Mikko Murpatti kirjoitti:toni t kirjoitti:Eli miten pääsen tupakan riippuvuudesta eroon? Lauseella parilla sanottuna, jos sallit. Miten toimin? Kyllähän minä ymmärrän että VOIN elää erossa ilman tupakkaa, VOIN myös elää tupakan kanssa.
Hebr.5:4. Ja ei yksikään omista itsellensä sitä kunniaa*, vaan se, joka Jumalalta kutsutaan, niinkuin myös Aaron+.
5. Niin myös Kristus ei ole itsiänsä kunnioittanut, että hän ylimmäiseksi Papiksi oli tuleva, mutta se*, joka hänelle sanoi: sinä olet minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin+.
6. Niinkuin hän sanoo toisessa paikassa: sinä olet Pappi ijankaikkisesti, Melkisedekin säädyn jälkeen.
7. Joka lihansa päivinä on uhrannut rukoukset ja nöyrät anomiset, väkevällä huudolla ja kyyneleillä* sen tykö, joka hänen voi kuolemasta pelastaa, ja on myös kuultu, että hän Jumalaa kunnioitti.
Olen kokenut myös niin että kiusauksen hetkellä kun pyrkii sydämensä pohjasta turvautumaan Jumalan apuun ja armoon, että Jumala armahtaisi ja antaisi voiman vastustaa syntiä niin Herra auttaa. Uskon että pääset tupakasta kun vain pyrit rukouksen avulla Jeesuksen nimessä vastustamaan kiusausta ja halua polttaa. Irti pääseminen on kuitenkin yleensä kasvuprosessi niinkuin koko uskonelämä jossa Jumalan armosta ja voimassa opitaan hylkäämään syntiä.
Niinhän se taitaa olla, Herran nimeen voi luottaa tässäkin Hän on aina uskollinen ja heikkoa ei hän hylkää!
Uskon, että vihollinen kiusaa ,repii ja jekuttaa minua tässä uskonvaiheessa semmoisella jekulla, että usuttaa ja painostaa minua yrittämään muuttamaan 100 asiaa itsessäni ja lyhyellä aikataululla, niin ettei Herra ehdi mukaan kun lihassa riuhdon ja otan taakkaa niskaani. Herra tekee asioita kun aika on oikea, ei silloin kun en ole valmis tai kun minä minä haluan (ellei se sovi Herralle, kaikki on Hänelle mahdollista).
Tavoitteena on saada minut lihassani tekemään asioita ja ottamaan tunnolleni niin paljon yhdellä kertaa että väsyn uskoon ja ajattelen että ompa mahdotonta ja rankkaa tämä uskovaisena oleminen ja pelkkää vaikeaa linkkaamista, parempi lopettaa koko touhu ei minusta ole tähän jne jne.
Mutta minä meinaankin rukoilla Herraa joka on vahvempi ja vapauttaa minut tästä lihassa yrittämisestäkin varmasti.
Mikko, hyvin asian esitit. Toi on niiiiiiiiiin tuttu juttu mullekkin.
Mietin, että jos Jumala on kohdallasi suunnitellut, että tällä hetkellä on tärkeimpiäkin asioita joissa on syytä tehdä parannusta, kuin tupakka.
Silloin, kun mä vielä tupruttelin tupakkaa, niin mulla meinasi uskon kasvu tyssätä
ihan tyystin, kun elin kaiken aikaa hirmuisessa synnin tunossa tupakan takia.
Lisäksi vihulaine kuiskutteli, etten kelpaa Jeesukselle, kun poltan.
Mutta sinnikkäästi yritin uskoia, että Jumala vapauttaa tupakasta ajallansa ja sain
vapautua synnin tunnosta ja aloin taas kasvaa. Ja totisesti Jumala vapautti mut
tupakasta hetkellä jolloin olin tarpeeksi vahva lopettamaan.
Myöhemmin huomasin, että Jumala halusi mun tekevän ensin parannusta pahemmista
asioista kuin tupakka.
Mikko, Jumala näkee sydämesi asenteen, että tahdot nikotiini riippuvuuden pois
elämästäsi ja silloin Hän tulee vapauttamaan sinut ajallaan, kun olet valmis.
Nyt vaan porskutat uskossasi eteäppäin, ja rukoilet Herraa, että Hän nostaisi
sydämellesi asoita, joissa olisi hyvä ensin ojentautua.
En siis Mikko väitä, että sinulla olisi sydämellä (pahempia)pois pantavia asioita.
Minä kun en voi sitä tietää, Jumala sen tietää.
Usko ja luota Jumalaan, ja Hänen suunnitelmaansa kohdallasi, että Hän armossaan pikkuhiljaa kasvattaa sinua uskon täyteyttä kohti, kun sydämestäsi tahdot niin.
Mulla on välillä luottamuspula Jumalaa kohtaan. Ei sellainen luottamuspula,
että voiko Hän ja onko Hän voimallinen toteuttamaan asioita kohdallani,
ei näin, vaan että tahtooko Hän toteuttaa kohdallani asioita, joita nöyränä pyydän.
Välillä myös unohdan armon merkityksen ja sorrun suorittamaan asioita Jumalan
edessä, että ansaitsisin Hänen huomionsa ja kelpaisin Hänelle paremmin.
Se on se oma liha joka nostaa tässä vaiheessa päätään. Tuttu juttu varmaan kaikille.
Jeesus on meidän riippuvuuksia paljon, paljon suurempi. Hän voi armossaan
vapauttaa ja auttaa. Hän tekee sen varmasti, kun olemme nöyriä ja kuuliasia
Hänen tahdolleen.
Kiitos Herralle Jeesukselle Kristukselle meidän pelastajallemme!

Ja voi ihanuus sitä päivää kun sain antaa elämäni Jeesukselle.Ja vaikka en ymmärtänyt rukoilla vapautusta tupakasta niin sekin jäi siihen samas rytäkäs...lisäksi loppui kova kiroileminen ja en oo kyllä kaivannu tuota entistä elämää millään tavalla.Sen jälkeen on kyllä ollu asioita ajatuksia ja tekojakin joista on joutunut taistelemaan vapaaksi mutta sehän vaan osoittaa sen että täydelliseksi ei tulla ja nöyrällä mielellä täytyy olla ja valvoa tilaansa!
Jumala on ihmeellinen ja se suunnitelma, joka todella tekee vahvat heikoiksi ja heikot vahvoiksi...