Raamatun UT:n käsikirjoitukset

[todael]

Palataan rinnastuksiin paremmalla ajalla ja rukoillaan että Herra Jeesus Kristus saisi vapauttaa meitä vääränlaisesta ennakko asenteisuudesta ja myös vääränlaisista perusteista todelliseen totuuden etsintään.

Kommentoin vielä tähän Textus Receptuksen Elzevierin laitoksessa ollutta latinan kielistä "julistusta", joka sanoo : "Textum ergo habes, nunc ab omnibus receptum, in quo nihil immutatum aut corruptum damus"

Tämä "julistus" kaikkien vastaanottamasta tekstistä sanoo, että tässä tekstissä ei ole mitään lisättyä eikä mitään väärennettyä (korruptoitua). "Immutatum" latinassa tarkoittaa jonkin korvaamista jollakin toisella. Tämä lausunto 1600-luvulla tehdyssä Textus Receptuksessa on aika merkillinen, koska teksti sisälsi ihmisen sinne lisäämiä sanoja - kuten juuri 1Joh.5:7. Onko tämä valehtelemista ? Ainakin väärän todistuksen antamista se on.

Tarkoituksellisesti siis rakennettiin (tai pönkitettiin) Textus Receptuksen auktoritatiivisuutta, ja näin tahdottiin (ja saatiin) siinä olleet lisäykset hyväksytyiksi. Onko tämä Jumalan Hengen ja tahdon mukaista toimintaa ??? Ei varmasti ole.

- todael

[PetriFB]

Tuon vielä esille sen, että Textus Receptus ei ole täydellinen tekstilaitos ja että siinä on virheitä, mutta se on paljon parempi kuin ne tekstilaitokset, jotka perustuvat Aleksandrian teksteihin.

Rooman katolisen kirkon "painostuksesta" Erasmus lisäsi 1 Joh 5:7 tekstilaitokseensa. Sen jälkeen katoliset ovat hyökänneet Textus Receptusta vastaan käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 kohtaa osoittamaan Textus Receptuksen virheitä. Tässä tulee esille ikävällä tavalla Rooman kirkon kavala luonne, jossa se itse ensin tarjoaa hedelmän vaatimalla sen vastaanottamista ja kun se on vastaanotettu, niin sen jälkeen Rooman kirkko syyttää Textus Receptusta ja koittaa liata, tahrata sen maineen kohdan kautta, jonka se itse halusi tekstiin. Rooman kirkon toiminta oli tässä kohden pirullista, sillä se halusi lisäyksen vain sen tähden, että saisi syyn mustamaalaamiseen tekstiä kohtaan. Tätä mustamaalausta katolinen kirkko onkin tehnyt jo monta sataa vuotta käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 lyömäaseena Textus Receptusta vastaan. Tähän samaan katoliseen propaganda ja mustamaalamiskampanjaan en yhdy.

Sille en voi mitään, että 1 Joh 5:7 ei ole siitä poistettu, mutta sen voin että en pidä sitä alkuperäisenä. Jokaisen tekstilaitoksen ja Raamatun käännöksen kohdalla on samoin, emme voi mitään niiden virheille, mutta kun tiedämme ne niin tuomme ne esiin, emmekä usko niihin, vaan uskomme sen mukaan mikä on totuus.

Siksi uskallamme myös tuoda esille Textus Receptuksessa esiintyviä virheitä, mutta siitä huolimatta en voi pitää sitä huonona käännöksenä. En pidä KJV 1611 huonona käännöksenä, vaikka siinä on virheitä ja se kääntää joissakin kohden vastoin Bysantin sekä Textus Receptuksen tekstiä. Pidän KJV:tä erittäin hyvänä käännöksenä, mutta en täydellisenä.

Textus Receptuksen tekstilaitos on hyvä ja luotettava pohja Raamatun UT:n tekstille, mutta tosin siinäkin on muutamia ongelmakohtia, jotka eivät kuitenkaan muodostu ongelmaksi kun tiedämme ja tiedostamme ne, emmekä usko sellaista, joka ei kuulu alkuperäisiin UT:n kreikankielisiin teksteihin.

Totta kai Raamatun tutkiminen ja varsinkin sen opettamisen tulisi pohjautua ja perustua olemassa oleviin luotettaviin alkuteksti lähteisiin. Minun mielestäni Bysantin teksti ja siitä pääosin kääntävät Raamatun käännökset ovat hyviä ja siksi myös pidän Textus Receptusta hyvänä tekstilaitoksena, huolimatta sen virheistä, sillä se edustaa virheistään huolimatta paljon puhtaampaa linjaa kuin Aleksandrian teksteihin pohjautuvat tekstilaitokset ja Raamatun käännökset.

