Mikko Murpatti kirjoitti:Minä luulin, että puhuit samasta kirjasta jonka olen lukenut jo kaksi kertaa, siinäkin eräs uskova saa näyn viedä evankeliumin ilo sanaa sademetsään intiaaneille Motiloni heimolle. Motilonit palvoivat valhejumalia eli demoneita ja tappelivat verisesti keskenään. Vierailijat , jotka tulivat heidän mailleen he usein tappoivat nuolilla ja keihäillä suoraan.
Minäkin olen lukenut tarkoittamasi kirjan kahdesti. Muistaakseni nimi muuttui matkalla Jumalan banaanipuusta nimeksi Tämän ristin tähden tapan sinut (tai toisinko päin nimet vaihtuivat). Siinä kirjassa on tuotu esille ihmeellisiä Jumalan johdatuksia. Eräs tapahtuma jäi mieleeni. Uskoon tulleet motiloni-intiaanit lähtivät oman alueensa ulkopuolelle vihamielisen intiaaniheimon alueelle kertomaan Jeesuksesta. He viipyivät useamman kuukauden ja motilonit kotikylässä ajattelivat jo, että heidät oli tapettu. Mutta sitten nuo uskovaiset palasivat kotiin ja kertoivat monen intiaanin tulleen toisen heimon alueella uskoon. Joku sitten ihmetteli, että miten he olivat osanneet puhua Jeesuksesta sellaiselle intiaaniheimolle, joka ei puhunut samaa kieltä kuin he. Siihen miehet vastasivat, että kyllä ne samaa kieltä puhuivat. Kävi ilmi, että nämä 'lähetyssaarnaajat' saivat armoituksen puhua sen heimon kieltä, jonka alueelle menivät ja vastaavasti ymmärsivät mitä he puhuivat. [Itse uskon, että vihollisheimo jätti uskovat henkiin, kun heti alusta alkaen kuulivat näiden puhuvan heidän omalla kielellään taivaan Jumalasta. Näinhän Taylorinkin perhe pelastui Kiinassa, kun vihamielinen joukko hyökkäsi heidän kimppuun, mutta heidän 12-vuotias Kiinassa syntynyt tyttö puhui murteetonta kantoninkiinaa ja silloin hyökkääjät jättivät heidät rauhaan toteamalla, ettei joukko voinut olla paholaisen asialla, kun puhuivat heidän äidinkieltään sujuvasti ja pukeutuivat kuten hekin. Viimeeksi mainitussa tapauksessa kysymys ei tietenkään ollut kielten armolahjasta, mutta nuoren tytön uskomattomasta rohkeudesta, kun heiveröisenä astui aseistautunutta vihamielistä joukkoa kohti ja selitti heidän äidinkielellään, että he ovat tulleet auttamaan ja rakastavat kiinalaisia]. Nämä ovat sellaisia sankaritarinoita joita harvemmin kerrotaan, mutta kun kerrotaan niin kyllä sydän kiittää Jumalaa. Jumala myös pelastaa vainoista ja pahoista ihmisistä - toisinaan taas antaa voimia kestää pahaa ja kärsimyksiä.
PS. Tämä on mielestäni hyvä palsta (monestakin syystä), mutta eräs tärkeimmistä kiitettävistä piirteistä on se, että saa kirjoittaa omat näkemyksensä asioista ja arvostella lukemaansa. Raamattuun on tallennettu monen ihmisen arviointeja mm Jeesuksesta, jotka muuttuivat aikanaan. Esim. Natanael epäili Jeesuksen messiaanisuutta kuullessaan Hänen tulevan halveksitusta Nasaretin kaupungista "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" tai Tuomas "Ellen näe Häntä ja pistä sormiani naulojen reikiin niin minä en usko!" tai kun opetuslapset kokoontuivat vuorelle, jonne Jeesus oli heidän käskenyt kokoontua, oli joukossa niitä "jotka epäilivät".
