Psykologia

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja PetriFB » 10. Loka 2014 12:56

JHK kirjoitti:Psykologia-termistä vielä hiukan. Termi on tosiaan johdettu kreikankielen sanoista "Psyche" ja "logos/logia". Termiä käytettiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta 15. vuosisadalla!

Etymology and early usage of word

The first use of the term "psychology" is often attributed to the German scholastic philosopher Rudolf Göckel (1547–1628, often known under the Latin form Rudolph Goclenius), who published the Psychologia hoc est de hominis perfectione, anima, ortu in Marburg in 1590. However, the term seems to have been used more than six decades earlier by the Croatian humanist Marko Marulić (1450–1524) in the title of his Latin treatise, Psichiologia de ratione animae humanae. Although the treatise itself has not been preserved, its title appears in a list of Marulic's works compiled by his younger contemporary, Franjo Bozicevic-Natalis in his "Vita Marci Maruli Spalatensis" (Krstić, 1964). This, of course, may well not have been the very first usage, but it is the earliest documented use at present.

The term did not come into popular usage until the German idealist philosopher, Christian Wolff (1679–1754) used it in his Psychologia empirica and Psychologia rationalis (1732–1734). This distinction between empirical and rational psychology was picked up in Denis Diderot's (1713–1780) Encyclopédie (1751–1784) and was popularized in France by Maine de Biran (1766–1824). In England, the term "psychology" overtook "mental philosophy" in the middle of the 19th century, especially in the work of William Hamilton (1788–1856).[20]
https://en.wikipedia.org/wiki/History_o ... ge_of_word

Siten on harhaanjohtavaa yhdistää termiä suoraan kreikkalaisiin filosofeihin. Platon, Aristotele ja kumppanit pohtivat aiheeseen liittyviä kysymyksiä, kuten varmaan huomattavan moni muukin aikansa filosofi. Länsimainen filosofian monumentti on tosin monin paikoin rakennettu kreikkalaisten "klassikkojen" pohjalle, mutta siinä vaiheessa kun psykologia varsinaisena tieteenalana kehittyi, löytyi sille pohjaksi uudempiakin ukkoja. Jos se, että kreikkalaiset filosofit pohtivat "psykologiaa" yksin riittää demonisoimaan sen, niin on hyvä muistaa, että filosofit pohtivat myös luonnontieteitä. Kemian tuntemustamme edistivät aikoinaan alkemisteiksi kutsutut henkilöt. Onko kemia noituutta? Ei tietenkään.

Moderni läntinen psykologia on paljon tuoreempaa kuin antiikin tai keskiajan filosofia. Minä en lähtisi lyttäämään kaikkea psykologiaa, kun en ole sitä opiskellut, enkä siitä mitään tiedä. On tietysti itsestään selvää, ettei sellainen psykologi, joka ei tunne totuutta Jumalasta ja ihmisen luonteesta, voi olla kovin hyvin perillä "sieluntieteen" (suora käännös psykologiasta) totuuksista. Mutta se ei estä häntä tarjoamasta apua niissä kohdin, jotka hän on oikein ymmärtänyt. Ja vaikka meillä olisi käytössä 100% oikea raamatullinen psykologia, niin ei sillä kauheasti voisi maailman hyväksi tehdä, koska sen ihmiset ovat synneissään kuolleita Jumalan vihollisia.


Eihän se ole ollenkaan harhaanjohtavaa, vaan todella loogista ja siksi myös nykyajan psykologia tulee sanoista psykhe ja logos, joista antiikin filosofit tekivät omia pohdintojaan. Logia sanaa ei tule sekoittaa psykologian sanan alkuperään, koska se tulee kahdesta sanasta psykhe ja logos.

Harhaanjohtavaa olisi väittää ettei psykologialla ole mitään tekemistä antiikin filosofian kanssa.

Jos tutkii psykologiaa tai filosofiaa, niin sen juuret ovat antiikin filosofiassa, joka on luonut pohjan koko nykyiselle tieteelliselle maailmankuvalle.

