Lasten fyysinen kurittaminen

[paa]

Sananlaskutkin ovat vanhan liiton kirja, kuten myös psalmit jne. Helposti moni mieltää sananlaskut uuden liiton kirjoituksiksi jostain syystä.

Ja Pekka: Minä ainakin olen sitten sokea. Minusta uskovien tulee olla tiennäyttäjinä väkivallattomuudessa.

Aivan, sillä onhan monet psalmitkin esim. Daavidin psalmeja ja hän eli vanhan liiton aikaan. Aika moni psalmi ja sananlaskukin sopii uuden liiton ihmisille myös.

[Mikko Murpatti]

Ne opetukset ja asiat VT:stä , jotka ovat vahvistettu UT:ssä ovat voimassa ja niitä ei ole kumottu.

Kuritus asia on tämmöinen (Hepr.14 jne).

[Aamu-Usva]

Ajattelen itse, että kaikki vanhan liitonkin kirjoitukset ovat voimassa uudessa liitossa, mutta ne on vain luettava uuden liiton valossa; otettava Kristuksessa se peite pois kasvoilta tai paremminkin sydämeltä. Kristuksessa vanhan liiton kirjoitukset saavat sen merkityksen mikä niillä uuden liiton uskoville on. "Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo (Room.15:4)."

Esimerkiksi Aadam oli Jeesuksen esikuva (Room.5:14), Israelin kansan erämaavaellus oli myös esikuvallista ja kirjoitettiin varoitukseksi meille (1.Kor.10:11), profeetat ovat vaivan kestämisen ja kärsivällisyyden esikuvia (Jaak.5:10) jne.

[Aamu-Usva]

Heprealaiskirjeessä ei kehoteta ketään vanhempaa fyysisesti kurittamaan lastaan. Kuritus ei tarkoita välttämättä fyysistä kuritusta. Kurinpitoa on monenlaista ja uskovina meidän tulee kurittaa vain hengessä. Esimerkiksi kun sananlaskuissa sanotaan, että hulluus on hulluille kuritus (16:22), niin ei se tarkoita, että hullu pieksee itseään, vaan joutuu kärsimään hulluudestaan. Myös paastosta sanotaan Jesajan kirjasta (58:5), että sillä tavalla ihminen kurittaa itseään. Sekään ei ole itsensä lyömistä millään vitsalla, vaan ruumiin kurittamista kieltämällä siltä ruuan.

Kuritus ei ole siis mitenkään poistunut kokonaan uskovien elämästä, mutta se ei enää ole fyysistä satuttamista.

[pekka]

Heprealaiskirjeessä ei kehoteta ketään vanhempaa fyysisesti kurittamaan lastaan. Kuritus ei tarkoita välttämättä fyysistä kuritusta. Kurinpitoa on monenlaista ja uskovina meidän tulee kurittaa vain hengessä. Esimerkiksi kun sananlaskuissa sanotaan, että hulluus on hulluille kuritus (16:22), niin ei se tarkoita, että hullu pieksee itseään, vaan joutuu kärsimään hulluudestaan. Myös paastosta sanotaan Jesajan kirjasta (58:5), että sillä tavalla ihminen kurittaa itseään. Sekään ei ole itsensä lyömistä millään vitsalla, vaan ruumiin kurittamista kieltämällä siltä ruuan.

Kuritus ei ole siis mitenkään poistunut kokonaan uskovien elämästä, mutta se ei enää ole fyysistä satuttamista.

Toinen kirje Timoteukselle 3:

1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.

2. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,

3. rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,

4. pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;


Aamu-Usva, minä uskon, että yksi syy miksi lapsista on nykypäivänä tullut esim. Suomessa vanhemmilleen tottelemattomia on se kun täällä Suomessa on voimassa antikristillinen laki joka kieltää Jumalan tahdon mukaisen rakkaudellisen ja ohjaavan lasten vitsalla kurittamisen ja näin ei vanhemmilla ole enää tätä kasvatuskeinoa käytettävissään.

Ja tänä päivänä tämän antikristillisen lain takia Suomessakin hyvin monissa perheissä lapset määräävät hyvin pitkälle omia vanhempiaan kuinka tulee olla, käyttäytyä ja elää jne.

