Valkeus ja pimeys.

[Herman]

Mä kuuntelen vieläkin ei-hengellistä musiikkia jos tuntuu siltä että haluan kuunnella. Joskus uskovat voi näissä asioissa alkaa tekemään itselleen (ja muille) kieltoja että antaisi itsestään hengellisen vaikutelman. Sellainen ei kuitenkaan ole aitoa Jumalan työtä eikä kirkasta Jumalan kunniaa, vaan päinvastoin eräänlaista ulkokultaisuutta. Kaiken luopumisenkin tulisi tapahtua sydämen halusta, kun Herra on saanut rakkaudestaan ja armostaan vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, siksi koska rakastamme Häntä ja etsimme Häntä.

[lonelyrider]

Mä kuuntelen vieläkin ei-hengellistä musiikkia jos tuntuu siltä että haluan kuunnella. Joskus uskovat voi näissä asioissa alkaa tekemään itselleen (ja muille) kieltoja että antaisi itsestään hengellisen vaikutelman. Sellainen ei kuitenkaan ole aitoa Jumalan työtä eikä kirkasta Jumalan kunniaa, vaan päinvastoin eräänlaista ulkokultaisuutta. Kaiken luopumisenkin tulisi tapahtua sydämen halusta, kun Herra on saanut rakkaudestaan ja armostaan vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, siksi koska rakastamme Häntä ja etsimme Häntä.

Näen tuossa ajatusmallissa sellaisen virheen, että jos tahtoo elää Jumalalle ja tahtoo luopua maallisista asioista Hänen tähtensä, se ikäänkuin olisi ulkokultaisuutta.

Eihän asioista luovuta siksi, että Jumala rakastaisi enemmän tai ihmiset kunnioittaisivat enemmän. Ei siksi, vaan koska ainakin olen henkilökohtaisessa uskonelämässä todennut, että voin paljon paremmin kun elämääni ei täyty maallisista asioista, tällöin Jumalan Henki ikäänkuin pystyy vaikuttamaan sisäiseen ja samalla ulkoiseen maailmaan.

Ymmärrän, että ihmisen on vaikea luopua asioista, minullakin on vielä paljon luovutettavaa, mutta se on juuri se pointti, että miksi luovutaan, ei siksi että sillä ostettaisiin rakkautta tai hyväksyntää, Jumalalle ihminen on hyväksytty ja rakastettu ilman asioista luopumistakin, mutta jos todella tahtoo että Henki saa elää ja vaikuttaa, ja että on aikaa Jumalalle, eikä kaikelle muulle, niin se on luopumista monista asioista.

Tulee ristiinnaulita se oma luonto, maalllisine asioineen, sitä prosessia meidän tulisi käydä elämässämme.

[Sippis]

Siivetön, olet aivan oikeassa että psalmi 18 on uskovan ihmisen todistus. Mutta se seikka ei tietenkään sulje pois, etteikö Jumala voisi toimia samalla tavalla uskomattomankin suhteen, silloin siis kun tämä on kypsä tulemaan uskoon.

Tätä aihetta miettiessäni sain jonkunlaisen mielleyhtymän siihen, kuinka Jeesus jätti taivaan kirkkauden ja tyhjensi itsensä Jumalan muodosta ja tuli ihmiseksi. En nyt tämän pidemmälle tämän mielleyhtymän pureskelussa vielä päässyt, mutta heitän tänne jos jollekin avautuisi tästä jotain.

Herman, voisitko hieman tarkentaa mitä tarkoitat tällä:

Jeesus jätti taivaan kirkkauden ja tyhjensi itsensä Jumalan muodosta ja tuli ihmiseksi.

[Herman]

Mä kuuntelen vieläkin ei-hengellistä musiikkia jos tuntuu siltä että haluan kuunnella. Joskus uskovat voi näissä asioissa alkaa tekemään itselleen (ja muille) kieltoja että antaisi itsestään hengellisen vaikutelman. Sellainen ei kuitenkaan ole aitoa Jumalan työtä eikä kirkasta Jumalan kunniaa, vaan päinvastoin eräänlaista ulkokultaisuutta. Kaiken luopumisenkin tulisi tapahtua sydämen halusta, kun Herra on saanut rakkaudestaan ja armostaan vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, siksi koska rakastamme Häntä ja etsimme Häntä.

Näen tuossa ajatusmallissa sellaisen virheen, että jos tahtoo elää Jumalalle ja tahtoo luopua maallisista asioista Hänen tähtensä, se ikäänkuin olisi ulkokultaisuutta.

No en kuitenkaan noin kirjoittanut, vaan niinkuin tuosta tekstistäni ilmenee, kirjoitin että sellainen ei ole aitoa Jumalan työtä vaan ulkokultaisuutta, kun luovutaan jostain siitä syystä että tahdotaan antaa itsestään hengellinen vaikutelma. Uskon että monelle käy näin uskonelämän alkutaipaleella, kun ollaan vielä "maitoruualla" eli oma hengellinen kasvu on pitkälti riippuvaista toisista uskovista, ja muutenkin usko voi olla silloin enemmän vielä ulkokohtaista tekemistä kun se ei ole välttämättä päässyt uppoamaan kovin syvälle sydämeen. Tässä ei välttämättä ole mitään väärää tai ulkokultaista vielä siinä vaiheessa, mutta jos uskova ei kasva yli tästä vaiheesta vaan jää elämään muiden odotusten ja vaatimusten mukaan, on vaara tulla ulkokultaiseksi.