Jotkut uskovat ihmiset puhuvat Raamatullisesta psykologiasta, joka on kuitenkin väärää terminologiaa, jota uskovien ei olisi hyvä käyttää, koska se johtaa väärinymmärryksiin, josta aiheutuu melkoisia sekaannuksia ja ongelmia.

Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen mieltä ja käyttäytymistä. Edellä määritelty psykologia perustuu ateistiseen maailmankuvaan, jonka juuret ovat antiikin sekä sen jälkeisessä filosofiassa. Täten sanaa psykologia ei tule yhdistää Raamatulliseen psykologiaan, koska psykologia on edellä mainittu yleisesti määritelty ihmisten kehittämä tieteenala. Raamatun opetus ihmisen mielestä ei perustu psykologiaan, vaan Jumalan viisauteen.

Tuon esille seuraavaksi hiukan näkemyksiäni Raamatun sanaan perustuen, mitä tarkoittaa maailman viisaus ja saatanan viisaus sekä vähän muutakin. Raamattu sanoo Jumalan luoneen ihmisen sekä tietysti myös ihmisen mielen. Jumalan luomistyöhön perustuen on Jumala antanut jokaiselle (jumalaton tai uskova) sellaista viisautta, että hän kykenee ajattelemaan, tutkimaan, päättelemään, tekemään valintoja ja suoriutumaan erilaisista asioista joita tarvitaan arkipäivän elämässä. Tässä mielessä on jokainen ihminen saanut Jumalalta lahjaksi viisautta, että kykenee suoriutumaan asioista, joita elämässä on kohdattava.

Raamattu myös sanoo, että saatana on vanginnut jokaisen ihmisen noudattamaan omaa pahaa tahtoansa synnin orjuuden kautta. Synnin orjuuden kautta ihminen operoi asioita ihmisjärjen viisauden kautta eläen epäuskon tilassa suhteessa Jumalaan. Nyt on seuraavaksi syytä käsitellä ihmisen mieltä jonka kautta saatana orjuutta ihmistä kaikenlaisilla synneillä.

Raamattu opettaa siitä mikä on Jumalan tahto ja synti vääristää sen opettaen asioita Jumalan tahdon vastaisesti. Raamatussa on ihmisen käyttäytymisohjeet ja kuinka ihmisen tulisi mielessään ajatella asioita sekä kuinka elää käytännössä, niin että Jumalan tahto tapahtuisi. Synti vääristää ihmisen käyttäytymisen sekä johdattaa hänet elämään synnin orjuuden mukaiseen elämään ja ajattelutapaan.

Ateistit ovat pääosin alunperin kehittäneet nykyaikaisen psykologian ja siksi nykyaikainen psykologia opettaa ihmisen käyttäytymistä ateistisesta maailmankuvasta käsin. Tämä tarkoittaa sitä, että psykologia joka tutkii ja opettaa ihmisen mielestä ja käyttäytymistä ohjaa ihmistä tekemään asioita synnin näkökulmasta käsin, joka on sitä maailman ja saatanan viisautta.

Raamattu opettaa ettemme saisi vastaanottaa ja uskoa maailmanviisautta, joka pyrkii muokkaamaan meidän mieltämme synnilliseen käyttäytymiseen, jota psykologia edustaa, silloin kun se pyrkii ohjaamaan ihmisen mieltä käyttäytymään filosofispsykologisen ateistisen maailmankuvan mukaan. Raamattu kehottaa, että uskova ihminen varjelisi yli kaiken sydäntään (mieli), koska synti haluaa tehdä asuinpaikan ihmisen mieleen ja ohjata ihmistä toimimaan, ajattelemaan ja käyttäytymään synnin himojen ja halujen mukaan.

Raamatun sanan opettama maailmanviisaus tulee ihmisen omasta järjestä, jonka kautta hän ajattelee, elää ja toimii synnillisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmanviisaus pyrkii kumoamaan Jumalan sanan totuuden ihmisviisauden kautta. Maailmanviisaus on asia, jota riivaajahenget aktivoivat ihmisen mieleen. Maailmanviisaus käsitettä ei saa sekoittaa siihen kun Jumala on luomisen perusteella antanut ihmiselle viisautta ajatella sekä toimittaa arkielämään kuuluvia asioita. Jumalan viisaus ei ole maailmanviisautta, jonka perusta on synnissä, sillä Jumalan viisauden perustus on itse Kaikkivaltias Jumala.

