Tapahtuuko uskovan elämässä asioita sattumalta

[Aamu-Usva]

Linnunradan käsikirjan viimeisessä osassa nimeltä Enimmäkseen harmiton, asioiden tapahtuminen ihmiselle tiivistetään näin:

"Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu.

Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan muita tapahtumia, saa aikaan muita tapahtumia.

Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan sen, että se tapahtuu uudestaan, tapahtuu uudestaan.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu kronologisessa järjestyksessä."

[Siivetön]

Siivetön, etköhän nyt oikein ymmärtänyt mitä Mikko tarkoitti? Mulle on ainakin ahdistavaa ajatella, että jos sokerinpala putoaa mun kädestä, että se olisi Jumalan tahto. Kyllä se on mun mielestäni vahinko ja mun huolimattomuutta.

Olen itsekkin käynyt kovan tien luottamuksen kanssa. Ja Jumala on aivan ihmeellisesti johdatellut asioita elämässäni. Silti uskon niinsanottuun 'normi' elämäänkin arjessani.

Oletko sitä mieltä, että jos luottaa siihen, että uskovan elämässä ei edes hiuskarvakaan tipu päästä ilman Jumalan sallimata, se ei ole normi elämää?

Nyt en taas halua loukata, vaan ilmaista vain, minkälainen käsitys minulla tulee tekstistäsi.

Mutta en todellakaan ajattele, että sokeripalan tippuminen olisi Jumalan tahto tai johdatus.

Joko se on omaa huolimattomuuttani tai saattahan joku pudotta sen siksikin, että kädet eivät aina pelitä tahtomallaan tavalla, mutta ei kuitenkaan sattumaa, sillä kaikki on Jumalan tiedossa ja hallinassa, jokainen hiuskarvammekin tippuminen, kuinka ei sitten sokerinpalan tippuminen jos hiuskarvan kohdallakin Raamattu sanoo, etteivät nekään tipu ilman Jumalan sallimatta!

Minusta supistetaan tämä asia nyt vain kahteen eri käsitteeseen; sattumaan versus Jumalan tahtoon ja johdatukseen ja unohdetaan kaikki muut vaihtoehdot.

Minä en edelleenkään usko, että ne, jotka Jumalaa rakastavat, olisivat kohtalon tai mielivaltaisten sattumien armoilla missään tilanteessa!

Mutta on varmaan viisasta, että luotetaan tässäkin niin, kuin kaikessa muussakin Jumalaan uskomisessa ja luottamisessa; "Tapahtukoon sinulle, niin kuin uskot!"

Eli jos ihminen kokee ahdistavaksi sellaisen luottamuksen, ettei minulle tapahdu mitään ilman Jumalan sallimata, niin ei Jumala väkisin meiltä vaadi sellaista luottamusta.
Jos ihminen kuitenkin haluaa vilpittömin mielin kulkea Hänen kanssa, Jumala varmasti johdattaa jokaisen vähitelleen tuohon lepoon ja rauhaan, sillä juuri sitä se on, kun ei tarvitse mistään huolehtia, vaan tietää, että kaikki....ihan kaikki on Hänen hallinnassaan.

Eli kun tästä puhun, on kysymys siitä, että toivoisin jokaisen uskovan löytävän tämä rauhan ja levon!

Eli vielä ts. Minusta uskovalle normi elämää on se ja vieläpä valtavan turvallista sellaista, ettei tarvitse luottautua mielivaltaisten sattumien varaan, vaan voi luottaa ja tietää siihen, ettei hiuskarvakaan tipu päästäni ilman Hänen sallimattaan, koska Hän on niin luvannut.

[Siivetön]

Tässä yhteydessä olisi ehkä hyvä käydä keskustelua myöskin Jumalan kaikkivaltiudesta, sillä nähdäkseni se liittyy tähän samaan asiaan.

Ihmisen on vaikea ymmärtää Jumalan suuruutta ja kaikkivaltiutta ja uskoa ja luotta myöskin siihen, että Hän olisi meidän jokaisen elämästä niin kiinnostunut ja että Hän kykenisi hallitsemaan meidän jokaisen elämää niin pienintäkin piirtoa myöden, ettei Hänen omilleen tapahdu mitään Hänen sallimattaan.