Kaikille Jumalan siunausta tasapuolisesti.

[PetriFB]

Tuon vielä esille sen, että Textus Receptus ei ole täydellinen tekstilaitos ja että siinä on virheitä, mutta se on paljon parempi kuin ne tekstilaitokset, jotka perustuvat Aleksandrian teksteihin.

Rooman katolisen kirkon "painostuksesta" Erasmus lisäsi 1 Joh 5:7 tekstilaitokseensa. Sen jälkeen katoliset ovat hyökänneet Textus Receptusta vastaan käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 kohtaa osoittamaan Textus Receptuksen virheitä. Tässä tulee esille ikävällä tavalla Rooman kirkon kavala luonne, jossa se itse ensin tarjoaa hedelmän vaatimalla sen vastaanottamista ja kun se on vastaanotettu, niin sen jälkeen Rooman kirkko syyttää Textus Receptusta ja koittaa liata, tahrata sen maineen kohdan kautta, jonka se itse halusi tekstiin. Rooman kirkon toiminta oli tässä kohden pirullista, sillä se halusi lisäyksen vain sen tähden, että saisi syyn mustamaalaamiseen tekstiä kohtaan. Tätä mustamaalausta katolinen kirkko onkin tehnyt jo monta sataa vuotta käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 lyömäaseena Textus Receptusta vastaan. Tähän samaan katoliseen propaganda ja mustamaalamiskampanjaan en yhdy.

Sille en voi mitään, että 1 Joh 5:7 ei ole siitä poistettu, mutta sen voin että en pidä sitä alkuperäisenä. Jokaisen tekstilaitoksen ja Raamatun käännöksen kohdalla on samoin, emme voi mitään niiden virheille, mutta kun tiedämme ne niin tuomme ne esiin, emmekä usko niihin, vaan uskomme sen mukaan mikä on totuus.

Siksi uskallamme myös tuoda esille Textus Receptuksessa esiintyviä virheitä, mutta siitä huolimatta en voi pitää sitä huonona käännöksenä. En pidä KJV 1611 huonona käännöksenä, vaikka siinä on virheitä ja se kääntää joissakin kohden vastoin Bysantin sekä Textus Receptuksen tekstiä. Pidän KJV:tä erittäin hyvänä käännöksenä, mutta en täydellisenä.

Textus Receptuksen tekstilaitos on hyvä ja luotettava pohja Raamatun UT:n tekstille, mutta tosin siinäkin on muutamia ongelmakohtia, jotka eivät kuitenkaan muodostu ongelmaksi kun tiedämme ja tiedostamme ne, emmekä usko sellaista, joka ei kuulu alkuperäisiin UT:n kreikankielisiin teksteihin.

Totta kai Raamatun tutkiminen ja varsinkin sen opettamisen tulisi pohjautua ja perustua olemassa oleviin luotettaviin alkuteksti lähteisiin. Minun mielestäni Bysantin teksti ja siitä pääosin kääntävät Raamatun käännökset ovat hyviä ja siksi myös pidän Textus Receptusta hyvänä tekstilaitoksena, huolimatta sen virheistä, sillä se edustaa virheistään huolimatta paljon puhtaampaa linjaa kuin Aleksandrian teksteihin pohjautuvat tekstilaitokset ja Raamatun käännökset.

Kaikille Jumalan siunausta tasapuolisesti.

Tämä oli tarkoin harkittu juoni Textus Receptusta vastaan, sillä ei edes Vulgatassa (Jerome 405 A.D.) ole 1 Joh 5:7 Textus Receptuksen lisäystä. Silti he vaatimalla vaativat sitä Erasmuksen tekstiin. Pirullinen teko.

[todael]

Latinankielisessä Clementinen Vulgata v.1592 käännöksessä esiintyy sama 1Joh.5:7 kuin Textus Receptuksessa.

"The Comma in Latin. testimonium dicunt [or dant] in terra, spiritus [or: spiritus et] aqua et sanguis, et hi tres unum sunt in Christo Iesu. 8 et tres sunt, qui testimonium dicunt in caelo, pater verbum et spiritus. [... giving evidence on earth, spirit, water and blood, and these three are one in Christ Jesus. 8 And the three, which give evidence in heaven, are father word and spirit.] All evidence from Fathers cited: Clemantine edition of Vulgate translation; Pseudo Augustine's Speculum Peccatoris (V), also (with some variation) Priscillian (died 385) Liber Apologeticus and Fulgentius of Ruspe (died 527) Responsio contra Arianos."

Myös lisäys löytyy Vanhan Latinan käsikirjoituksista, ja täten on ymmärretty että lisäys johdettiin Textus Receptukseen juuri latinankielisistä teksteistä. Silti Jeromen Vulgata ei sisällä sanoja.

En näe 1Joh.5:7 kohdalla mitään "salaista katolisten Textus Receptusta aikaansaavaa mustamaalaamista" vaan UT:n kreikan käsikirjoitus todisteet vahvistavat että tuo lisäys EI KUULU tekstiin. Moderni tekstikritiikki on ottanut aiheen erääksi "keppihevoksensa" koska se sillä tahtoo osoittaa mitä lisäyksiä ja sekasotkuja Textus Receptus on käynyt lävitse, ja myös todistaa että Textus Receptus ei ole puhdas muotoinen tekstilaitos. Tätä puolta emme saa hyljätä vain toteamalla, että se on katolisten TR:ään kohdistuvaa mustamaalaamista. Minusta tuollainen kommentti on perusteeton väittämä.

Miksi katoliset lisäisivät Comma Johanneumin Textus Receptukseen johtui kolminaisuusopin pönkittämisestä ja kirkon oppi-arvovallan olemassa olosta. Kirkko määräsi mikä oli oikea oppi mikä ei 1500-1600-luvulla. Tämä vahvistaa sen, että Erasmus oli "kirkon-talutusnuorassa" eikä valitettavasti uskaltanut astua siitä ulos. Erasmus varmasti joutui lisäämään tekstin vastoin omaa tahtoaan. Harhaoppiset 1500-1600-luvulla nimittäni saivat kovan tuomion - jopa kuolemantuomion.

Erasmus lisäsi Comma Johanneumin 1522 versioonsa, jossa SILTI hän alaviitteessä toteaa että teksti on epäilyksenalainen. Erasmus siis tiesi asian, mutta yleisen kirkollisen painostuksen johdosta, ja hyvin todennäköisesti juuri katolisen kirkon oppivallan johdosta lisäys tuli Textus Receptukseen. Myöhemmin Stephanuksen 1550 versio sekä Elzevierin 1633 ottivat sanat osaksi tekstiä. (lähde : Anchor Bible Dictionary)

MInusta Petri käsittelee 1Joh.5:7 asiaa enemmän tunteen kuin tiedon tasolla. Tutkimusta ei voi tehdä pelkän tunteen ja intuiition varassa, vaan on paneuduttava käsikirjoitus todisteisiin.

Edelleen totean, että paljon puolustamme jotakin, jota emme uskalla asettaa selvään päivänvaloon ja tutkittavaksi.

- todael

[PetriFB]

Latinankielisessä Clementinen Vulgata käännöksessä esiintyy sama 1Joh.5:7 kuin Textus Receptuksessa.

"The Comma in Latin. testimonium dicunt [or dant] in terra, spiritus [or: spiritus et] aqua et sanguis, et hi tres unum sunt in Christo Iesu. 8 et tres sunt, qui testimonium dicunt in caelo, pater verbum et spiritus. [... giving evidence on earth, spirit, water and blood, and these three are one in Christ Jesus. 8 And the three, which give evidence in heaven, are father word and spirit.] All evidence from Fathers cited: Clemantine edition of Vulgate translation; Pseudo Augustine's Speculum Peccatoris (V), also (with some variation) Priscillian (died 385) Liber Apologeticus and Fulgentius of Ruspe (died 527) Responsio contra Arianos."

En näe 1Joh.5:7 kohdalla mitään "salaista katolisten Textus Receptusta aikaansaavaa mustamaalaamista" vaan UT:n kreikan käsikirjoitus todisteet vahvistavat että tuo lisäys EI KUULU tekstiin. Moderni tekstikritiikki on ottanut aiheen erääksi "keppihevoksensa" koska se sillä tahtoo osoittaa mitä lisäyksiä ja sekasotkuja Textus Receptus on käynyt lävitse, ja myös todistaa että Textus Receptus ei ole puhdas muotoinen tekstilaitos. Tätä puolta emme saa hyljätä vain toteamalla, että se on katolisten mustamaalaamista. Minusta tuollainen kommentti on perusteeton väittämä.

Miksi katoliset lisäisivät Comma Johanneumin Textus Receptukseen johtui kolminaisuusopin pönkittämisestä ja kirkon oppi arvovallan olemassa olosta. Kirkko määräsi mikä oli oikea oppi mikä ei 1500-1600-luvulla. Tämä vahvistaa sen, että Erasmus oli "kirkon-talutusnuorassa" eikä valitettavasti uskaltanut astua siitä ulos. Harhaoppiset 1500-1600-luvulla nimittäni saivat kovan tuomion - jopa kuolemantuomion.

MInusta Petri käsittelee 1Joh.5:7 asiaa enemmän tunteen kuin tiedon tasolla. Tutkimusta ei voi tehdä pelkän tunteen ja intuiition varassa, vaan on paneuduttava käsikirjoitus todisteisiin.

Edelleen totean, että paljon puolustamme jotakin, jota emme uskalla asettaa selvään päivänvaloon ja tutkittavaksi.

- todael

Tuon sen nyt vielä esille jos se ei ole vielä tullut selväksi, että en puolusta 1 Joh 5:7 Textus Receptuksen lisäystä, vaan se on lisäys, joka ei kuulu Bysantin tekstiin. En siis puolustele sen olemassaoloa, enkä pidä sitä alkuperäisenä tekstinä.

Olen vain tuonut esille sen, että sen lisääminen oli tarkoin harkittu juoni Erasmusta vastaan, sillä Jeromen Vulgatassa 405 A.D. ei ollut tuota lisäystä. Miksi katoliset vaativat Erasmusta tekemään lisäyksen, josta puuttui se lisäys. On huomattavaa, että Jerome 405A.D. on ensimmäinen katolisen kirkon virallinen käännös, joka oli kirkon tunnustama ja hyväksymä.

Clementine Vulgata on julkaistu vasta 1590, eli useita vuosikymmeniä sen jälkeen kun Textus Receptus oli julkaistu.

Tässäkin näkyy se kuinka kavala ja muuttuvainen on Rooman kirkko. Ensin se hyökkää Textus Receptusta vastaan ja sitten ottaa itse sen käyttöön, joka puuttuu alkuperäisistä teksteistä. On selvää, että katolinen kirkko halusi tahrata Textus Receptusta sekä saada sinne oman teologian mukaisen lisäyksen, jonka se saikin aikaan.

En siis puolusta Textus Receptuksen virhettä, vaan tuon esille miksi se tuotiin sinne ja kenen toimesta. Tiedän että sitä ei olisi saanut sinne laittaa, mutta sille en itse voi mitään että se on siellä, mutta sen voin että en pidä sitä alkuperäisenä.

[todael]

Comma Johanneum löytyy myös vanhemmista latinankielisistä teksteistä (https://en.wikipedia.org/wiki/Vetus_Latina), mutta olet oikeassa Jeromen Vulgata sitä ei sisältänyt. Onko tämä perusta sanoa että kysymyksessä oli TR:n mustamaalaaminen ? Minusta ei.

Tarkoitusperä oli saattaa katolinen opetus Textus Receptukseen ja näin saada kirkon oppivalta sen osaksi. Katolinen kirkko tiesi että tämä tekstilaitos tulee siirtymään tavallisten ihmisten luettavaksi ja siksi heidän oli lähes pakko varmistaa Textus Receptuksen oikea oppisuus.

En väittele asiasta enempää, mutta koen että määrätty ennakko asenne voi johtaa meitä puolustelemaan Textus Receptusta väärin motiivein.

- todael

[PetriFB]

Jerome 405 A.D. Vulgatasta tuli Rooman kirkon hyväksymä virallinen latinakielinen Raamattu. Tämä teksti perustuu Aleksandrian tekstiperheisiin, ei Bysantin tekstiin.

Jerome 405 A.D. ei sisältänyt 1 Joh 5:7 koska sitä ei esiinny lähteissä, johon katoliset luottivat ja pitivät alkuperäisinä.

Tämän valossa on päivänselvää, että katoliset halusivat Textus Receptukseen osan tekstiä, joka ei edustanut heidän tekstiperinnettään. Eli vastoin omaa virallista tekstiään he halusivat Textus Receptukseen lisäyksen, jota ei ollut Vulgatan lähteissä eikä Bysantin teksteissä. Kun se kuitenkin saatiin ujutettua Textus Receptukseen, niin he ovat hyökänneet Textus Receptusta vastaan lisäyksellä, jonka he itse ovat myöhemmin ottaneet käyttöön omaan nyt tunnettuun versioon (Clementine 1590).