Lapsi voi halutessaan esim. soittaa vaikka kuinka paljon suutaan vanhemmilleen koska lapsi hyvin helposti tietää sen, että hänen vanhempansa eivät voi häntä vitsalla kurittaa ja lapsi voi jopa ilmiantaa vanhempansa esim. sosiaaliviranomaisille jos lasta on vitsalla kuritettu ja näin vanhemmat (isä tai äiti) joutuvat vaikeuksiin ja ehkäpä poliisikuulusteluihinkin mahdollisesti, ainakin joissain tapauksissa.

Joka tapauksessa tilanne (kapinoivien lasten kasvatus) on jo riistäytynyt käsistä ja vain pahempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa.

[iinuliinu]

Mietin tuossa että kun Jeesus kehoitti tekemään ja pitämään kaikki mitä fariseukset ja kirjanoppineet sanovat..
ja sitä kun tuossa alussa lukee että he istuvat Mooseksen istuimella? Opettivatko he vanhaa testamenttia?


Matt.23:1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen

2 sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.

3 Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.

[Markareetta]

Laitan tähän uskovaisen terapeutin Seppo Jokisen ajatuksia,
väärin käsityksistä kurittamisesta


Lapsen hylkäämisen ja kaltoinkohtelun seurauksista

Perheenlisäys on jännittävä tapahtuma. Jokainen lapsi tuo mukanaan uudet ilot ja uudet vaivat.
Ihmislapsen täydellinen riippuvuus hoitajistaan on vakava paikka. Jo kohdussa lapsi tietää, onko hän
toivottu ja rakastettu. Vanhemmalle taas lapsen riippuvuus ja tarvitsevuus voi olla paniikin paikka, jos ei
itse ole lapsena tarpeineen tullut hyväksytyksi. Oma avuttomuus ja lapsen käytös voivat herättää vihaa,
jota ei osaa käsitellä.

Viha on luonnollinen tunne, josta ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Sen sijaan on tiedostettava, mitä
vihallaan tekee. Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus syyllistää, vaan auttaa havaitsemaan sekä oman
elämän kipukohdat että näkemään, miten lapsi kokee vanhemman tiedostamattoman vihan.

Vanhemman epäsuorat vihanilmaisut:

1. Kohtuuttomat rangaistukset
2. Hellyyden kieltäminen
3. Raivonpurkaukset
4. Lapsen alistaminen
5. Lapsen hylkääminen
Vihan lapsen selviytymiskeinot:
1. Huomaamaton alistuja, kiltteys, näkymättömyys
2. Väkivaltaisuus
3. Rakkauden rooli (pappi, lääkäri ym.)


LAPSEN HYLKÄÄMINEN

Lapsen hylkääminen ei rajoitu lapsen karkottamiseen luotaan fyysisesti. Lapsi tarvitsee turvaa ja
hoivaa. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää on jaksaa vastata lapsen viesteihin, olivat tarpeet sitten
henkisiä (rakkaudenosoitukset, yhteys lapseen) tai fyysisiä (hoiva). Tarpeissaan (halu on eri asia)
kohdattu lapsi saa vahvan perusturvallisuuden, jonka varassa menestyy aikuisena.

Vanhemman emotionaalinen hylkääminen nostaa lapsessa aina vihareaktion: mitä pienempi lapsi, sitä
selkeämpi reaktio. Ulkopuolisuuden tunne johtuu perusturvallisuuden loukkauksesta, hylkäämisestä.
Hylkääminen aiheuttaa lapselle myös harhailevan identiteetin. Lapsi tuntee syyllisyyttä siitä, että häntä ei
rakasteta. Tämä aiheuttaa lapsessa pelkoa, vihaa ja häpeää.

Myös sisäsyntyisen (sairaan) syyllisyyden taustalla on hylkäämiskokemus. Siitä aiheutuu vihaa,
pelkoa, vihan kääntämistä itseen (masennus) ja jäämistä itsensä ulkopuolelle eli minuuden hukkaamista.
Väärä syyllisyys estää myös oikean syyllisyyden kokemisen. Totuus vapauttaa väärästä syyllisyydestä ja
sen seurauksista.

Turvattomaksi jäänyt lapsi kasvaa alituiseen katastrofinpelkoon. Siitä seuraa kuolemantoive. Riski
itsemurhan tekemiseen tai vaarasta piittaamattomaan käytökseen on suuri.

Torjunnasta voi seurata seksuaalisen identiteetin hämärtyminen, irtosuhteita, kostonhalua,
alkoholismia, itsetuhoisuutta ym. Myös uupumus kertoo torjutuista traumoista.


LAPSEN ALISTAMINEN

Torjuva, etäinen, heikko ja väkivaltainen isä puolustaa sisäistä lastaan hyökkäämällä. Lapsi menettää
uskon omiin mahdollisuuksiinsa ja joutuu ulkopuolisuuden tunteen valtaan.

Vihan alla eläminen voi johtaa alistumiseen, jossa ihminen pyrkii ansaitsemaan
rakkautta ja on toisten hyväksynnästä riippuvainen. Toinen tapa reagoida on
uhma, joka johtaa alituiseen protestointiin.


Pelokkuuden
syynä on loukattu olemassaolonoikeus. Arvaamattoman ja väkivaltaisen vanhemman
lapsesta tulee aikuisena jännittäjä, stressiherkkä ja varuillaan oleva. Lasta, jota ei ole toivotettu
tervetulleeksi elämään, vaivaa ajelehtiminen ja elämänpelko.

Vähättelevät, tallaavat ja omistavat vanhemmat tuhoavat lapsen kyvyn kunnioittaa itseään ja vievät
kyvyn rakastaa eli hyväksyä toinen ihminen ehdoitta. Rakkaus- ja turvallisuusvaje aiheuttavat
sitoutumisen pelkoa
.
Vihan lapsi osaa vain vihata, mutta saattaa ottaa rakkauden roolin (esim. papin tai lääkärin) häpeän ja
pelon naamioksi.

PERSOONAN VAURIOT

Kun aitojen tunteiden tunteminen ja näyttäminen on lapselta kielletty,
tilalle tulevatvaletunteet: surun
korvaa itsesääli ja terve viha vääristyy katkeruudeksi.


Persoonaan kohdistuvat loukkaukset kieltävät lapselta oikeuden olla oma itsensä, josta seuraa
virheellinen ja vajaa identiteetti


. Oma ulkomuoto ei kelpaa, jos naiseuteen on kohdistettu loukkauksia.
Tämä vaikuttaa kielteisesti aikuisena seksuaalisuuteen (kylmyys, haluttomuus). Identiteetti ja terve
sukupuolisuus voivat olla hukassa.

Kun ihminen on kelpaavuudestaan epävarma, hän tuntee tyhjyyttä, turvattomuutta ja olemattomuutta.
Tästä aiheutuva perussuru vaikeuttaa rakkauden ja läheisyyden kokemista'

. Tästä seuraa
kaaoksenpelko, psykoosi (todellisuudentajun menetys), eristäytyminen, kokemus kosmisesta
kylmyydestä, kauhu ja raivo. Pakoreaktiona tulee mm. päihteiden väärinkäyttöä, pelkoa ottaa toisiin
ihmisiin yhteyttä ym.

Kärsimättömyys
johtuu kannustuksen puutteesta, lapselle asetetuista liiallisista vaatimuksista ja niiden
seurauksena tulevasta huonosta itsetunnosta.

Kateus
on vaatimusta saada sitä mitä on itse jäänyt paitsi.

Ylpeys ja suuruuskuvitelmat (grandiositeetti) toimivat itsetunnon korvikkeina.

Itsekeskeisyys
johtuu turvattomasta lapsuudesta.

Unohdetut lapset, eli ne jotka on hylätty kasvamaan itsekseen, ovat
loputtomia etsijöitä ja huomionhakuisia


Sosiaalinen kömpelyys

. Eristetty ja vahingoitettu lapsi kasvaa oppimatta sosiaalisia taitoja. Ilman niitä
on vaikea selviytyä elämästä.

Anne Lagerstedt
Lähde kirjat. Kust. Päivä Oy.
(Väärin)käsityksiä kurittamisesta



1. ”Olen saanut lapsena selkääni, eikä siitä jäänyt traumoja. Minusta tuli
hyvä ihminen.”


Monet ovat selviytyneet kurituksesta huolimatta kunniallisiksi kansalaisiksi. Tutkimukset kuitenkin
osoittavat, että vankeusrangaistukseen tuomituilla on usein taustallaan väkivaltainen lapsuus. Sekä
käyttäjät että uhrit ovat aikanaan kokeneet kotona käytetyn väkivallan kuritukseksi.



2. ”Lapsi ei tottele, jos häntä ei kuriteta.”

Lapset haluavat yleensä miellyttää vanhempiaan. Pienen lapsen rajoittaminen on mahdollista aikuisen
ylivoimalla, jos hän ei muuten tottele. Väkivallan välttämisessä on usein kyse vanhemman itsehillinnästä
ja viitseliäisyydestä kärsivällisesti opastaa lasta. Lasten impulsiivisuus taas edellyttää vanhemmilta
valvontaa. Väkivallan käyttö on kielletty.



3. ”Lasta ei saa tietenkään pahoinpidellä, mutta kohtuullinen kuritus on
välttämätöntä.”

Rikoslain pahoinpitelyä koskevat pykälät (rl 21. luku 5 §, 6 § ja 7 §) eivät jätä vanhemmille oikeutta
käyttää minkäänlaista väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Rangaistavaa on tahallinen kivun tai vamman
aiheuttaminen. Väkivallan käyttö ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että sen käyttäjä nimittää sitä
kuritukseksi. Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta kieltää ruumiillisen kurituksen.



4. ”Pakkohan lasta on kurittaa jos se muuten juoksee vaikka autotielle.”


Väitteeseen kytkeytyy ruumiilliseen kuritukseen ilmeisesti usein johtava väärinkäsitys. Luullaan, että
kypsymättömyydestä johtuva impulsiivinen käyttäytyminen tulisi poistaa lapsesta väkivallalla ja sillä
pelottelulla. Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja raakaa. Pikkulapsi ei voi mitään sille, on
impulsiivinen eikä hahmota ympäristön vaaroja. Tätä varten lasta on ohjattava, opastettava ja ennen
kaikkea valvottava. Kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin, jos lasta opastetaan
ystävällisesti. Pelon ilmapiirissä kasvaminen hidastaa oppimista.


5. ”Lapsi ei opi erottamaan hyvää ja pahaa, jos sitä ei hänelle
kurittamalla opeteta.”


Argumentti on täysin virheellinen, sillä valtaosa tavallisista, moraalisesti vastuuntuntoisista ja
lainkuuliaisista kansalaisista on onnekseen välttynyt ruumiilliselta kuritukselta. Sen sijaan
vankilatutkimukset ovat osoittaneet, että monien erilaisista rikoksista tuomittujen kasvuympäristö on ollut
väkivaltainen. Kuritus on ollut usein olennainen osa lapsuuden väkivaltaa.

6. ”Vapaa kasvatus” johtaa siihen, että lapsista tulee ”mummojen potkijoita.”
Tämä usein toistuva väite sekoittaa toisiinsa monenlaisia asioita. ”Vapaa kasvatus” -termi viittaa
piittaamattomaan kasvatuksen irvikuvaan, jossa aikuiset ovat luovuttaneet kaiken vallan lapsille.
Nykyään termillä viitataan tässä yhteydessä harhaanjohtavasti yksinkertaisesti piittaamattomuuteen.
Termi tuli käyttöön 1960-luvun keskustelussa englantilaisesta Summerhill-koulusta. Tuolloisessa
kontekstissa kyse oli pyrkimyksestä irti autoritaarisesta sanelusta kohti keskustelevampaa
kasvatusotetta ja pyrkimystä saada lapset omaksumaan vastuuta itse. Väkivallaton kasvatus ei
tietenkään mitenkään ole ristiriidassa vastuuntuntoisen ja muut huomioon ottavan kasvatuksen ja
käytöksen kanssa. Kurituksesta vapaa kasvatus on rajojen asettamista ja välittämistä ilman väkivaltaa.


7. ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä
jo varhain.”
Uskonto on muokannut voimakkaasti suomalaisten moraalikäsityksiä. Vaikka uskonnon osuus
suomalaisten elämässä on vähentynyt, ei sen vaikutus ole vähäinen nykyäänkään. Jotkut uskonnon opit
elävät voimakkaina yleisissä uskomuksissa ja sanonnoissa.*** Eikö olisi jo aika unohtaa tämäkin
väkivaltaa ihannoiva sanonta ja keskittyä Raamatun syvimpään viestiin: lähimmäisenrakkauteen? ”
Tehkää toisille niin kuin haluaisitte itsellenne tehtävän” sopii paljon paremmin kasvatukseen.

8. ”On parempi että vanhemmat rakastavat ja kurittavat lasta kuin että he
jättäisivät hänet heitteille.”

Tässä rinnastuksessa on tarkoitushakuisesti mainittu vain kaksi huonoa vaihtoehtoa. Mahdollisia
kasvatustapoja on muitakin: esimerkiksi se että vanhemmat rakastavat ja huolehtivat lapsestaan ilman
väkivaltaa.

Lastensuojelun keskusliitto / Älä lyö lasta
https://www.alalyolasta.fi/
NNKY-liiton Väkivallattomien viikkojen aineisto,
esitteen ulkoasu: Diana Hakasaari/Pohjanmaa-hanke
_
_________
***
Esimerkin Sananlaskussa 13:24 tarkempi käännös hepreankielestä olisi valtikka eikä vitsa.
Kurituskaan ei tarkoita väkivaltaa, vaan ohjausta. Sanalaskun alkuperäisenä ajatuksena on, että
vanhemman on käytettävä arvovaltaansa (valtikka) lastaan kohtaan opettamalla ja ohjaamalla
häntä. Toim. huom.

https://www.epshp.fi/files/5340/Lapsen_ ... auksia.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunhoitoterapia
https://www.etlehti.fi/artikkelit/seppo ... puvuuksiin

[Aamu-Usva]

Suomessa on toteutettu laaja tutkimus liittyen nuorten näkemyksiin kuritusväkivallan syistä ja seurauksista (n=1393). Kuritusväkivallaksi määriteltiin tutkimuksessa kaikki sellainen kuritus, minkä tarkoituksena on satuttaa, mutta ei tuottaa pysyvää vammaa, eli esim. tukistaminen ja luunapit.

Nuoret kokivat kuritusväkivallan syyksi kurittajan äkkipikaisuuden ja väkivaltaisen sekä ilkeän luonteen. Kuritusväkivallan toteuttaja piirteitä olivat itsekkyys, tyhmyys tai epäkäytännöllisyys. Miksi aikuinen nuorten mielestä kurittaa fyysisesti? "Se että aikuinen ei enää keksi muuta, ei tavallaan pärjää muuten." "He haluavat olla isompia ja vahvempia ja todistaa sen lapsille."

Fyysisen kurituksen kohteena nuoret pitivät myös omia piirteitään. He kokivat kurituksen johtuvan siitä, että he ovat itsekkäitä, virheistään oppimattomia, typeriä, rumia.

Nuoret ajattelivat kuritusväkivallasta seuraavan hengitysvaikeudet sekä pelko siitä, että tukehtuu kuoliaaksi. Ajateltiin myös, että nuoresta tulee itsestäänkin väkivaltainen väkivallan seurauksena. Lapsi ottaa mallia kurittajasta ja kostaa väkivaltakokemuksiaan muihin. Nuoret ajattelivat väkivallan kohteesta tulevan paha, ilkeä, kiero ja uhkaava. Kuritusväkivalta aiheutti rasismia, koulukiusaamista ja jopa ihmisten ampumista ja tappamista. Väkivaltaa kohdistettiin kuritusväkivallan seurauksena myös itseen esim. viiltelynä tai jopa itsemurhana. Kuritetulla oli epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa ja niistä vetäytymistä, kuten epäluottamusta ja pelkoa.

Kurituksen nähtiin aiheuttavan kielteisiä tunteita kurittajaa kohtaan, kuten vihaa, pelkoa, epäluottamusta, epäkunnioitusta ja katkeruutta. Lapsi saattoi tuntea ettei kurittaja välitä hänestä. Lapsi koki, ettei ollut toivottu perheessä. Lapsi itki, näki painajaisia, kasteli petiään. Lapsi uskoi, että lyöminen johtuu hänestä eikä uskaltanut olla oma itsensä. Jotkut kokivat väkivallasta seuraavan päihteiden käyttöä, varastelua, tottelemattomuutta, kotoa karkaamisia ja huonoon seuraan ajautumista.

Näin kokevat siis 9-luokkalaiset nuoret.

[Mikko Murpatti]

Suomessa on toteutettu laaja tutkimus liittyen nuorten näkemyksiin kuritusväkivallan syistä ja seurauksista (n=1393). Kuritusväkivallaksi määriteltiin tutkimuksessa kaikki sellainen kuritus, minkä tarkoituksena on satuttaa, mutta ei tuottaa pysyvää vammaa, eli esim. tukistaminen ja luunapit.

Nuoret kokivat kuritusväkivallan syyksi kurittajan äkkipikaisuuden ja väkivaltaisen sekä ilkeän luonteen. Kuritusväkivallan toteuttaja piirteitä olivat itsekkyys, tyhmyys tai epäkäytännöllisyys. Miksi aikuinen nuorten mielestä kurittaa fyysisesti? "Se että aikuinen ei enää keksi muuta, ei tavallaan pärjää muuten." "He haluavat olla isompia ja vahvempia ja todistaa sen lapsille."

Fyysisen kurituksen kohteena nuoret pitivät myös omia piirteitään. He kokivat kurituksen johtuvan siitä, että he ovat itsekkäitä, virheistään oppimattomia, typeriä, rumia.

Nuoret ajattelivat kuritusväkivallasta seuraavan hengitysvaikeudet sekä pelko siitä, että tukehtuu kuoliaaksi. Ajateltiin myös, että nuoresta tulee itsestäänkin väkivaltainen väkivallan seurauksena. Lapsi ottaa mallia kurittajasta ja kostaa väkivaltakokemuksiaan muihin. Nuoret ajattelivat väkivallan kohteesta tulevan paha, ilkeä, kiero ja uhkaava. Kuritusväkivalta aiheutti rasismia, koulukiusaamista ja jopa ihmisten ampumista ja tappamista. Väkivaltaa kohdistettiin kuritusväkivallan seurauksena myös itseen esim. viiltelynä tai jopa itsemurhana. Kuritetulla oli epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa ja niistä vetäytymistä, kuten epäluottamusta ja pelkoa.

Kurituksen nähtiin aiheuttavan kielteisiä tunteita kurittajaa kohtaan, kuten vihaa, pelkoa, epäluottamusta, epäkunnioitusta ja katkeruutta. Lapsi saattoi tuntea ettei kurittaja välitä hänestä. Lapsi koki, ettei ollut toivottu perheessä. Lapsi itki, näki painajaisia, kasteli petiään. Lapsi uskoi, että lyöminen johtuu hänestä eikä uskaltanut olla oma itsensä. Jotkut kokivat väkivallasta seuraavan päihteiden käyttöä, varastelua, tottelemattomuutta, kotoa karkaamisia ja huonoon seuraan ajautumista.

Näin kokevat siis 9-luokkalaiset nuoret.

Otsikko on "mitä Jumalan Sana sanoo , ja mitä se ei sano" eli käsittääkseni on tarkoitus miettiä Jumalan sanan kantaa eikä niinkää parhaiden ihmis arvauksien kantaa.

Tieteen luonne on myös se, että se ei kerro absoluuttista totuutta toisin kuin Raamattu , vaan kertoo mitä mistäkin asiasta tutkijat ajattelevat tänään. Huomenna tulee uusi tutkimus ja konsensus muuttuu. Raamatun sana taasen pysyy muuttumattomana, koska sen lähde on erehtymätön Jumala.

Luoja Jumala on aina paras auktoriteetti ihmiseen liittyen, sillä Hän on valmistaja ja suunnittelija. Semmmoinen joka on valmistanut jonkin tietää sen toiminta periaatteen aina parhaiten .

[Aamu-Usva]

Siksi Hän on sanonut että väkivalta kaikissa muodoissaan on väärin.