[Siivetön]

Linnunradan käsikirjan viimeisessä osassa nimeltä Enimmäkseen harmiton, asioiden tapahtuminen ihmiselle tiivistetään näin:

"Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu.

Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan muita tapahtumia, saa aikaan muita tapahtumia.

Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan sen, että se tapahtuu uudestaan, tapahtuu uudestaan.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu kronologisessa järjestyksessä."

Tässä on muuten suuri oivallus!

Elämemme on tapahtumien ketju ja koko ketju on Jumalan tiedossa ja Hänen omiensa kohdalla Hänen sallimuksensa varassa.

Tuli mieleen Job.

Hänen kohdallaan nähdään se, miten saatana ei voinut millään tavalla koskea Hänen elämäänsä ilman Jumalan lupaa ja sallimusta ja siinäkin tilanteessa, kun Jumala antoi luvan, Hän kutenkin laittoi vieläkin viimeisen rajan saatanalle, mihin saakka hän saa mennä.

Tämähän se tuo juuri sen levon ja turvallisuuden!

On suurta armoa saada luottaa Jumalan huolenpitoon elämän kaikissa asioissa ja tapahtumissa.

[pekka]

PSALMIT 139:

1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet
minut.

2. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

3. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.

4. Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.

5. Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.

6. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.

7. Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?

8. Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.

9. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,

10. sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

11. Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",

12. niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.

13. Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

14. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.

15. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

17. Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!

18. Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. - Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.

19. Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!

20. Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi - nuo sinun vihollisesi.

21. Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?

22. Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.

23. Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

24. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

[Siivetön]

*
En tiedä ymmärränkö oikein tätä ketjua mitä tää tarkoittaa. No tuli mieleen työnhaku niin työnhaun kanssa ovet tuntui sulkevan naamaa päin. Tuntuu että Jumala ne ovet sulki itse nenän edessä.

Eikö työttömyys ole myös sattuma vai että Jumala sallii sen? Raamatun mukaan Jumala asettaa ihmisen asumaan tietyn rajan mukaan ja myös Jumala asettaa ihmisen rukoilemaan oman kotipuolen puolesta että kaikki kotipuolen työpaikat, yritykset, firmat ja valtion omat menestyisivät, ne eivät jäisi konkurssiin.

Mutta omalla kohdalla asia on toisinpäin ja olen ymmälläni Jumalan suunnitelmasta. Tiedän kyllä että oma elämäni on Jumalan hallinnassa mutta tää työttömyys ihmetyttää miksi Jumala ei auttanut työnhaun kanssa. Mutta tulin näkemään miten Jumala pitää huolen että puute pysyy kaukana meistä. Jaksan ihmetellä Jumalan hyvästä huolenpidosta mutta en ymmärrä miksi Jumala salli työttömyyden minulle... Vai se on sattuma vai Jumalan sallima...? Tiedän että on muutamia uskovia jotka eivät vielä löytänyt työpaikan... Sattumako vai Jumala sen heille salli...?

Ap.t. 17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

Sananl. 16:3 Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.

SIINÄ SE ON ..... SIINÄ SE ON!!!!

Tuota sanaa olen hakenut ja siinä se on:

Jumala on kaiken SÄÄTÄNYT !!!

Uskon Vaisuliini vahvasti siihen, että koska olet elämäsi antanut Jumala johtoon,
ei työttömyyskään ole sattumanvaraista, vaan vähintäänkin Jumalan sallimusta ja
Hän voi saattaa senkin koitumaan parhaaksesi, vaikka se ei ajallisesti olisikaan
kohdallassa ns. hyvä tilanne.

Kuten itsekin sanoit, ehkä Hän opettaa luottamusta Sinulle juuri tämän kautta?

[Janne]

Tässä yhteydessä olisi ehkä hyvä käydä keskustelua myöskin Jumalan kaikkivaltiudesta, sillä nähdäkseni se liittyy tähän samaan asiaan.

Ihmisen on vaikea ymmärtää Jumalan suuruutta ja kaikkivaltiutta ja uskoa ja luotta myöskin siihen, että Hän olisi meidän jokaisen elämästä niin kiinnostunut ja että Hän kykenisi hallitsemaan meidän jokaisen elämää niin pienintäkin piirtoa myöden, ettei Hänen omilleen tapahdu mitään Hänen sallimattaan.

Mutta tuohan on ihan eri asia että mitään ei tapahdu meille Herran sallimatta. En usko että kukaan on sitä vastaan etteikö Herra näkisi ja tietäisi kaikki asiat mitkä tapahtuu.

Minusta nyt tuntuu että ensinnäkin sana sattuma tarkoittaa kirjoittajille hiukan eri asioita. Joillekin sana tarkoittaa jotain suurempaa sekä ehkä jotain mystistä ja toiselle se on vain sana joka kuvaa jotain ennalta arvaamatonta tapahtumaa tai vaikka vahinkoa. Kolmansille se on sitten jotain tältä väliltä.

[Siivetön]

Tässä yhteydessä olisi ehkä hyvä käydä keskustelua myöskin Jumalan kaikkivaltiudesta, sillä nähdäkseni se liittyy tähän samaan asiaan.

Ihmisen on vaikea ymmärtää Jumalan suuruutta ja kaikkivaltiutta ja uskoa ja luotta myöskin siihen, että Hän olisi meidän jokaisen elämästä niin kiinnostunut ja että Hän kykenisi hallitsemaan meidän jokaisen elämää niin pienintäkin piirtoa myöden, ettei Hänen omilleen tapahdu mitään Hänen sallimattaan.

Mutta tuohan on ihan eri asia että mitään ei tapahdu meille Herran sallimatta. En usko että kukaan on sitä vastaan etteikö Herra näkisi ja tietäisi kaikki asiat mitkä tapahtuu.

Minusta nyt tuntuu että ensinnäkin sana sattuma tarkoittaa kirjoittajille hiukan eri asioita. Joillekin sana tarkoittaa jotain suurempaa sekä ehkä jotain mystistä ja toiselle se on vain sana joka kuvaa jotain ennalta arvaamatonta tapahtumaa tai vaikka vahinkoa. Kolmansille se on sitten jotain tältä väliltä.

Tuohon "mystiseen" en ota mitään kantaa ennen, kuin tiedän mitä mystinen Sinulle Janne merkitsee?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristillinen_mystiikka
https://www.teosofia.net/eriusk/sofia.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mystiikka

Olen pariinkin kertaan yrittänyt laittaa viesteihini kieliopillista / sanakirjan selitystä siitä,
mitä sana sattuma tarkoittaa, että voitaisiin puhua samasta asiasta.

Ja jos levitämme sellaista käsitystä, että me uskovina uskomme kohtaloon, että olemme
siis fatalisteja, niin minusta se on aika vakava asia ja siksi tuolla edellä kirjoitinkin, että
tämä ei ole ollenkaan vähäpätöinen asia.

Tuo Pekan laitta Psalmi 139 tuo tämän asian todella hyvin esille:
16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja
kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

Tähän kykenee vain meidän Kaikkivaltias Jumalamme!

Enkä jankkaa tätä vain jankkaamisen ilosta, en ollenkaan, tai ollakseni oikeassa,
vaan minulla on suuri tuska ja hätä nyt tämän asian kanssa, sillä ellei uskova
kykene luottamaan siihen että kaikki on Jumalan tiedossa ja Hänen sallimuksensa
varassa, niin kykeneekö ihminen luottautumaan silloin täydellisesti Jumalan
varaan?

[Mikko Murpatti]

Jumala toki tietää kaiken, nykyisen , menneen ja tulevan.

Jumala ei arvaile vaan tietää.

Jumala ei kuitenkaan voi eikä saata ohjata kokoajan elämäämme pienintä yksityiskohtaa myöeten, sillä silloin olisimme robotteja taikka sätkynukkeja jonka naruista Jumala vetää kokoajan.

Jumala on antanut luoduillensa aidon vapauden elämässä ja tämä ei ole "lume vapautta" eikä valhetta vaan aitoa ja rehellistä vapautta.

Meillä on vapaus valita tyhmästi, väärin, ahneasti, vihaisesti, oikein, pitkämielisesti jne .

Meillä on lukematon määrä erillaisia valintoja elämässämme joita ME teemme, ei siis Jumala vaan me, näistä valinnoista olemme sitten itse vastuussa.

