JHK kirjoitti:Psykologia-termistä vielä hiukan. Termi on tosiaan johdettu kreikankielen sanoista "Psyche" ja "logos/logia". Termiä käytettiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta 15. vuosisadalla!https://en.wikipedia.org/wiki/History_o ... ge_of_wordEtymology and early usage of word
The first use of the term "psychology" is often attributed to the German scholastic philosopher Rudolf Göckel (1547–1628, often known under the Latin form Rudolph Goclenius), who published the Psychologia hoc est de hominis perfectione, anima, ortu in Marburg in 1590. However, the term seems to have been used more than six decades earlier by the Croatian humanist Marko Marulić (1450–1524) in the title of his Latin treatise, Psichiologia de ratione animae humanae. Although the treatise itself has not been preserved, its title appears in a list of Marulic's works compiled by his younger contemporary, Franjo Bozicevic-Natalis in his "Vita Marci Maruli Spalatensis" (Krstić, 1964). This, of course, may well not have been the very first usage, but it is the earliest documented use at present.
The term did not come into popular usage until the German idealist philosopher, Christian Wolff (1679–1754) used it in his Psychologia empirica and Psychologia rationalis (1732–1734). This distinction between empirical and rational psychology was picked up in Denis Diderot's (1713–1780) Encyclopédie (1751–1784) and was popularized in France by Maine de Biran (1766–1824). In England, the term "psychology" overtook "mental philosophy" in the middle of the 19th century, especially in the work of William Hamilton (1788–1856).[20]
Siten on harhaanjohtavaa yhdistää termiä suoraan kreikkalaisiin filosofeihin. Platon, Aristotele ja kumppanit pohtivat aiheeseen liittyviä kysymyksiä, kuten varmaan huomattavan moni muukin aikansa filosofi. Länsimainen filosofian monumentti on tosin monin paikoin rakennettu kreikkalaisten "klassikkojen" pohjalle, mutta siinä vaiheessa kun psykologia varsinaisena tieteenalana kehittyi, löytyi sille pohjaksi uudempiakin ukkoja. Jos se, että kreikkalaiset filosofit pohtivat "psykologiaa" yksin riittää demonisoimaan sen, niin on hyvä muistaa, että filosofit pohtivat myös luonnontieteitä. Kemian tuntemustamme edistivät aikoinaan alkemisteiksi kutsutut henkilöt. Onko kemia noituutta? Ei tietenkään.
Moderni läntinen psykologia on paljon tuoreempaa kuin antiikin tai keskiajan filosofia. Minä en lähtisi lyttäämään kaikkea psykologiaa, kun en ole sitä opiskellut, enkä siitä mitään tiedä. On tietysti itsestään selvää, ettei sellainen psykologi, joka ei tunne totuutta Jumalasta ja ihmisen luonteesta, voi olla kovin hyvin perillä "sieluntieteen" (suora käännös psykologiasta) totuuksista. Mutta se ei estä häntä tarjoamasta apua niissä kohdin, jotka hän on oikein ymmärtänyt. Ja vaikka meillä olisi käytössä 100% oikea raamatullinen psykologia, niin ei sillä kauheasti voisi maailman hyväksi tehdä, koska sen ihmiset ovat synneissään kuolleita Jumalan vihollisia.
Eihän se ole ollenkaan harhaanjohtavaa, vaan todella loogista ja siksi myös nykyajan psykologia tulee sanoista psykhe ja logos, joista antiikin filosofit tekivät omia pohdintojaan. Logia sanaa ei tule sekoittaa psykologian sanan alkuperään, koska se tulee kahdesta sanasta psykhe ja logos.
Harhaanjohtavaa olisi väittää ettei psykologialla ole mitään tekemistä antiikin filosofian kanssa.
Jos tutkii psykologiaa tai filosofiaa, niin sen juuret ovat antiikin filosofiassa, joka on luonut pohjan koko nykyiselle tieteelliselle maailmankuvalle.