Kun on kyse esim. syöpähoidoista, niin se on lääketieteellinen toimenpide, jonka avulla pyritään hoitamaan ihmisen fyysistä sairautta, eikä ohjaamaan hänen mieleensä filosofispsykologista ateistista maailmankuvaa. Tämä tarkoittaa sitä että kaikenlainen psykologinen toiminta joka tähtää ihmisen fyysisten sairauksien hoitamiseen tai muunlaiseen auttamiseen, jossa ihmisen mieleen ei syötetä filosofispsykologisia ajatuksia eivät ole uskoville vahingollisia.

Meidän on ymmärrettävä se että luomisen perusteella annettu viisaus toimia, elää ja ajatella on Jumalan lahja ihmiselle, mutta että saatana on vanginnut ihmisen synnin orjuuteen, jonka kautta hän ohjaa ihmisiä synnilliseen käyttäytymiseen ja ajattelutapaan.

Vaikka lääketieteessä on paljon hyviä asioita, jotka auttaa ihmisiä ja vaikka iso osa lääketieteen alalla työskentelevistä ihmisistä on jumalattomia, niin heidän hyvät tekonsa ihmisten auttamiseksi eivät riitä pelastuksen ansaitsemiseen, sillä kukaan ei voi pelastua muuten kuin Herran Jeesuksen kautta.

Muutama sana vielä ihmisviisaudesta. Ihmisviisaus syrjäyttää aina Jumalan tahdon ja varsinkin silloin, kun ihmisviisaus pyrkii ohjaamaan ihmisen mielen käyttäytymistä ja ajattelutapaa. Monet uskovat pyrkivät tuomaan uskon asioihin lisäsyvyyttä akateemisen ihmisviisauden kautta, mutta Raamattu puhuu lapsenomaisesta uskosta, joka on ainoa tapa toteuttaa Raamatun uskoa. Akateeminen viisaus pätee niillä aloilla mihin akateeminen koulutus kouluttaa ihmisiä, mutta ei uskon asioihin. Siksi nämä kaksi asiaa tulee erottaa toisistaan ja niiden tulee elää omaa elämäänsä omassa ympäristössään, eli lapsenomainen usko on ainoa vaikutin uskon asioissa ja akateeminen ihmisviisaus toimii vain niillä aloilla, joihin akateeminen ihmisviisaus antaa pätevyyden toimia.

Sitten vielä lääketieteellisestä ihmisviisaudesta muutama ajatus. Se auttaa ihmisiä myös uskovia, mutta sen eräs ikävä haittatekijä on haitalliset sivuvaikutukset. Syöpähoidot saavat aikaan ikäviä ja kivuliaita sivuvaikutuksia, vaikka se kykeneekin auttamaan ja parantamaan. Jumala parantaa ilman minkäänlaisia haitallisia sivuvaikutuksia. Tämä ehkä auttaa meitä ymmärtämään sen kuinka paraskin ihmisen hyvä teko sisältää myös aineksia, jotka eivät ole hyviä. Jumalan teot ovat taas täydellisiä.

Vielä tuon sen esille, että kun Jumala sanassaan varoittaa ihmisviisaudesta, niin se tarkoittaa sitä että ihmisen mielenaluetta pyritään manipuloimaan synnillisellä käyttäytymisellä ja ajattelutavalla, joka on aina vahingollista ihmiselle, vaikka se näyttäisi auttavan jollakin tavalla. Psykologia perustuu tällaiseen ihmisviisauteen, eli silloin kun psykologia filosofispsykologisen ateistisen maailmankuvaan mukaan pyrkii vaikuttamaan ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. On päivänselvää, että uskovan tulisi karttaa tällaista psykologiaa. Jumala joka on luonut ihmisen ja ihmisen mielen, osaa hoitaa ihmisen mieltä ja Hän on antanut sanaansa siihen selkeät hoito-ohjeet.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 10. Loka 2014 18:00

