PetriFB kirjoitti:.
Seurakunnassa voimme joutua myös vastaavaan tilanteeseen kuin vaaleissa. Seurakunnassa jossa olemme, niin vanhimmat tai jotkut muut uskovat voivat tehdä päätöksiä sekä hankkeita, jotka voivat olla jopa syntiä tai erittäin huonoja valintoja, joita emme kannata, mutta siitä huolimatta on pysyttävä seurakunnassa ja työyhteydessä, ellei sitten ole kyse sellaisesta asiasta, että seurakunta on valinnan tähden ajautunut raiteille, jotka johtavat täydellisen tuhon tielle, niin silloin on viisaampaa jättää sellainen yhteys ja rukoilla johdatusta sellaisen seurakunnan yhteyteen, joka pyrkii elämään Jumalan tahdossa. Toki kaikki teemme virheitä, joten olkaamme toisillemme armollisia, vaikka emme syntiä suosikaan. Synnistä on tietenkin aina tehtävä parannus.
Otin tämän näkökulman vielä esille, koska emme koskaan kykene elämään sellaisessa yhteydessä tai löytämään sellaisia uskovia, jotka eivät koskaan erehdy.
Ymmärrän kantasi Joel ja kunnioitan päätöstäsi.
Itse asiassa tämä ei voi olla kokonaan totta, koska kenenkään ihmisen ei tarvitse olla sellaisessa yhteydessä kenenkään kanssa joka sotii ilmiselvästi Jumalan säätämyksiä vastaan, mutta on totta että ei ole maanpäällä sellaista yhteyttä jossa uskovat olisivat täysin samaa mieltä keskenään. Jos omalla paikkakunnallani olisi joukko vanhimpia veljiä jotka kuitenkin lähtisivät taistelemaan Jumalan säätämyksiä vastaan niin eivät he enää olisi minulle enää vanhimpia enkä myöskään harrastaisi yhteyttä heidän kanssaan vasta kuin he ymmärtävät tehdä parannusta.
Jos yhteyteeni tulisi uskova joka olisi vaikkapa apostoli tai profeetta joka ei aikaisemmin olisi kannattanut esim evlut lapsikastetta mutta muuttaakin mielen ja alkaakin kannattamaan evlut lapsikastetta niin mielestäni ei minun hänen kanssaan tarvitsisi harrastaa yhteyttä vasta sitten kun hän on ymmärtänyt tehdä tästä harhaopista parannusta. Toki kaiken aikaa minun tulee kunnioittaa ja rakastaa häntä rakkaana lähimmäisenäni ja veljenäni enkä saa häntä vihollisena pitää.

