet merenpohjan kaloista korkeita säteilypitoisuuksia ja varoittaneet jo kauan, että mereen pääsee radioaktiivisuutta. Epäselvää on, mitä meren eläimille ja kasveille tapahtuu, jos radioaktiivisuus pääsee leviämään. Tutkijat ovat laskeneet, että vuoto on mitattavissa Yhdysvaltain länsirannikolla neljän vuoden päästä.
Yhdysvaltalaisen merikemistin Ken Buesslerin mukaan Fukushiman saastunut pohjavesi päätyy ennen pitkää mereen. Valuma on hyvin vaikea pysäyttää minkäänlaisilla esteillä, hän kommentoi kevään 2011 ydinturman seurauksia.
Hänenkin mittauksissaan Fukushiman rannikon kalojen cesiumpitoisuus nousi turman jälkeen eikä ole laskenut. Buessler ja monet muut tutkijat ovat tuloksetta pyytäneet Tepcolta lisätietoja."
"Maailman saastunein meri"
https://yle.fi/uutiset/maailman_saastunein_meri/5506406"Itämerta kutsutaan maailman saastuneimmaksi mereksi. Pieni ja matala meri on erityisen herkkä ihmisen toiminnan vaikutuksille.
Näin siksi, että meri on yhteydessä Pohjanmereen vain kapeiden Tanskan salmien kautta. Vesi vaihtuu salmissa hitaasti, koska ne ovat sekä kapeita että myös matalia. Itämeren veden vaihtumiseen kuluukin kymmeniä vuosia.
Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, kun esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on 1 500 metriä ja valtamerten keskisyvyys jopa 4 000 metriä.
Itämeren pääaltaaksi nimitetään itäisen ja pohjoisen Gotlannin altaan kattamaa aluetta, jossa meri on yli sata metriä syvä. Itämeren syvin kohta on 459-metrinen Landsortin syvänne Ruotsin rannikolla.
Suomea lähellä olevien merialueiden suurimmat syvyydet ovat huomattavasti matalampia kuin pääaltaassa. Perämeren syvin kohta on 146 metriä ja Selkämeren 293 metriä. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisessä salmessa Märketin majakan läheisyydessä syvin kohta on 301 metriä. Läntisen Suomenlahden syvin kohta on 123 metriä.
Valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä
Itämeren valuma-alue on nelinkertainen itse meren kokoon nähden ja joet tuovat itämereen vuosittain noin kaksi prosenttia sen vesimassasta.
Jokivesi tuo mukanaan ravinteita ja vaikuttaa myös meren suolaisuuteen ja meriveden kerrostuneisuuteen. Sateilla on vain suora vähäinen vaikutus Itämeren vesitasapainoon, mutta ne tuovat suurimman osan pintaveden typpilaskeumasta.
Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, ja heistä 15 miljoonaa kymmenen kilometrin säteellä rannikosta.
Saksassa, Tanskassa ja Puolassa valuma-alueesta jopa kaksi kolmasosaa on viljelymaata. Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa valuma-alueesta 65 - 90 prosenttia on metsiä, kosteikkoja tai järviä.
Kerrostunutta murtovettä
Itämeren vesi on murtovettä, meriveden sekä sateista ja joista valuvan makean veden yhdistelmää. Pintaveden suolapitoisuus vaihtelee Kattegatin parista prosentista pohjoisimman Pohjanlahden ja itäisimmän Suomenlahden 1 - 2 promilleen. Suolaisimmillaankin Itämeren suolapitoisuus on vain runsaat puolet valtamerien keskimääräisestä suolapitoisuudesta.
Itämerelle erityistä on, että merivesi kerrostuu sekä suolaisuuden että kesäisin myös lämpötilan suhteen. Suolaisin vesi painuu raskaampana lähelle pohjaa. Kerroksisuus estää veden sekoittumista, ja pohja-alueiden happipitoisuus voi vähetä.
Kesäisin kerrostumista tapahtuu myös lämpötilan suhteen. Lämpimin vesi on ylhäällä. Kun pintavesi alkaa syksyllä jäähtyä, siitä tulee pohjavettä raskaampaa, mikä edistää veden sekoittumista. Entisestään sekoittumista vauhdittavat syysmyrskyt.
Itämeressä elää sekä suolaisen että makean veden lajeja. Meri on kuitenkin melko vähälajinen, sillä vähäisen suolapitoisuuden ja matalien lämpötilojen yhdistelmä on monille eliöryhmille vaativa."