Minusta on kyse sekä huijauksesta että oman opin lisäämisestä Textus Receptukseen, mutta tosi pirullisella tavalla.

Katolinen kirkko ei hyväksy Textus Receptusta eikä pidä sitä oikeaoppisena, eli he ei eivät varmistaneet Textus Receptuksen katolista oppia kuin muutamassa kohdassa, mutta pääosa Textus Receptuksen tekstiä perustuu Bysantin tekstille, joka on Rooman kirkon vihollinen, jota vastaan he hyökkäävät kuten myös Textus Receptusta vastaan joka perustuu pääosin Bysantin tekstiin. Siksi myös Hort sanoi, että (Westcott ja Hort) heidän tekemäänsä tekstilaitosta ei rumenna Bysantin virheet. Wescott ja Hort ei tehnyt 1 Joh 5:7 Textus Receptuksen lisäystä, vaikka WH käänsi katolisten tekstien pohjalta.

Erasmus ei ollut täydellisesti katolisen kirkon talustusnuorassa ja siitä on todisteena koko Textus Receptus, joka poikkesi täysin Vulgatasta (Jerome 405 A.D.) jsillä TR oli käännetty paljossa Bysantin tekstin mukaan. Jos Erasmus olisi ollut täysin katolisen kirkon talutusnuorassa, niin Textus Receptuksen teksti olisi Vulgataa vastaava, mutta se ei ole sitä, vaan poikkeaa siitä suuresti. Tämä olisi hyvä aina muistaa, että Textus Receptus muistuttaa paljon enemmän Bysxantin tekstiä kuin esim. Vulgata, joka on tehty Aleksandrian tekstien pohjalta eikä siten muistuta Bysantin tekstiä.

En väitä Textus Receptuksen olevan puhdas virheistä, vaan siinä on virheitä, mutta se on paljon puhtaampaa sanaa kuin Vulgata käännökset sekä Aleksandrian tekstiperheeseen tukeutuvat tekstilaitokset (WH jne.) sekä Raamatun käännökset.

Minun kohdalla on siis kyse siitä, että tietenkin pidän Textus Receptusta paljon parempana teoksena kuin Aleksandrian tekstiperheeseen tukeutuvia teoksia.

Jumalan siunausta sinulle todael.

[toni t]

En näe 1Joh.5:7 kohdalla mitään "salaista katolisten Textus Receptusta aikaansaavaa mustamaalaamista" vaan UT:n kreikan käsikirjoitus todisteet vahvistavat että tuo lisäys EI KUULU tekstiin. Moderni tekstikritiikki on ottanut aiheen erääksi "keppihevoksensa" koska se sillä tahtoo osoittaa mitä lisäyksiä ja sekasotkuja Textus Receptus on käynyt lävitse, ja myös todistaa että Textus Receptus ei ole puhdas muotoinen tekstilaitos. Tätä puolta emme saa hyljätä vain toteamalla, että se on katolisten TR:ään kohdistuvaa mustamaalaamista. Minusta tuollainen kommentti on perusteeton väittämä.

Miten yhdellä kohdalla voidaan osoittaa että Textus Receptus on kokenut lisäyksiä ja sekasotkuja siis monikossa. Aina vain tuodaan tätä yhtä kohtaa esille ja puhutaan että Receptus on kokenut lisäyksiä ja sekasotkuja. Tuollainen yleistäminen ei ole kivaa jos sen todisteeksi ei tuoda niitä näyttöjä. Ei yhden kohdan perusteella voi alkaa puhumaan monikossa. Eikös todael Petri ole perustellut hyvin sen että 1.Joh.5:7 on katollisen kirkon mustamaalaamis tarkoituksessa toimittu. Ensin he välttämättä halusivat sen sinne ja vielä huijasivat sen latinalaisen tekstin kautta ja sitten sen peruusteella syyttävät Receptusta kopioksi johon on lisätty kuulumatonta ja siksi kyseenalaistavat sen. Tuollainen toimintahan on mitä taidokkainta mustamaalaamista eli päästään ikäänkuin asian sisälle josta käskin aletaan syyttämään.

Erasmus varmasti joutui lisäämään tekstin vastoin omaa tahtoaan. Harhaoppiset 1500-1600-luvulla nimittäni saivat kovan tuomion - jopa kuolemantuomion.

Tässä kerrot nyt melko varmasti vastauksen omaan kysymykseesi miksi kyseistä kohtaa ei ole poistettu Receptuksesta.

Erasmus lisäsi Comma Johanneumin 1522 versioonsa, jossa SILTI hän alaviitteessä toteaa että teksti on epäilyksenalainen. Erasmus siis tiesi asian, mutta yleisen kirkollisen painostuksen johdosta, ja hyvin todennäköisesti juuri katolisen kirkon oppivallan johdosta lisäys tuli Textus Receptukseen.

Erasmushan sanoi että hän lisää kohdan sinne jos se löytyy yhdestäkin kreikkalaisesta tekstistä. Erasmusta huijattiin latinasta kreikkaan käännetyn tekstin kautta. Alaviite voi olla myös siis siksi että Erasmus alunperin ennen kuin ymmärsi tulleensa huijatuksi löysi kohdan vain yhdestä tekstistä ja siksi alaviite.

MInusta Petri käsittelee 1Joh.5:7 asiaa enemmän tunteen kuin tiedon tasolla. Tutkimusta ei voi tehdä pelkän tunteen ja intuiition varassa, vaan on paneuduttava käsikirjoitus todisteisiin.

Huomaa todael että sinäkin olet koko ajan oletuksien varassa tässä kysymyksessä ja huomaan että sinulla on aika kova vastustus Textus Receptusta kohtaan. Ei kannata alkaa toista syyttämään tunteiden tasolla pelaamisesta jos itsekkin nojaa oletuksiin ja omiin tuntemuksiin sillä sata varmasti meistä ei voi kukaan sanoa asiaa miten se on mennyt. Eli todael sinä kyseenalaistat Receptusta ainakin yhtä kiihkeästi kuin minä ja Petri puollustamme sitä ja siksi tunne korttia ei kannata tässä käyttää.

Edelleen totean, että paljon puolustamme jotakin, jota emme uskalla asettaa selvään päivänvaloon ja tutkittavaksi.

Tulisi uskaltaa ja olenkin pyytänyt että tutkisimme asiaa perinpohjin.

Katolinen kirkko tiesi että tämä tekstilaitos tulee siirtymään tavallisten ihmisten luettavaksi ja siksi heidän oli lähes pakko varmistaa Textus Receptuksen oikea oppisuus.

Textus Receptus on kuitenkin todella paljon erinlainen kuin katollilaisten huonot käännökset jotka pohjautuvat Alexsandrinus pohjaan. Ei yksi jae totuuden seassa muuta Textus Receptusta katollilaisen opin tekstiksi. Textus Receptushan juuri on katollilaista oppia vastaan. Eli väite että katollilaiset olisivat halunneet varmistaa Receptuksen oikeaoppisuuden on kaukaa haettu sillä ei sitä yhden jakeen avulla tehdä. Jakeen tarkoitus olikin osoittaa Receptus laitokseksi jossa on ihmisten lisäyksiä ja siinä katollilaiset onnistuivat paremmin kuin hyvin. Ainakin meidän keskustelu todistaa siitä.

Siunausta veli todaelille.

[todael]

Sanoppa Toni mitä tiedät Textus Receptuksen - sillä niitä laitoksia on useita - niissä olevista eroavaisuuksista ? MIkä näistä Textus Receptuksen versioista on SE oikea ?

Jo yksistään Erasmus julkaisi 5 eri painosta Textus Receptuksesta, mikä on se oikea ?

Ennekuin aletaan vertailemaan tekstejä täytyy VALITA se oikea Textus Receptus...

- todael

[toni t]

Sanoppa Toni mitä tiedät Textus Receptuksen - sillä niitä laitoksia on useita - niissä olevista eroavaisuuksista ? MIkä näistä Textus Receptuksen versioista on SE oikea ?

Jo yksistään Erasmus julkaisi 5 eri painosta Textus Receptuksesta, mikä on se oikea ?

Ennekuin aletaan vertailemaan tekstejä täytyy VALITA se oikea Textus Receptus...

- todael

Itse en ole asiantuntija niin kuin olen sanonut joten toivottavasti sinä todael tiedät paremmin mikä näistä Receptuksista olisi se tarkin.

Tiedätkö mistä Textus Receptuksesta Old King James ja Biblia on käännetty? Ja onko ne käännetty samasta tekstipohjasta. Se olisi todella mielenkiintoista tietää. Biblian pohja on varmasti hyvä sillä sen Biblian kirjoitus on itse todistanut minun hengelleni vaikka onkin vanhaa suomea.