Ok, nyt pitää heti tarkentaa - mitä tarkoitetaan kun sanotaan "astumalla ulos armontalosta"?
Onko se juuri sitä että valitaan väärin eli tietoinen synti jolle ei ole urhia vai jotain muuta.
Miten sinä näet tuon kohdan? On hirveän vaikea sanoa varmaksi mitä kirjoittaja todellisuudessa tarkoittaa.
Sitten ne loput, palaan tässä nyt mistä aloitettiin - miten on omalla kohdallasi - tunnustit itse tekeväsi myös uudestaan syntiä.
Etkö sinäkin suhtaudu välinpitättömästi syntiin?
Eikö ole totta että jos pysymymme Kristuksessa ja Hänen armossaan niin Hän on luvannut antaa meille voiman siihen
mutta jos valitsemme lihan teon, kuten usein miten teemme olemme ulkopuolella .
Eikö ole totta että jokainen ihminen rakastaa luonnostaan enemmän syntiä kuin Jeeusta.
Uskova ei ole tuon lihan lain ulkopuolella vaan joutuu taistelemaan lihan lakia vastaan joka päivä. Toki voi olla niitäkin ihmisiä jotka ovat jo niin vanhurskaita ja rakastavat Jumalaa niin paljon etteivät enää tee syntiä näkyvällä tavalla.
Eikö ole totta se että tasan tarkaan tiedät koska itsekkin lakeat tai olet lankeamassa syntiin - jos et tietäsi et tietäsi myöskään Jumalan lakia, sillä laki on se joka kertoo meille mikä tai mitä on synti.
Ja eikö ole totta sekin että vähän ennen synnin tekemistä omatuntosi kolkuttaa ja varoittaa synnintekemisestä? - Eikö ole totta sekin että omantunnon kolkuttaessa sinulla on heti tiedossa oikea ja väärä?.
Jos ei ole niin olet itse Jumalan lain ulkopuolella. (tämä osion lähtökohta Roomalaskirje)
Eikö ole totta, että jokainen meistä lakeaa joka päivä johonkin syntii - niin kuin sinäkin kerroit langeneesi syntiin ja veikkaan että lankeat johonkin syntii joka ikinen päivä.
Yhtä kaikki, en vieläkään löydä hermannin kirjoituksesta sitä mikä on todella väärää ja/tai Raamatun vastaista
toni t kirjoitti:MasaOk, nyt pitää heti tarkentaa - mitä tarkoitetaan kun sanotaan "astumalla ulos armontalosta"?
Onko se juuri sitä että valitaan väärin eli tietoinen synti jolle ei ole urhia vai jotain muuta.
Miten sinä näet tuon kohdan? On hirveän vaikea sanoa varmaksi mitä kirjoittaja todellisuudessa tarkoittaa.
Sitten ne loput, palaan tässä nyt mistä aloitettiin - miten on omalla kohdallasi - tunnustit itse tekeväsi myös uudestaan syntiä.
Etkö sinäkin suhtaudu välinpitättömästi syntiin?
Eikö ole totta että jos pysymymme Kristuksessa ja Hänen armossaan niin Hän on luvannut antaa meille voiman siihen
mutta jos valitsemme lihan teon, kuten usein miten teemme olemme ulkopuolella .
Eikö ole totta että jokainen ihminen rakastaa luonnostaan enemmän syntiä kuin Jeeusta.
Uskova ei ole tuon lihan lain ulkopuolella vaan joutuu taistelemaan lihan lakia vastaan joka päivä. Toki voi olla niitäkin ihmisiä jotka ovat jo niin vanhurskaita ja rakastavat Jumalaa niin paljon etteivät enää tee syntiä näkyvällä tavalla.
Eikö ole totta se että tasan tarkaan tiedät koska itsekkin lakeat tai olet lankeamassa syntiin - jos et tietäsi et tietäsi myöskään Jumalan lakia, sillä laki on se joka kertoo meille mikä tai mitä on synti.
Ja eikö ole totta sekin että vähän ennen synnin tekemistä omatuntosi kolkuttaa ja varoittaa synnintekemisestä? - Eikö ole totta sekin että omantunnon kolkuttaessa sinulla on heti tiedossa oikea ja väärä?.
