Psykologia

[Aamu-Usva]

Tartun iinuliinun kysymykseen pakko-oireista vapautumisesta. Olen joskus miettinyt eroa pakkoajatusten ja "ihan tavallisten ajatusten" välillä. Siis mistä meidän ajatukset yleensäkin päähän putkahtelevat. Kyllä minulle ainakin tulee ajatuksia ihan vain pakottavasti päähän, vaikka en koekaan niitä pakkoajatuksiksi. Liittyykö ajatusten pakkoajatukseksi mieltäminen enemmänkin siihen, että kokee ajatuksen pakkona, koska ei tunnista sitä osaksi itseään ja omaa ajatteluaan, vaan se tuntuisi tulevan jotenkin ulkoapäin..? Yleensähän pakkoajatukset liittyvät väkivaltaan, seksuaalisuuteen tms. Mutta olen kyllä kuullut yhden ihmisen kertovan sellaisesta pakkoajatuksesta, että hänen mieleen tuli väkisin yhden miehen nimi ja pelkkänä ajatuksena tuo nimi sai hänessä aikaan hyvin voimakkaan reaktion.

Psykologian/psykiatrian/joidenkin terapioiden suhteen olen aika neutraalilla kannalla. Joku voisi kai saada apua pakkoajatuksiin masennuslääkityksen ja käyttäytymisterapian yhdistelmästä, mitä nykyään hoidoksi suositellaan. Käyttäytymisterapiaa voi kyllä antaa vielä tehokkaampana Jumalan Sana, joka todella on lääke kaikkiin vaivoihin.

Itse en koskaan ole halunnut lähteä mielenterveyspuolelle työskentelemään tai tutkimaan, koska koen alueen niin ahdistavaksi ja epävarmaksi. Jos avustan ikääntynyttä harmaahapsea vuoteesta ylös ja wc-käynnille, niin tiedän melko varmasti tekeväni hyvää, mutta jos keskustelemalla ronkin jonkun ihmisen mielen alueen asioita, niin en tiedä teenkö hyvää vai pahaa

[hrmn2]

Meneeköhän joillakin nyt sekaisin psykologia ja psykiatria? Ne ovat kaksi eri tieteen alaa.

Vielä psykologiasta pari ajatusta. Jumala on luonut ihmisen mielen tietynlaiseksi. Se voi "särkyä" jos ihminen kokee asioita joita ei tulisi kokea, eli synnin erilaisia ilmenemismuotoja. Ja vastaavasti mieli pysyy ehyenä jos ihminen elää varjeltuneena synnin ilmenemismuodoilta. Siinä tuli lyhyesti selitettyä, mitä on Jumalan mielen mukainen psykologia (eli oppi ihmismielestä).

Minusta ihmisen mieli voi särkyä myös ilman että siihen liittyy synti millään tapaa. ( esim ulkoisista syistä )

En tarkoittanut pelkästään omia syntejä, vaan syntiä yleisesti ottaen. Siis siinä mielessä, että kaikki maailman ongelmat johtuvat tavalla tai toisella synnistä. Eli nuo ulkoiset syyt jotka voivat särkeä ihmisen mielen, ovat myös tavalla tai toisella synnin ilmenemismuotoja.

[Siivetön]

...

[hrmn2]

Loppupääte -logia tarkoittaa oppia jostain asiasta. Psykologia = oppi ihmismielestä, teologia = oppi Jumalasta, jne. Jos esimerkiksi sanon jonkun väitteen Jumalasta, minkälainen Jumala on, niin se on aina teologiaa. Samoin jos sanon väitteen siitä minkälainen ihmismieli on, niin se on psykologiaa. Kahden eri ihmisen psykologiset tai teologiset väittämät voivat olla täysin päinvastaiset. Eli psykologia tai teologia ei itsessään väitä yhtään mitään, vaan erilaiset psykologian tai teologian koulukunnat. Ei siis voi sanoa että psykologia on hyvä tai huono juttu.

Joidenkin tieteenalojen suhteen on vaikeampi kyseenalaistaa asioita, esimerkiksi biologian tai geologian tai astrologian suhteen tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja niistä ei ole niin paljon eri mielipiteitä ja koulukuntia kuin ihmismielestä tai Jumalasta. Toki kaikissa tieteen aloissa on erilaisia koulukuntia, mutta käsittääkseni niitä on kuitenkin enemmän niissä joissa tutkitaan asioita jotka eivät ole konkreettisesti havannoitavissa.

[PetriFB]

Sain voimakkaasti sydämelleni kirjoittaa jotakin psykologiasta, eli teen siitä uuden kirjoituksen sivulleni ja linkittelen sitten foorumille kun se on valmis jos Herra suo ja elämme.

[iinuliinu]

Tartun iinuliinun kysymykseen pakko-oireista vapautumisesta. Olen joskus miettinyt eroa pakkoajatusten ja "ihan tavallisten ajatusten" välillä. Siis mistä meidän ajatukset yleensäkin päähän putkahtelevat. Kyllä minulle ainakin tulee ajatuksia ihan vain pakottavasti päähän, vaikka en koekaan niitä pakkoajatuksiksi. Liittyykö ajatusten pakkoajatukseksi mieltäminen enemmänkin siihen, että kokee ajatuksen pakkona, koska ei tunnista sitä osaksi itseään ja omaa ajatteluaan, vaan se tuntuisi tulevan jotenkin ulkoapäin..? Yleensähän pakkoajatukset liittyvät väkivaltaan, seksuaalisuuteen tms. Mutta olen kyllä kuullut yhden ihmisen kertovan sellaisesta pakkoajatuksesta, että hänen mieleen tuli väkisin yhden miehen nimi ja pelkkänä ajatuksena tuo nimi sai hänessä aikaan hyvin voimakkaan reaktion.

Psykologian/psykiatrian/joidenkin terapioiden suhteen olen aika neutraalilla kannalla. Joku voisi kai saada apua pakkoajatuksiin masennuslääkityksen ja käyttäytymisterapian yhdistelmästä, mitä nykyään hoidoksi suositellaan. Käyttäytymisterapiaa voi kyllä antaa vielä tehokkaampana Jumalan Sana, joka todella on lääke kaikkiin vaivoihin.

Itse en koskaan ole halunnut lähteä mielenterveyspuolelle työskentelemään tai tutkimaan, koska koen alueen niin ahdistavaksi ja epävarmaksi. Jos avustan ikääntynyttä harmaahapsea vuoteesta ylös ja wc-käynnille, niin tiedän melko varmasti tekeväni hyvää, mutta jos keskustelemalla ronkin jonkun ihmisen mielen alueen asioita, niin en tiedä teenkö hyvää vai pahaa

Kiitos vastauksestasi Jäi selventämättä että tämä uskonsisar tuli uskoon seurakunnassa johon tuli "toronto" opetusta. Hän pyöri jonkun aikaa niissä kokouksissa ja hänelle jäi sieltä ne pakkoajatukset nähdäkseni. Ei pystynyt käymään enää töissäkään ja sai jonkinlaiset lääkkeet. Ajattelin jos joku ois kokenut samaa ja selvinnyt.

[vaisuliini]

*
Siitä psykologista vielä... sisäisiä haavoja psykologi ei voi hoitaa kuntoon mutta voi vain kuunnella. Jos se paljon auttaa jos joku kaipaa kuuntelijaa mutta ei voi mennä sisäiseen tasoon kuin vain yksi Jumala. Minä liityin yhteen uskovien kanssa yhtenä rukous- ja ylistysiltana ja olin vähän vierastanut koska en ketään uskovia tuntenut kuin pari uskonsiskoa. He pyysivät minut mukaan.

Vähän aikaa kun siten eräs joku nainen (jota en tuntenut) tuli lähelleni ja sanoi saaneensa sanan Jumalalta. Sanan mukaan sanottiin; minun lapsuuteni kaipaa vapautusta. Mietin ihmetellen mitä tarkoittaa. Kysyin pari uskonsiskolta sitä eivätkä he tiennyt mitä tarkoittaa. Myöhemmin Jumala nosti asiat esiin niin siinä se juttu alkoi. Jumala toimi henkilökohtaisena Eheyttäjänä minua kohtaan. En tiedostanut niistä mitään paitsi Jumala ja Hän halusi eheyttää minut itse. Eli Hän pääsee vain sisäiseen tasoon asti eheyttääkseen, ei psykologi.

Siitä lehdestä vielä... Psykologiat tekivät itsemurhaa niin se herätti miettimään niin heistä ei ole mitään sisäiseen tasoon kuin kuuntelemiseen.

[hrmn2]

Itse olen saanut apua psykologian kautta, kun olin tosi ahdistunut ja oli sisäistä myllerrystä enkä oikein ymmärtänyt mistä se johtuu. Koin siitä vielä syyllisyyttä kun ajattelin että uskovalla ei saisi olla sellaista, vaan pitäisi aina vaan kokea rauhaa ja tyyneyttä sisimmässä. Mutta sitten koin että Jumala johdatti lukemaan muutamia kirjoituksia, joiden kautta ymmärsin että ne asiat johtuivat menneistä kokemuksista, ja että se on ihmiselle normaalia, että jos kokee traumaattisia asioita niin luonnollisena seurauksena siitä on ahdistusta ja muuta sisäistä myllerrystä.

Tuo tieto ei tietenkään itsessään parantanut, mutta koen että se toimi tärkeässä osassa parantumista. Sen kautta ymmärsin että ei tarvitse olla huolissaan siitä, että psyykkeessäni ei ollut kaikki kunnossa, vaan että se on päinvastoin ihan normaalia että määrättyjen kokemusten jälkeen ilmenee haavoja ja rikkinäisyyttä mielen alueella. Ja ymmärsin myös antaa itselleni aikaa ja lepoa jota tarvitaan parantumiseen, ja lopettaa itseni piiskaamisen ja syyllisyydessä vellomisen.

Eli psykologia eli oppi ihmismielestä voi auttaa meitä ymmärtämään ihmisen mieltä ja sen myötä itseämme ja toisiamme paremmin. Mutta tietenkään kaikki psykologia ei ole hyvää, eikä varsinkaan kaikki psykiatria jossa usein diagnosoidaan mielen ongelmat sairauksiksi ja "hoidetaan" niitä lääkityksellä.

[vaisuliini]

*
Ehkä olen väärä henkilö tähän ketjuun koska lähes joka asiassa Jumala itse otti ohjat minun elämässäni. Aluksi koin olevani ehjä kappale enkä tiedostanut mitään sisäisiä asioita mutta ensin Sana tuli ja siten Jumala otti ohjat siinä eheytymisessä.... En vielä tiedä miksi Jumala otti ohjat. Hyvä että psykologiasta on apua kans.

[Siivetön]

...