Olen nyt viime aikoina perehtynyt Viktor Franklin keskitysleirillä hahmottelemaan logoterapiaan. Se on mielenkiintoinen oppi tarkoituksesta ja toivosta elämän kantavana voimana. Teoria on niin vanha, että varmaan teistäkin jokainen on siitä kuullut, mutta se on minun työorganisaationi toimintafilosofia ja olen myös ajatellut mahdollisesti liittää sen osaksi väitöskirjatyötäni. Teorian idea on tarkoituksen, merkityksen ja mielekkyyden keskeinen osa ihmisen hyvinvoinnissa.

En nyt osaa sanoa, onko se psykologiaa. Kehittäjä oli juutalainen neurologi ja psykiatri...

Osaan kyllä erottaa Jumalan Sanan psykologiasta samalla tavalla kuin joku siivoojana toimiva varmaankin osaa erottaa siivoustyön Jumalan Sanasta. Kuitenkin, kun työskentelemme kukin tahollamme näissä maallisissa askareissamme, niin aina tulee hieman peilattua sitä omaa työtään siihen mitä Raamatussa lukee. Ja yleensä siivooja on onnellinen, jos keksii yhdistää työtään Raamattuun ja saa siitä myös hengellistä hyvää. Hän voi vaikka iloita siitä, että tekee työnsä hyvin kuin Herralle ja kunnioittaa esimiestään. Samalla tavalla sairaanhoitajana voin yhdistää maalliseen työhöni sitä opetusta, mitä olen Jeesukselta saanut ja saada työstäni hyviä esimerkkejä kerrottavaksi Raamatun asioista. Myös tutkijana teen jatkuvasti tätä samaa eli peilaan tutkimiani maallisia asioita aina uskoon ja Raamattuun. Usko vain on kaikessa minun elämässäni läsnä. En voi siirtää Jeesusta täysin sivuun siksi aikaa, kun perehdyn tutkimuksessani johonkin psykologian tai filosofian teoriaan.

Tiedemaailmassa on vain puhuttava tiedemaailman kieltä jos haluaa siinä maailmassa tulla ymmärretyksi. Ja ainakin omalla alallani tieteellä ja tutkimuksella on erittäin suuri merkitys myös käytännön työn kehittämisessä. Jos siitä työstä kaikki uskovat jäävät pois, niin miten mahtaa käydä..?
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja PetriFB » 10. Loka 2014 18:06

Aamu-Usva kirjoitti:Olen nyt viime aikoina perehtynyt Viktor Franklin keskitysleirillä hahmottelemaan logoterapiaan. Se on mielenkiintoinen oppi tarkoituksesta ja toivosta elämän kantavana voimana. Teoria on niin vanha, että varmaan teistäkin jokainen on siitä kuullut, mutta se on minun työorganisaationi toimintafilosofia ja olen myös ajatellut mahdollisesti liittää sen osaksi väitöskirjatyötäni. Teorian idea on tarkoituksen, merkityksen ja mielekkyyden keskeinen osa ihmisen hyvinvoinnissa.

En nyt osaa sanoa, onko se psykologiaa. Kehittäjä oli juutalainen neurologi ja psykiatri...

Osaan kyllä erottaa Jumalan Sanan psykologiasta samalla tavalla kuin joku siivoojana toimiva varmaankin osaa erottaa siivoustyön Jumalan Sanasta. Kuitenkin, kun työskentelemme kukin tahollamme näissä maallisissa askareissamme, niin aina tulee hieman peilattua sitä omaa työtään siihen mitä Raamatussa lukee. Ja yleensä siivooja on onnellinen, jos keksii yhdistää työtään Raamattuun ja saa siitä myös hengellistä hyvää. Hän voi vaikka iloita siitä, että tekee työnsä hyvin kuin Herralle ja kunnioittaa esimiestään. Samalla tavalla sairaanhoitajana voin yhdistää maalliseen työhöni sitä opetusta, mitä olen Jeesukselta saanut ja saada työstäni hyviä esimerkkejä kerrottavaksi Raamatun asioista. Myös tutkijana teen jatkuvasti tätä samaa eli peilaan tutkimiani maallisia asioita aina uskoon ja Raamattuun. Usko vain on kaikessa minun elämässäni läsnä. En voi siirtää Jeesusta täysin sivuun siksi aikaa, kun perehdyn tutkimuksessani johonkin psykologian tai filosofian teoriaan.

Tiedemaailmassa on vain puhuttava tiedemaailman kieltä jos haluaa siinä maailmassa tulla ymmärretyksi. Ja ainakin omalla alallani tieteellä ja tutkimuksella on erittäin suuri merkitys myös käytännön työn kehittämisessä. Jos siitä työstä kaikki uskovat jäävät pois, niin miten mahtaa käydä..?


En näe ettei uskova voisi toimia sairaanhoitajana, mutta ymmärrän hyvin sellaista uskovaa, joka ei halua sitä työtä tehdä. koska ei halua olla missään tekemisissä tiettyjen asioiden kanssa.

Laitan vielä uudelleen näkyviin akateemisen viisauden ja uskon välisen eron:

Ihmisviisaus syrjäyttää aina Jumalan tahdon ja varsinkin silloin, kun ihmisviisaus pyrkii ohjaamaan ihmisen mielen käyttäytymistä ja ajattelutapaa. Monet uskovat pyrkivät tuomaan uskon asioihin lisäsyvyyttä akateemisen ihmisviisauden kautta, mutta Raamattu puhuu lapsenomaisesta uskosta, joka on ainoa tapa toteuttaa Raamatun uskoa. Akateeminen viisaus pätee niillä aloilla mihin akateeminen koulutus kouluttaa ihmisiä, mutta ei uskon asioihin. Siksi nämä kaksi asiaa tulee erottaa toisistaan ja niiden tulee elää omaa elämäänsä omassa ympäristössään, eli lapsenomainen usko on ainoa vaikutin uskon asioissa ja akateeminen ihmisviisaus toimii vain niillä aloilla, joihin akateeminen ihmisviisaus antaa pätevyyden toimia.

Yksinkertainen ja toimiva resepti.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 10. Loka 2014 20:33

Jep. En kaikkien onneksi ole sentään pyrkimässä opinnoillani hengellisiin meriitteihin :thumbup: Hyvä jos edes maallisiin... Tänään taas jossain vaiheessa jaksoin olla innoissani, mutta nyt kun pitäisi jatkaa työskentelyä, niin onpas vaikeaa...
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja hrmn2 » 10. Loka 2014 20:51

Olen myös sitä mieltä, että etuliite "akateeminen" ei sovi yhteen uskonelämän kanssa. Toki voimme ottaa akateemisesta maailmasta kaiken sen mikä on hyvää ja Jumalan tahdon mukaista, mutta ei siitä tarvitse antaa kunniaa akateemiselle maailmalle. Kaikki Jumalan tahdon mukainen viisaus, tulee se mistä tahosta hyvänsä, tulee todellisesti Jumalalta ja kunnian siitä voi ja tulee antaa Jumalalle.
hrmn2
 
Viestit: 495
Liittynyt: 30. Kesä 2014 11:41

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 10. Loka 2014 21:50

"...olkoot... ne, jotka tätä maailmaa hyödyksensä käyttävät, niinkuin eivät sitä käyttäisi; sillä tämän maailman muoto on katoamassa (1.Kor.7:29-31)."
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Siivetön » 11. Loka 2014 09:41

Vähän Raamatullista psykologiaa:

Virheelliset uskomukset ja vahingollista käyttäytymistä tuottavat skeemat voidaan ajatella aivan alussa syntynyneen jo paratiisissa.

Silloin särkyi ihmisen minäkuva, tunteet ja kongitiot vääristyivät, mikä johti itseä ja toisia vahingoittavaan käyttäytymiseen ja mitä on ollut nähtävissä täällä meidänkin keskuudessamme viimeaikoina. Syntyi ns.pahan automaatio.

Syntiinlankeemuksen seuraus oli se, että:

Ihmisydämen ajatukset tulivat pahoiksi ja turhistuneiksi, sydän pimentyi. 1 Moos.6:5 ja Room. 1:21

Ajatukset voivat olla vääriä ja voivat pelottaa. Jer. 4:14 ja Dan. 5:6

Ajatukset ohjaavat elämää. Jes. 65:2

Eli uskovassa kristityssäkin käydään loppuun asti langenneen ihmisen ja uudestisyntymisen välistä taistelua.
Room. 8:12-13

Voidaan siis sanoa psykologisesti ihmisten ajatusten särkyneen syntiinlankeemuksessa ja tarvitsevan hoitoa.
Tämä syntiinlankeemuksen aikaansaama särkyminen saattaa ilmetä mm. näin:

1. Sisäisesti pakottavat ajatusvääristymät, esim. muotoa; Minun täytyisi tai olisi pakko tehdä tuo, jotta olisi riittävä, arvokas, rakastettu jne.

2. Kaikki tai ei mitään ajattelu. Joka on taipumusta arvioida omia suorituksiaan tai ominaisuuksiaan äärimmäisessä muodossa.

3. Mielivaltainen päättely. Ihminen tekee itseään tai jostain toista koskevan päätelmän, vaikka siihen ei ole mitään todisteita. Usein nämä päätelmät ovat itsele tai tuolle toiselle kielteisiä.

4. Negatiivisiin asioihin keskittyminen ja positiivisten asioiden mitätöinti omalla tai toisten kohdalla, sekä kaikessa muussakin, suurentuen ja minimoituen esim. tyyliin: Epäonnistumiset koetaan suhteettoman suurina ja onnistumisia väheksytään. Eli ihmisellä on ikäänkuin positiivisuus aina OFF asenolla ja negatiivisuus ON asennolla.

5. Liiallinen yleistäminen.

6. Emotionaalin järkeily, jolloin ihminen ottaa omat tunteensa todeksi siitä, minälainen hän on tai vain tunteuden pohjalta näkee, millainen joku toinen on. Tai esim. sekoittaa omat tuntemuksensa Jumalan antamiksi ilmoituksiksi, jolloin ihminen saattaa ajatua aivan käsittämättömiin ongelmiin ja olettaa käskyjen tulleen Jumalalta.

Jne. jne.....

Eli kaikkea tuota me olemme saaneet nähdä täälläkin uskovien ihmisten kohdalla!

Synti sanaahan ei ole alkujaan ollut Raamatussa, vaan se on lainasana merkitsemään mm. näitä käsiteitä: rikkomus, kapina, erehdys, olla osumatta maaliin, paha teko, kadottaa päämäärä, langeta, kapinoida.

Kun ihminen tulee uskoon, Jumala aloitta hänen henk.kohtaisen sisimpänsä muokkaamisen Jumalan kaltaisuuteen.

Ja meidän mielemme uudistuminen on prosessi, joka kestää koko meidän elämämme loppuajan, eli Hän tekee omaa Jumalallista "psykiatrian ja terapeutin työtään" meidän mielessämme koko loppuelämämme ajan, jos vain pysymme Hänen työpöydällään.

Vasta kuoleman jälkeen tämä kuva tulee täydelliseksi katselessamme Jeesusta kasvoista kasvoihin.

Meillä on siis mahdollisuus eheyteen ja merkitykselliseen elämään jo sen pohjalta, koska olemme Jumalan lapsia.

Sillä ainoa Jumalan valtakunnan identtiteettirinnastus on sinä/minä + Jeesus = eheys ja tarkoitus.

Yksinkertaistettuna: Sinä + Jeesus = eheys / tarkoitus.

Suhde Jumalaan on avain eheyteen ja meillä uskovilla on avoimena käyttössämme tämä suhde, tai ainakin tulisi olla, mutta käyttävätkö kaikki sitä?

Ja elleivät käytä, voiko meidän psyykkeemme korjaantumista tapahtua siitä huolimatta, vaikka emme ns. istuisikaan Taivaallisen Terapeuttimme vastaanotolla koskaan?

Suhteen rakentaa rakkaus ja Jumalan puolelta se on täysin taattu, sen meille julista Joh. 3:16

Meidän ihmisten puoleltakin tuo suhde rakentuu rakkauteen, perustuen tähän:
1 Joh. 4:16
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin.
Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

Rakkaus meissä haluaa tehdä Jumalan tahdon.
Ei lain alla elämisenä, vaan rakkaudesta Jeesukseen.

Raamatullisessa psykologiassa se tapahtuu siten, että nöyrymme Sanan muokattavaksi niin itsetunnoltamme kuin hengeltämmekin, eli Sana muokkaa meidän järjellistä ihmistämme, mieltämme ja ajatteluamme ja koska Jeesus ja Sana ovat yhtä, sillä on voima muokata myöskin henkeämme, jonka osa-alueen maallinen psykologia jättää usein kokonaan huomiotta.

Näin Jeesus saa enemmä muotoa meissä, meidän mielessämme, tahdossamme, tunteissamme, ajattelussamme jns. ja suhteemme tiivistyy ja alamme tiedostamaan yhä paremmin Jeesuksen tahdon, hoidon ja johdatuksen, eli kasvamme Hänen kaltaisuuteensa.

Mutta miksi sitten kuitenkin niin monet uskovatkin kamppailet identtiteettinsä, turvallisuutensa, merkityksensä, itsetuntonsa ja hengellisen kypsyytensä kanssa???

Minulla on oma käsitykseni tästä, mutta miten te muut tämän näette, sillä meidänhän tulisi olla psyykkeeltämme täysin terveitä, Jumalan kaltaisia, koska meillä on mahdollisuus tulla ja kasvaa Hänen kaltaisuuteensa????
Viimeksi muokannut Siivetön päivämäärä 11. Loka 2014 13:54, muokattu yhteensä 1 kerran
Siivetön
 

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 11. Loka 2014 10:07

Kyllä tämä koko elämä on sellaista keittiöpsykologiaa...
Tänään yksi uskova taas kerran kertoi vaikeuksistaan ja pahoista ahdistuksistaan, mutta hän ei missään tapauksessa ottaisi maallista apua vastaan ajoittaisiin ahdistuskohtauksiinsa, jotka eivät salli hänen nukkua tai saada minkäänlaista rauhaa.
Hän on raitis uskova ja Jumalalle omistautunut. Ja hän kyllä rukoilee ahdistuskohtauksen tullen, mutta ei pääse kuitenkaan eroon siitä. Kyseessä ei ole mikään pikkujuttu, vaan koko elämään ja olemiseen vaikuttava asia. Olemme pohtineet hänen kanssaan paljon mahdollisia syitä näille vaikeuksille ja syitähän hänen elämässään (=lapsuudessaan) riittää. Hiukan tänään mietimme taas vanhempien kunnioitusta jne., mutta emme ole vielä päässeet todelliseen ratkaisuun ahdistuskohtausten syystä. Nyt ehdotin kirjoittamaan aina kohtauksen tullen hyvin tarkkaan ylös sitä edeltävän päivän tapahtumat ja ajatukset. Jospa niistä löytäisimme jotain säännönmukaisuuksia, mitkä edeltää kohtauksia...
En tiedä onko tämä psykologiaa vai ihan vain lähimmäisen auttamista. Myötäkärsin todella ja haluaisin että hän vapautuisi vihdoin... Tuli mieleen suomireggaeta nuoruudestani: " Sun elämäs on taistelun arvoinen. Oi rakas veljeni tiedäthän sen..."
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 11. Loka 2014 10:31

*
Ylitsepääsemättömät ongelmat ei tunnu ratkeavan mitään, ei edes uskovien tuella ja rukouksilla kans niin minä luulen että kyse on Jumalan aikataulusta niin sen mukaan Jumala kyllä vastaa kunhan Hänen aikataulu koittaa. Minähän sain jo apua Jumalalta Hänen aikataulun mukaan.

No eilen sain koulukiusatulta uskovalta s-postiviestin ja se ilahdutti minua kovasti kun hän ei ole aikoihin pitänyt yhteyden. Hän ei myös saanut apua vielä mitään terapeutilta ja hän on vielä arka kohtaamaan ihmisiä. Ahdistaa nähdä häntä tuollaisena... Ja avuttomuuden tunne itselläni... :(
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 8519
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Siivetön » 11. Loka 2014 13:46

Aamu-Usva kirjoitti:Kyllä tämä koko elämä on sellaista keittiöpsykologiaa...
Tänään yksi uskova taas kerran kertoi vaikeuksistaan ja pahoista ahdistuksistaan, mutta hän ei missään tapauksessa ottaisi maallista apua vastaan ajoittaisiin ahdistuskohtauksiinsa, jotka eivät salli hänen nukkua tai saada minkäänlaista rauhaa.
Hän on raitis uskova ja Jumalalle omistautunut. Ja hän kyllä rukoilee ahdistuskohtauksen tullen, mutta ei pääse kuitenkaan eroon siitä. Kyseessä ei ole mikään pikkujuttu, vaan koko elämään ja olemiseen vaikuttava asia. Olemme pohtineet hänen kanssaan paljon mahdollisia syitä näille vaikeuksille ja syitähän hänen elämässään (=lapsuudessaan) riittää. Hiukan tänään mietimme taas vanhempien kunnioitusta jne., mutta emme ole vielä päässeet todelliseen ratkaisuun ahdistuskohtausten syystä. Nyt ehdotin kirjoittamaan aina kohtauksen tullen hyvin tarkkaan ylös sitä edeltävän päivän tapahtumat ja ajatukset. Jospa niistä löytäisimme jotain säännönmukaisuuksia, mitkä edeltää kohtauksia...
En tiedä onko tämä psykologiaa vai ihan vain lähimmäisen auttamista. Myötäkärsin todella ja haluaisin että hän vapautuisi vihdoin... Tuli mieleen suomireggaeta nuoruudestani: " Sun elämäs on taistelun arvoinen. Oi rakas veljeni tiedäthän sen..."


Sitä se on, uskovien kohdalla Raamatulliseen ihmiskäsitykseen perustuvaa, maailman ihmisen kohdalla johonkin muunlaiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa ja niin kauan kuin tuolla keittiöpsykologialla ihminen kykenee elämään normaalia ja vähintäänkin tyydyttävää arkea, se saattaa hyvinkin riittää.

Eilen pohdimme ammattilaisten kanssa sitä, miten laaja ja vaikea käsite on psyykkisesti sairas,
jota kuvataan myöskin siten, että terve on vain se, jota ei ole tutkittu.
Tai; Sairautta on olla tulematta toimeen sairautensa kanssa.
Tai; Terve on se, joka tulee toimeen sairautensa kanssa.
Yms. sairaudelle asetettavat rajat.

Haluaisin kuulla Aamu-Usva Sinun ajatuksiasi tästä: Mutta miksi sitten kuitenkin niin monet uskovatkin kamppailevat identtiteettinsä, turvallisuutensa, merkityksensä, itsetuntonsa ja hengellisen kypsyytensä / kypsymättömyytensä kanssa???

Täällä on nyt monesta suusta julistettu sitä, että apu tulee rukoilemalla, lähestymällä Jumalaa kaikissa ongelmissamme, ahdistuksissamme, hädässämme ja katsomalla Kristukseen ja olen itse myöskin sitä mieltä, että; "Apu tulee monissa asioissa ylhäältä, siksi vuorille silmäni nostan, omiaan ei hylkää Herra koskaan, siihen mä uskoa saa.", mutta missä vika, ellei apua tulekaan ja kaikkein pahinta on mielestäni se, että usein juuri niiden ihmisten elämässä, jotka usein julistavat sitä, että sieltä se kaikki apu on heille aina tullut ja tulee, heidän elämässään on nähtävissä kuitenkin juuri näitä määrätynlaisia ongelmia ja tuntuu, että kun on pää pistetty pensaaseen, kuvitellaan, että apu on tullut??
Siivetön
 

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa