Lihassani on tupakanhimo! Apua!

[Mikko Murpatti]

Luukkaan evankeliumi kertokoon tämän.
"17:5 Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa."
17:6 Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte SANOA tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.""

Kiitos vinkistä! Pitääpä pureskella ja möyhiä !

[Sippis]

Mää oon kateellinen teille, kun ootte voittanu lihanne tupakoitten kanssa.
On tosi huono omatunto ja yrityksiä takana ties kuinka monta.
Vammanen, neuroottinen liha mädäntyneen lisäks. Vaikeeta on.

Voi Jasmiini, kyllä sinä siitä eroon pääset...

Olen kuullut, että sanoillamme on merkitystä... mitä jos puhuisit ongelmalle suoraan... kuten...

"Olen JO voittanut Kristuksessa Jeesuksessa tämän taistelun ja pääsen eroon tupakasta. Kunnia Jumalalle ja Kiitos Jeesukselle tästä että tupakan himo on voitettu" Ja sitten vielä, älä epäile vaan usko ja kun tekee mieli tupakkaa, ota ensimmäinen askel ja vastusta perkelettä.

Ehkä repsahduksiakin voi tulla, mutta silloin taas katse jo voitettuun taisteluun, sillä miksipä Jumala tahtoisi että jäisimme tupakan orjaksi, vaan että olisimme vapaat. Ja uskon sinun loppujen lopuksi saapuvan voittajana maaliin, koska ei ole estettä, josta et pääsisi, kun turvaat Herraan.


Siunausta.

Olen kuullut menestysteologien käyttävän sitä, että puhutaan suoraa
sairaudelle. esim näin: minä puhun sinulle (esim.) masennus, Jeesuksen nimessä
väisty. Sen jälkeen pitää uskoa että on jo parantunut. Jos ei usko parantuneensa
niin ei ole tarpeeksi uskoa Herraan Jeesukseen.

Näin tehdessään he vetoavat tähän raamatun kohtaa.

Luuk. 17

5. Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa."
6. Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te
voisitte SANOA tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja
se tottelisi teitä.""

Minä olen käsittänyt tämän kohdan, että oli Jeesukselta vain vertaus,
eikä hän käytännös tarkoittanut, että puhuttaisiin silkkiäispuulle ja se
siirtyisi mereen. Jeesus ikään kuin antoi ymmärtää miten vähäinen
meidän uskomme on.

Tuntuu aika oudolta, että pitäisi puhua sairudelle, eikä rukoilla Jumalalta
parantumista, Jeesuksen nimessä.

Tässä vain kerron mitä olen nähnyt ja kuullut.

Mitä mieltä te muut olette?

[lonelyrider]

Tottakai kyseessä on vertaus. Mutta kyse on kuitenkin täydellisesti Jeesuksen omista sanoista, ainahan vertaukseen sisältyy sanoma, eikä sen sanat ole jotenkin irrelevantteja, koska kyseessä on vertaus silkkiäispuusta. Menestysteologiasta en tiedä, jos ei Jeesus sitten ollut "menestysteologi", ehkä tänä päivänä moni Jeesusta pitäisi sellaisena, koska niin ihmisen mielelle nämä asiat ovat vaikea ymmärtää.

"Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te
voisitte SANOA tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja
se tottelisi teitä.""

Mitä vertaus sitten tarkoittaa, eihän Jeesus ihan tyhjiä sanoja puhunut, vaan tarkoitti juuri sitä mitä tarkoitti.
Jeesuksen sanat ovat Jumalan puhetta ja jos Hän sanoo, että voidaan sanoa uskossa ja asiat tapahtuu, niin miksi ei niin olisi?

[lonelyrider]

Jos raamatun sanaa lähtee epäilemään, niin mihin me uskomme, jos emme sanatarkasti ota Jeesuksen sanoja ja usko Hänen sanoihinsa... silloin emme usko Jeesusta, vaan haluamme suhteuttaa asiat niin, että ei pysty, ei voi, entä ne jotka yrittää ja eivät pysty ja voi ja onhan niilläkin uskoa... eikö ne ole selityksiä sen rinnalla kuitenkin, mitä Jeesus sanoo? Ainahan ihminen sanoo, miksi täällä maailmassa on sitä ja tätä ja miksi Jumala on sellainen ja tällainen. Se on epäuskoa! En tarkoita tällä, etteikö olisi ihmisiä, jotka ovat halunneet uskoa ja voida ja mitään ei ole tapahtunut, mutta en elä toisten ihmisten uskosta tai siitä näkyvästä, mikä on toisten ihmisten uskossa läsnä, suhteeni Jumalaan on henkilökohtainen. Uskossa ajatusmaailman on jo muututtava, siihen, että todella sydämessään uskoo, että JUMALA VOI.

Sitä en tiedä, miksi ei ole pystynyt ja voinut, silti uskon Jeesuksen sanoihin. Ja vaikka mieleni koittaisi kumota asioita joskus, koska olen ihmisenä riittämätön, niin silti uskon... uskon vaikka ei näkyisi, koska usko on sitä, että uskoo siihen mikä ei näy, eikä ole käsin kosketeltavaa, usko on uskoa suurempaan voimaan, Jumalan Pyhään voimaan ja Hänellä on valta ja jos asia on sananmukainen, on Hän luvannut antaa sen, mitä pyydämme, tästä on lupaus raamatussa. Uskon raamatun lupauksiin, Jumalan puheeseen, se mitä luonnollinen mieleni näkee ja kuulee, on luonnollinen maailma, Jumalan todellisuus on paljon suurempaa!

[Herman]

Vertaus tarkoittaa opetusta, jossa jonkun toisen asian kautta annetaan opetus toisesta asiasta, eli verrataan asioita. Esimerkiksi voidaan sanoa, että Jumala on niinkuin hyvä paimen, Jumalaa verrataan työnsä hyvin tekevään lammaspaimeneen. Tuo silkkiäispuu-opetus ei siis ole vertaus, vaan se on aivan suora ja selkeä opetus, siitä mitä me voidaan tehdä jos meillä on sinapinsiemenen verran uskoa.

Opetus täytyy tietenkin nähdä Raamatun kokonaisuuden valossa, ja silloin me ymmärretään, että tuo usko ei tule meistä itsestämme eikä meistä voi sellaista löytyä, vaan se tulee meille Jumalalta ansaitsemattomana lahjana, Hänen tahtonsa mukaan eikä meidän tahtomme mukaan. Ja tuollainen uskossa puhuminen voi tapahtua vain Jeesuksen nimessä, koska Jeesukselle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jonkun nimessä tekeminen ei tarkoita vain hänen nimensä käyttämistä huulilla, vaan sitä että on tuon toisen valtuuttamana hoitamassa hänen asioitaan. Eli opetuksen ydin on, että Jumalalle on kaikki mahdollista, ja myös jokaiselle joka Häneen uskoo.

Menestysteologien ja muiden näitä asioita väärinkäyttävien ongelma ei ole se, että heidän opetuksensa uskossa puhumisesta sinällään olisi väärää, vaan se että he eivät painota tarpeeksi (tai ollenkaan) sitä, ettei kyse ole meidän omasta tahdostamme vaan Jumalan tahdosta. Se on tosi vaarallista opetusta koska silloin koroitetaan ihminen itse Jumalan paikalle, kun sanotaan että me voidaan uskossa puhumalla hallita asioita. Toki se on mahdollista tiettyyn rajaan asti, mutta silloin ei ei toimita Pyhässä Hengessä vaan eksyttävässä valheen hengessä. Pyhässä Hengessä voi toimia vain kuuliaisuudessa ja alamaisuudessa elävän Jumalan tahdolle.

[vaisuliini]

*

Luuk. 17

5. Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa."
6. Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te
voisitte SANOA tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja
se tottelisi teitä.""

Omapäinen usko ja jumalallinen usko:

Olen ennen hengaillut paljon yhden menestysteologian uskovan kanssa joka on omasta mielestään opettaja.
Hän on paljon opettanut minulle siitä miten kylvetään uskon siemeniä.
Niin olen tehnyt mitä hän on opettanut mutta Jumala on jarruttanut ja pysäyttänyt minut ja ottanut väärät istutukset juurineen ja saattanut uskoni raukeamaan tyhjiin. Mutta Jumala on ollut läsnä kokoajan kanssani vaikka minulla ei ollut usko. Niin siten tajusin että se on ollut omapäinen usko joka on ollut minulle "epäjumala" jota minä olen kylvänyt hokemalla. Jumala yksin voi antaa jumalallista uskoa kun sitä pyydetään.

Jeesus on uskon alkaja ja täyttäjä.
Hebr. 12:2
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

[lonelyrider]

Mietintä...

Usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta, eikö näin myös raamatussa sanota. Toisaalta pelkät raamatunluvut eivät auta, jos ei ole sydämenuskoa... ja Jumala tahtoo lahjoittaa kaikille uskoa samassa määrin... kait siihen tarvitaan jokin "ihmisen" tahto uskoa silloin tai se että se on syntynyt sydämessä usko sellaiseksi, että se uskoo sanan mukaan ja usko toimii sanan mukaisesti?

Tietenkin uskoon kuuluu epäilyjä, koska meitä hallitsee usein myös se oma mieli, mutta mikä on ihmisen osuus, kait ihminen tekee liikkeen taas rukoukseen ja raamatunlukuun, jos huomaa että ne asiat ovat herpaantuneet elämässä ja tuntuu että asiat ei toimi? Ei Jumala ketään yhteyteensä pakota?... kait siinä on jokin halu uskoa raamatun lupaukset ja siitä usko alkaa elämään, ei niin että ihmisessä itsessään olisi jo usko?

Eli kyse on viimepelissä yhteydestä Jumalaan

[Sippis]

Enhän minä missään tapauksessa epäile raamatun Sanaa. Se on ehdoton
totuus ja auktoriteetti. Kaikki mitä Jeesus opettaa on totuus.

On vaan asioita, joita mulle opetettiin, hieman väärin,
seurakunnassa jossa aikoinani kävin.
Yritän irrottautua niistä opeista ja kulkea totuutta päin.

Seurakunnassa muunmuassa opetettiin, että jokainen tulkitsee raamattua
omalla tavallaan ja raamattu aukeaa jokaiselle yksilöllisesti.
Tämähän ei missään nimessä pidä paikkansa.

Tämä oli yksi niistä vääristä opeista joka sai minut eroamaan seurakunnasta.

Kyseessä oli helluntaiseurakunta.

[Aamu-Usva]

Tähän sairaudelle tms. puhumiseen liittyen tuli mieleen se, kun Jeesus nuhteli kuumetta ja kuume lähti pois.
"Niin hän meni ja kumartui hänen ylitsensä ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti vaimo nousi ja palveli heitä (Luuk.4:39)." Eli Häntä seuraten sekään ei ole väärin Hänen nimessään ja valtuuttamanaan puhua sairaudelle tms.

[Mikko Murpatti]

Tähän sairaudelle tms. puhumiseen liittyen tuli mieleen se, kun Jeesus nuhteli kuumetta ja kuume lähti pois.
"Niin hän meni ja kumartui hänen ylitsensä ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti vaimo nousi ja palveli heitä (Luuk.4:39)." Eli Häntä seuraten sekään ei ole väärin Hänen nimessään ja valtuuttamanaan puhua sairaudelle tms.

Musta tuntuu ettei ole väliä millä sanoilla pyytää vaan millä sydämen asenteella. Herra sitten antaa jos se on Hänen mielenmukaistaan ja sangen hyvää. Eli on ihan Raamatullista puhua kuumeelle ja käskeä sitä, mutta se ei ole välttämätöntä mielestäni parantumisen suhteen.

Onhan sanottu:

30 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.

Ps. 94:11
Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.

Jos lapsellasi olisi palohaava kädessä ja hän sanoisi: paranna pipi isä!, ei kait rakastava isä rupeaisi toisen tuskan edessä saivartelemaan "Empäs auta kun et sanonut palohaava, ja enpäs kun et sanonut kylmähaude". Se ei olisi oikein. Sinä näkisit missä on vika ja tekisit tarvittavat toimenpiteet.

Luuk. 11:11

Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen.

(Kopioin tämän toisesta vastauksestani kun koin, että se toisi lisäarvoa keskusteluun täälläkin)