Jumala on luvannut johdattaa eli opastaa ja näyttää tietä minne Hän tahtookin viedä ja mitä tahtookin opastaa, mutta meidän on itse valittava seuraaminen ja alistuminen Hänen johdatettavakseen.

Jos vaikka Jumala tahtoisi minun auttavan naapuriani Hän voisi johdatella tämän asian minun tietooni ja rohkaista tähän, nyt minulla on vaihtoehtoja kaksi joko auttaa tai olla auttamatta, eikä niin että Jumala pakottaa minut auttamaan naapuria.

Eli lyhyesti, Jumalalle ei mikään ole sattumaa, mutta meille on itsellemme on.

ESIM:

Jumala tietää tarkasti , että kuusipuu numero 239074897, kaatuu tänään 11.08.2014 KLO:10:30 löppölänkadun poikki.

Jumala voi välttää puunalle joutumisen sillä tietää kaiken, mutta me emme tiedä koska puu kaatuu löppökänkadulle, näin ollen jos me olemme tuossa osoitteessa klo:10:30 niin puu kaatuu sattumalta päällemme. Jumalalle tämä ei ole sattumaa mutta meille se on.

Janne on ihan oikeassa, että tässä ketjussa menee kaikki mahdolliset puurot ja vellit sekaisin, en nyt syytä muita vaan puhun itsestäni eli olen jo puhunut vapaastatahdosta/kohtalosta/sattumuksista/oikeasta ja väärästä/ toki nämä jollakin tavalla liittyvät asiaan mutta ovat niin suuria kokonaisuuksia, että näissä menee helposti sekaisin.

Ketjun alkuperäinen kysymyshän oli , että tapahtuuko uskovan elämässä asioita sattumalta, ja itse tällä hetkellä uskon että tapahtuu, mutta ei Jumalalle eli Jumalalle ei tapahdu asioita sattumalta, mutta meille tapahtuu.

Tämä ei sitli tarkoita sitä, että Jumala ei koskaan vaikuttaisi elämäämme taikka päätöksiimme, tottakai vaikuttaa ja ohjaa mutta ei kokoaikaa. Jumala on säätänyt joitakin asioita elämässämme esimerkiksi elämämme päivät, päiviään ei voi kukaan lisätä muu kuin Jumala.

Jos Jumala on päättänyt että Murpatti kuolee vuonna 2020 hämähäkin puremaan hississä Gongossa , niin silloin minä en kuole yllä olevan esimerkin puunalle.

Eli Jumala on säätänyt tiettyjä asioita ja joissakin asioissa voimme mielestäni antaa päätösvallan Jumalalle, ja Jumalan näkökulmasta elämässämme ei ole sattumia. Mutta meidän näkökulmasta taas on sillä emme tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi , vaan se tapahtuu meidän näkökulmastamme ikäänkuin sattumalta.

Aivot meni solmuun ja valui korvasta ulos kun on niin hankalasti käsitettävissä tämä asia, en vieläkään puhu näitä asioita tietäen varmaksi vaan aprikoiden ja miettien, ja tämmöisessä ajatelmassa olen tällähetkellä, eli älkää siis ottako tätä ehdottomana totuutena vaan Murpatin mutuna.

[Isoäiti]

Ehkä en vaan ole noin hirveän viisas, kun siivetön osaa olla. Olen yksinkertainen ihminen ja ajattelen asiat yksinkertaisesti. Se ei pois sulje sitä, että enkö uskoisi Jumalan johdatukseen ja Kaikkivaltiuteen elämässäni. Että, anteeksi jos vaikutan mielestäsi tyhmältä Siivetön.

Enkä jaksa miettiä pikkujuttujen eli esim, sokerinpalan putoamista, että tiesikö Jumala sen ennemmin vai ei, että se tulee putoamaan, sillä hetkellä ainakin tietää, kun se putoaa, niinkuin minäkin. Sitä tarkoitin arjessa elämisellä.

Tiedän, kuitenkin, että elämäni on piirretty Hänen käteensä ja olen saanut ihan konkreettisesti kokea Jumalan varjellusta ja myös johdatusta eri tilanteissa.