Eihän asioista luovuta siksi, että Jumala rakastaisi enemmän tai ihmiset kunnioittaisivat enemmän. Ei siksi, vaan koska ainakin olen henkilökohtaisessa uskonelämässä todennut, että voin paljon paremmin kun elämääni ei täyty maallisista asioista, tällöin Jumalan Henki ikäänkuin pystyy vaikuttamaan sisäiseen ja samalla ulkoiseen maailmaan.

Ymmärrän, että ihmisen on vaikea luopua asioista, minullakin on vielä paljon luovutettavaa, mutta se on juuri se pointti, että miksi luovutaan, ei siksi että sillä ostettaisiin rakkautta tai hyväksyntää, Jumalalle ihminen on hyväksytty ja rakastettu ilman asioista luopumistakin, mutta jos todella tahtoo että Henki saa elää ja vaikuttaa, ja että on aikaa Jumalalle, eikä kaikelle muulle, niin se on luopumista monista asioista.

Tulee ristiinnaulita se oma luonto, maalllisine asioineen, sitä prosessia meidän tulisi käydä elämässämme.

Juuri näin, hienosti kiteytetty.

[Herman]

Herman, voisitko hieman tarkentaa mitä tarkoitat tällä:

Jeesus jätti taivaan kirkkauden ja tyhjensi itsensä Jumalan muodosta ja tuli ihmiseksi.

Fil.2
5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen

[lonelyrider]

Saattaa olla, että tuli minulla väärinymmärrys tekstistäsi eli olen pahollani että luin asian väärin. Eli anteeksi sekaannus, mutta eikait se pahitteeksi yleensäkään asiaa enemmälti ollut tuoda toisaalta.

[systeri]

Raamatussahan on se paikka missä sanotaan että kaikki on luvallista mutta kaikki ei rakenna mutta ei oo liioin syntiäkään voisko maallisen musiikin kuuntelu olla tälläistä? Tietenkään siinä ei voi olla syntiset sanat..uskova ei kestäisi kuunnella sellaista

[Sippis]

Mä kuuntelen vieläkin ei-hengellistä musiikkia jos tuntuu siltä että haluan kuunnella. Joskus uskovat voi näissä asioissa alkaa tekemään itselleen (ja muille) kieltoja että antaisi itsestään hengellisen vaikutelman. Sellainen ei kuitenkaan ole aitoa Jumalan työtä eikä kirkasta Jumalan kunniaa, vaan päinvastoin eräänlaista ulkokultaisuutta. Kaiken luopumisenkin tulisi tapahtua sydämen halusta, kun Herra on saanut rakkaudestaan ja armostaan vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, siksi koska rakastamme Häntä ja etsimme Häntä.

Näen tuossa ajatusmallissa sellaisen virheen, että jos tahtoo elää Jumalalle ja tahtoo luopua maallisista asioista Hänen tähtensä, se ikäänkuin olisi ulkokultaisuutta.

Eihän asioista luovuta siksi, että Jumala rakastaisi enemmän tai ihmiset kunnioittaisivat enemmän. Ei siksi, vaan koska ainakin olen henkilökohtaisessa uskonelämässä todennut, että voin paljon paremmin kun elämääni ei täyty maallisista asioista, tällöin Jumalan Henki ikäänkuin pystyy vaikuttamaan sisäiseen ja samalla ulkoiseen maailmaan.

Ymmärrän, että ihmisen on vaikea luopua asioista, minullakin on vielä paljon luovutettavaa, mutta se on juuri se pointti, että miksi luovutaan, ei siksi että sillä ostettaisiin rakkautta tai hyväksyntää, Jumalalle ihminen on hyväksytty ja rakastettu ilman asioista luopumistakin, mutta jos todella tahtoo että Henki saa elää ja vaikuttaa, ja että on aikaa Jumalalle, eikä kaikelle muulle, niin se on luopumista monista asioista.

Tulee ristiinnaulita se oma luonto, maalllisine asioineen, sitä prosessia meidän tulisi käydä elämässämme.

Lonelyrider, olen kanssasi samaa mieltä. Kaikki mikä ei rakenna Jumala suhdetta
on turhanpäiväista. Ei ole aina helppoa kuolettaa omaa lihallisuuttaan, mutta se
vie lähemäksi Jumalaa, kun suostuu sydämessään nöyrtymään Hänen edessään ja luopumaan turhista tottumuksista ja mieltymyksistä.

Onneksi voimme aina mennä Jeesuksen verisen ristinsä juureen parannusta tehden.
Hän armossaan auttaa meitä kasvamaan irti tottumuksista ja mieltymyksistä, eikä
tarvitse yrittää omissa voimissa kuolettaa lihallisuuttaan. Kiitos ja kunnia Hänelle!


Nämä kaksi tuttua raamatun jaetta nousi sydämelleni.

1.kor 6

12. Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista,
mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita.

1. Kor 10

23. "Kaikki on luvallista", mutta ei kaikki ole hyödyksi; "kaikki on luvallista", mutta ei kaikki rakenna.

Kiitos Herralle!

[Herman]

Lonelyrider, olen kanssasi samaa mieltä. Kaikki mikä ei rakenna Jumala suhdetta
on turhanpäiväista. Ei ole aina helppoa kuolettaa omaa lihallisuuttaan, mutta se
vie lähemäksi Jumalaa, kun suostuu sydämessään nöyrtymään Hänen edessään ja luopumaan turhista tottumuksista ja mieltymyksistä.

En tiedä tarkoitatko tuota lihavoimaani kohtaa ihan niin jyrkästi kuin sen kirjaimellisesti voi tulkita. Esimerkiksi ruoka ei Raamatun mukaan lähennä meitä Jumalaan (1.Kor.8:8), mutta ei varmaan kukaan meistä pidä syömistä turhanpäiväisenä. Ajattelen samoin myös monen "sielua ravitsevan" asian suhteen (en tiedä onko tuo teologisesti tarkka ilmaisu, mutta ehkä ymmärretään mitä tarkoitan), esimerkiksi musiikki ja taide, tai liikunta tai jokin muu hyvä harrastus voivat vaikuttaa hyvinkin positiivisesti ihmisen elämään vaikka ne eivät sinällään meitä hengellisesti rakenna.

Toin tämän esille, koska joskus kuulee sellaista opetusta että hengellinen kasvaminen ja itselleen kuoleminen on yhtä kuin näiden asioiden hylkäämistä. Jos ne vievät elämästä liikaa aikaa ja ennenkaikkea liikaa tilaa sydämestä, eli jostain on tullut meille epäjumalanpalvontaa, niin silloin on syytä tuoda ristin juurelle ja mahdollisesti jopa hyljätä ne kokonaan (ainakin joksikin aikaa, Herra voi antaa ne takaisin kun Hän näkee että epäjumalanpalvonnan juuret on puhdistettu sydämestämme). Mutta uskon että itselleen täysin kuollut ja hengellisesti kypsä uskova voi vapaasti kuunnella musiikkia, harrastaa asioita ja tehdä mitä tahansa mikä ei sinänsä ole hengellisesti rakentavaa, kun vaan se tapahtuu loukkaamatta Pyhää Henkeä.

[Lilli]

Raamatussahan on se paikka missä sanotaan että kaikki on luvallista mutta kaikki ei rakenna mutta ei oo liioin syntiäkään voisko maallisen musiikin kuuntelu olla tälläistä? Tietenkään siinä ei voi olla syntiset sanat..uskova ei kestäisi kuunnella sellaista

En oo ketjua lukenut, mutta tämä tuli mieleen maallisesta musiikista:
https://www.divinerevelations.info/Docu ... _Again.pdf

Herra kertoi minulle, että helvetissä oli monia kuuluisia ihmisiä ja myös monia, jotka olivat tunteneet Herran. Hän sanoi, ”Näytän sinulle tulisen pätsin toisen paikan.” Saavuimme paikkaan, missä oli liekkien ympäröimä nainen. Hän oli suuressa tuskassa ja huusi, kerjäten Herralta armoa. Jeesus osoitti häntä kädellään ja sanoi minulle, ”Tytär, tuo nainen, jonka näet tuolla liekkien ympäröimänä, on Selena.”

Kun aloimme tulla lähemmäksi, hän huusi, ”Herra armahda minua, anna minulle anteeksi Herra. Ota minut pois tästä paikasta!”
Mutta Herra katsoi häntä ja sanoi, ”Se on liian myöhäistä. Et voi tehdä parannusta nyt.”
Hän näki minut ja sanoi, ”Ole hyvä, pyydän sinua, mene ja kerro ihmisille tästä
paikasta, ole hyvä, puhu äläkä ole hiljaa. Mene ja kerro heille, etteivät he tulisi tähän
paikkaan. Mene ja kerro heille, etteivät kuuntelisi laulujani eivätkä laulaisi laulujani.”
(1 Joh 2:15)
Siksi kysyin häneltä, ”Miksi haluat minun menevän ja kertovan tuon heille?”
Hän vastasi, ”Koska joka kerta, kun ihmiset laulavat ja kuuntelevat laulujani,
minua piinataan vielä enemmän. Henkilö, joka tekee niin, joka laulaa ja kuuntelee
laulujani, kulkee tähän paikkaan. Ole hyvä ja kerro heille, että eivät tulisi tänne.
Mene ja kerro heille, että helvetti on todellinen!”

Tuo Angelican juttu kuulostaa sikäli uskomattomalta, että lapsia olisi helvetissä.