Jos ei ole niin olet itse Jumalan lain ulkopuolella. (tämä osion lähtökohta Roomalaskirje)
Eikö ole totta, että jokainen meistä lakeaa joka päivä johonkin syntii - niin kuin sinäkin kerroit langeneesi syntiin ja veikkaan että lankeat johonkin syntii joka ikinen päivä.
Yhtä kaikki, en vieläkään löydä hermannin kirjoituksesta sitä mikä on todella väärää ja/tai Raamatun vastaista
En suhtaudu välinpitämättömästi syntiin sillä vihaan syntiä enkä haluaisi sitä tehdä. Rakastan Jeesusta ja vihaan syntiä mutta synti pyrkii viekoittelemaan ja houkuttelemaan minua lankeamaan ja aina en ole pystynyt sitä vastustamaan kaikissa tilanteissa vaikka vihaan syntiä.
Mutta olen huomannut sen että vaikka kuinka vihaan syntiä niin joskus lankean sitä tekemään. Esimerkiksi olen katsonut toista naista himoiten vaikka vihaan kyseistä syntiä. Tietysti kaduin syntiä sen jälkeen mutta kun tilanne tuli eteen niin sorruin siihen koska en ole täydellinen.
Se on totta että me kaikki lankeamme jossain vaiheessa syntiin koska meistä ei tule täydellisiä tässä ajassa mutta Hermannin opetuksen mukaan me voimme elää ilman lankeamista eikä meidän silloin tarvitse yrittää mitään vaan Jumala vaikuttaa sen ettemme lankea syntiin kunhan vain valitsemme tämän armon ja se ei ole raskasta. Et siis lyödä Hermannin opetuksesta epäraamatullisuutta mutta kuitenkin sanot että eikö ole totta että me jokainen lankeamme.
Sinäkin sanoit minusta että olen ainoa jolla ei ole helmasyntejä. Vaikka minulla on myös helmasyntejä niin luulit minua ainoaksi jolla ei ole. Jos siis sinunkin mielestä kaikilla on helmasyntejä niin eikö kukaan sitten elä Kristuksessa ja pysy Hänen armossaan koska kaikkilla on syntejä? Eli sinun mielestäsi nyt tulisi pystyä elämään niin Kristuksessa ettei lankea mutta sitli mielestäsi kaikki lankeaa koska vain minä olen synnitön.. (sinun luuloissasi).. Huomaatko jälleen mitään ristiriitaa? Sinun mukaasi siis kukaan ei pysyisi Kristuksessa koska kaikilla on helmasyntejä ka kuitenkin sinun mielestäsi Raamatun mukaan meidän tulisi voida elää synnittömästi kun pysymme vain armossa. Itse en kuitenkaan usko että kukaan ihminen voi elää täysin synnittömästi edes sen jälkeen kun hän on ottanut parannuksen teon jälkeen Jumalan armon vastaan uskosta Herraan Jeesukseen - sillä uskonelämä on kasvuprosessi jossa opitaan hylkäämään syntiä. Jumala antoi Raamatussa aikaa parannuksen tekoo esim;
Ilm.2:21 Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.
Jumala antaa meille myös aikaa oppia Jumalan sanan ja Hengen kautta kasvamaan parannukseen joistakin 'helmasynneistä' koska uskonelämä on kasvoprosessi. Raamattu opettaa uskonkasvusta vauva-uskovasta täysi-ikäisyyteen ja tämä kasvu sisältää sen että ihminen oppii Jumalan armosta elämään koko ajan enenmmän ja enemmän Jumalan Hengen ja sanan opetuksen mukaan. Kuitenkaan meistä ei tule tässä ajassa niin täydellisiä ettemmekö jossain hairahtuisi mutta päämäärän tulee olla Jumalan tahdossa. Kun lankeamme niin synnit tulee tunnustaa ja niistä tehdä parannus. Jos emme halua tehdä parannusta ja luopua synneistämme ja kasvaa niistä pois niin silloin ei ole uhria edestämme.
En nyt kerkeä enempää kirjoittelemaan mutta palaan myöhemmin asiaan jos koen aiheelliseksi.
hrmn2 kirjoitti:Vastailen tässä hiljakseen muihin kysymyksiin, tehdään nyt kaikki julkisesti niin ei kukaan pahoita mieltään.pekka kirjoitti:Herman kirjoitti uusimmassa opetuksessaan, lainaus:
"Älä tee kompromissia ja laske vaatimusten tasoa, ennenkuin Hän on sen tehnyt. Kun jäät sitä odottamaan, tulee Hän näyttämään sinulle armonsa tavalla jota et ole koskaan ennen nähnyt, ja saat kokea kuinka Hänen armonsa nostaa sinut omassa heikkoudessasi ylös korkeuksiin, niin että pystyt Hänen voimassa täyttämään kaikki vaatimukset ja elämään nuhteetonta elämää."
Kyllä minusta Herman tuossa laittaa ihmiselle aikamoiset vaatimukset täytettäväksi.
Millä tavalla se on vaatimus, että Jumalan armo nostaa ihmisen, niin että Hänen voimassaan pystyy siihen? Vaatimus olisi se, että pitäisi itse pystyä nousemaan ja omassa voimassaan pystyä siihen. Se että Jumala nostaa ja antaa kaiken voiman, ei ole vaatimus vaan lahja.pekka kirjoitti:Kysyn vaan, että pystyykö Herman sitten itse "täyttämään kaikki vaatimukset ja elämään nuhteetonta elämää." ?
Tottakai pystyn Jumalan voimassa täyttämään kaikki Hänen vaatimuksensa. Jokainen pystyy siihen. Juuri sitähän tässä keskustelussa olen koittanut opettaa...
hrmn2 kirjoitti:pekka kirjoitti:Herman kirjoitti, lainaus:
"Laitoin kyllä viimeiseen viestiini sähköpostiosoitteen juuri sitä varten, ettei kenellekään jää sellainen olo että lähden pois ilman mahdollisuutta vastata kysymyksiin. Mutta kukaan ei ole kuitenkaan sinne lähettänyt kysymyksiä."
Herman, kirjoitit julkisen kirjoituksen/opetuksesi koeteltavaksi ja sitten se pitäisi koetella salaisesti/yksityisesti. Mitä se muka tarkoittaa? Ei millään pahalla, mutta mun mielestä jos sinä annat meille opetuksesi julkisesti täällä foorumilla niin eikö se kuulu käsitellä myös julkisesti täällä foorumilla?
Mutta ettehän te minua tarvitse sanomani koetteluun. Enkä ole kieltänyt julkista käsittelyä, poistuin vain itse siitä sivuun, ja annoin kuitenkin s-postiosoitteen jos joku haluaa minulta vielä jotain kysyä. Olen täällä keskustellut tästä aiheesta viiden päivän ajan, ja viime päivinä keskustelu vaikutti hiipuvan eikä uusia kysymyksiä juuri enää tullut, joten en mistään voinut arvata että niitä alkaakin satelemaan heti kun poistun.
Mutta jos joitakin se tosiaan vaivaa, että en vastaile täällä enää julkisesti kysymyksiin, niin voin toki heidän tähden jäädä vastailemaan.
pekka kirjoitti:Heitit siis foorumille kirjoituksen/opetuksesi ja päätit poistua paikalta. Ja sitten ihmettelet, että kuinka sitä muut ihmettelevät? Aikaisemmin kirjoitit, että otat vastuun opetuksistasi. Mitä vastuun ottamista se muka on, että opettaja itse poistuu foorumin kuvioista niin, että hänen jättämäänsä opetusta ei voi käsitellä julkisesti niin, että opettaja on itsekin paikalla?
Mikko Murpatti kirjoitti:Mitenkäs Herman koet semmoisen asian, että kasvaako uskova kohti Jumalan kuvan kaltaisuutta?
Ja kun/jos tätä kasvua tulee niin auttaako se uskovaa taistelemaan ja vastustamaan syntejä entistä paremmin niin että pikkuhiljaa kun pyhitystä ja kasvua kohti Jumalankuvan kaltaisuutta tapahtuu niin samalla se auttaa taistelemaan synnin kiusauksia vastaan, ja näin uskova lankeaa harvemmin?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa