Minusta on yhä selvää Raamatun ja Pyhän Hengen todistuksen perusteella, että vain palvottavien kuvien tekeminen on syntiä, mutta minkä tahansa muun kuvan tekeminen ei ole väärin. Tämä on minulle oletettavasti yhtä selvää kuin Petrille ym. se käsitys, että Jeesuksesta ei voi tehdä minkäänlaista kuvaa

. En kuitenkaan väännä tästä asiasta pitääkseni kiinni joistain perinteistä tai omista tavoistani. Käyn kokouksissa paikassa, jossa ei ole kuvia Jeesuksesta, eikä meillä kotona ole yhtään Jeesuksen kuvaa (niin paitsi joissain lasten kirjoissa). Eli toisenkaanlainen tulkinta tästä asiasta ei käytännössä muuttaisi elämääni lainkaan.
Kuitenkin olen yhä myös sitä mieltä, että perinteisissä Jeesus-kuvissa ei ole se Jeesus, jonka minä tunnen. Silti ajattelen, että kertomuksia Jeesuksesta voi kuvittaa. Jeesushan oli maan päällä ollessaan ihminen. Ei ole väärin myöskään taiteilla kuvaa taivaallisista, esimerkiksi Ilmestyskirjaan perustuen, kunhan kuville ei anneta taidetta suurempaa merkitystä. Taide ei aina kerro puhdasta totuutta, vaan värittyy tekijänsä ajatusmaailman kautta. Jos minä maalaan kuvan lapsistani, teen heistä ehkä paljon suloisempia kuin joku toinen taiteilija tekisi

Tästä päästäänkin jo toiseen aiheeseen, eli siihen, että voiko uskova toimia kuvataiteilijana..? Yksi kuvataiteilijaystäväni joutui aikoinaan oikeasti kamppailemaan tämän asian kanssa, kun monet uskovat olivat sitä mieltä, että uskova ei saisi tehdä muuta kuin evankelioivaa taidetta. Ja jos Jumalasta ei saa edes ajatuskuvaa tehdä, niin ovatko hengelliset runotkin syntiä? Jos niissä siis kuvaillaan Jumalaa..?
Mutta nyt vauvan on päästävä ulkoilemaan