Jotkut uskovat ihmiset puhuvat Raamatullisesta psykologiasta, joka on kuitenkin väärää terminologiaa, jota uskovien ei olisi hyvä käyttää, koska se johtaa väärinymmärryksiin, josta aiheutuu melkoisia sekaannuksia ja ongelmia.
Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen mieltä ja käyttäytymistä. Edellä määritelty psykologia perustuu ateistiseen maailmankuvaan, jonka juuret ovat antiikin sekä sen jälkeisessä filosofiassa. Täten sanaa psykologia ei tule yhdistää Raamatulliseen psykologiaan, koska psykologia on edellä mainittu yleisesti määritelty ihmisten kehittämä tieteenala. Raamatun opetus ihmisen mielestä ei perustu psykologiaan, vaan Jumalan viisauteen.
Tuon esille seuraavaksi hiukan näkemyksiäni Raamatun sanaan perustuen, mitä tarkoittaa maailman viisaus ja saatanan viisaus sekä vähän muutakin. Raamattu sanoo Jumalan luoneen ihmisen sekä tietysti myös ihmisen mielen. Jumalan luomistyöhön perustuen on Jumala antanut jokaiselle (jumalaton tai uskova) sellaista viisautta, että hän kykenee ajattelemaan, tutkimaan, päättelemään, tekemään valintoja ja suoriutumaan erilaisista asioista joita tarvitaan arkipäivän elämässä. Tässä mielessä on jokainen ihminen saanut Jumalalta lahjaksi viisautta, että kykenee suoriutumaan asioista, joita elämässä on kohdattava.
Raamattu myös sanoo, että saatana on vanginnut jokaisen ihmisen noudattamaan omaa pahaa tahtoansa synnin orjuuden kautta. Synnin orjuuden kautta ihminen operoi asioita ihmisjärjen viisauden kautta eläen epäuskon tilassa suhteessa Jumalaan. Nyt on seuraavaksi syytä käsitellä ihmisen mieltä jonka kautta saatana orjuutta ihmistä kaikenlaisilla synneillä.
Raamattu opettaa siitä mikä on Jumalan tahto ja synti vääristää sen opettaen asioita Jumalan tahdon vastaisesti. Raamatussa on ihmisen käyttäytymisohjeet ja kuinka ihmisen tulisi mielessään ajatella asioita sekä kuinka elää käytännössä, niin että Jumalan tahto tapahtuisi. Synti vääristää ihmisen käyttäytymisen sekä johdattaa hänet elämään synnin orjuuden mukaiseen elämään ja ajattelutapaan.
Ateistit ovat pääosin alunperin kehittäneet nykyaikaisen psykologian ja siksi nykyaikainen psykologia opettaa ihmisen käyttäytymistä ateistisesta maailmankuvasta käsin. Tämä tarkoittaa sitä, että psykologia joka tutkii ja opettaa ihmisen mielestä ja käyttäytymistä ohjaa ihmistä tekemään asioita synnin näkökulmasta käsin, joka on sitä maailman ja saatanan viisautta.
Raamattu opettaa ettemme saisi vastaanottaa ja uskoa maailmanviisautta, joka pyrkii muokkaamaan meidän mieltämme synnilliseen käyttäytymiseen, jota psykologia edustaa, silloin kun se pyrkii ohjaamaan ihmisen mieltä käyttäytymään filosofispsykologisen ateistisen maailmankuvan mukaan. Raamattu kehottaa, että uskova ihminen varjelisi yli kaiken sydäntään (mieli), koska synti haluaa tehdä asuinpaikan ihmisen mieleen ja ohjata ihmistä toimimaan, ajattelemaan ja käyttäytymään synnin himojen ja halujen mukaan.
Raamatun sanan opettama maailmanviisaus tulee ihmisen omasta järjestä, jonka kautta hän ajattelee, elää ja toimii synnillisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmanviisaus pyrkii kumoamaan Jumalan sanan totuuden ihmisviisauden kautta. Maailmanviisaus on asia, jota riivaajahenget aktivoivat ihmisen mieleen. Maailmanviisaus käsitettä ei saa sekoittaa siihen kun Jumala on luomisen perusteella antanut ihmiselle viisautta ajatella sekä toimittaa arkielämään kuuluvia asioita. Jumalan viisaus ei ole maailmanviisautta, jonka perusta on synnissä, sillä Jumalan viisauden perustus on itse Kaikkivaltias Jumala.
Kun on kyse esim. syöpähoidoista, niin se on lääketieteellinen toimenpide, jonka avulla pyritään hoitamaan ihmisen fyysistä sairautta, eikä ohjaamaan hänen mieleensä filosofispsykologista ateistista maailmankuvaa. Tämä tarkoittaa sitä että kaikenlainen psykologinen toiminta joka tähtää ihmisen fyysisten sairauksien hoitamiseen tai muunlaiseen auttamiseen, jossa ihmisen mieleen ei syötetä filosofispsykologisia ajatuksia eivät ole uskoville vahingollisia.
Meidän on ymmärrettävä se että luomisen perusteella annettu viisaus toimia, elää ja ajatella on Jumalan lahja ihmiselle, mutta että saatana on vanginnut ihmisen synnin orjuuteen, jonka kautta hän ohjaa ihmisiä synnilliseen käyttäytymiseen ja ajattelutapaan.
Vaikka lääketieteessä on paljon hyviä asioita, jotka auttaa ihmisiä ja vaikka iso osa lääketieteen alalla työskentelevistä ihmisistä on jumalattomia, niin heidän hyvät tekonsa ihmisten auttamiseksi eivät riitä pelastuksen ansaitsemiseen, sillä kukaan ei voi pelastua muuten kuin Herran Jeesuksen kautta.
Muutama sana vielä ihmisviisaudesta. Ihmisviisaus syrjäyttää aina Jumalan tahdon ja varsinkin silloin, kun ihmisviisaus pyrkii ohjaamaan ihmisen mielen käyttäytymistä ja ajattelutapaa. Monet uskovat pyrkivät tuomaan uskon asioihin lisäsyvyyttä akateemisen ihmisviisauden kautta, mutta Raamattu puhuu lapsenomaisesta uskosta, joka on ainoa tapa toteuttaa Raamatun uskoa. Akateeminen viisaus pätee niillä aloilla mihin akateeminen koulutus kouluttaa ihmisiä, mutta ei uskon asioihin. Siksi nämä kaksi asiaa tulee erottaa toisistaan ja niiden tulee elää omaa elämäänsä omassa ympäristössään, eli lapsenomainen usko on ainoa vaikutin uskon asioissa ja akateeminen ihmisviisaus toimii vain niillä aloilla, joihin akateeminen ihmisviisaus antaa pätevyyden toimia.
Sitten vielä lääketieteellisestä ihmisviisaudesta muutama ajatus. Se auttaa ihmisiä myös uskovia, mutta sen eräs ikävä haittatekijä on haitalliset sivuvaikutukset. Syöpähoidot saavat aikaan ikäviä ja kivuliaita sivuvaikutuksia, vaikka se kykeneekin auttamaan ja parantamaan. Jumala parantaa ilman minkäänlaisia haitallisia sivuvaikutuksia. Tämä ehkä auttaa meitä ymmärtämään sen kuinka paraskin ihmisen hyvä teko sisältää myös aineksia, jotka eivät ole hyviä. Jumalan teot ovat taas täydellisiä.
Vielä tuon sen esille, että kun Jumala sanassaan varoittaa ihmisviisaudesta, niin se tarkoittaa sitä että ihmisen mielenaluetta pyritään manipuloimaan synnillisellä käyttäytymisellä ja ajattelutavalla, joka on aina vahingollista ihmiselle, vaikka se näyttäisi auttavan jollakin tavalla. Psykologia perustuu tällaiseen ihmisviisauteen, eli silloin kun psykologia filosofispsykologisen ateistisen maailmankuvaan mukaan pyrkii vaikuttamaan ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. On päivänselvää, että uskovan tulisi karttaa tällaista psykologiaa. Jumala joka on luonut ihmisen ja ihmisen mielen, osaa hoitaa ihmisen mieltä ja Hän on antanut sanaansa siihen selkeät hoito-ohjeet.
