Ajatuksia avioerosta ja uudelleenavioitumisesta

[Aamu-Usva]

Jos ajatellaan niin, että joku vaikka nainen olisi eronnut miehestään ja mennyt uusiin naimisiin jonkun toisen kanssa. Sitten hän ymmärtäisi avioeron synniksi ja haluaisi tehdä parannuksen siitä... Ei se olisi parannuksen tekemistä, että tekisi saman synnin uudelleen, eli että eroaisi toisestakin miehestä. Kyllä parannuksen tekeminen on ennen kaikkea mielen muutos, eli tuollaisessa tilanteessa hän sitoutuisi koko sydämestään ja täydellä päätöksellään tuohon avioliittoon, jossa silloin on.

Tunnen yhden naisen, joka on joutunut eroamaan kahdesti uskossaoloaikanaan. Hänen ensimmäinen miehensä ei ollut uskossa, otti hänestä eron ja tuolloin nainen ei vaeltanut uskossa. Toinen mies harjoitti erittäin räikeää ja epänormaalia haureutta ollen vaaraksi naisen lapsille. Mies väitti olevansa uskova. Avioliitto kesti erittäin lyhyen ajan. Nyt nainen on menossa uudelleen naimisiin uskovan miehen kanssa. Tämä tilanne on ollut mielessä paljonkin. Sitä ajatellessani tuli mieleen tuo täälläkin kirjoittamani Raamatun jae: "Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa (Matt.18:18)."

Kunpa Jumala olisi vielä noille kahdelle armollinen ja antaisi heille hyvän yhteisen elämän. "Ja Herra Jumala sanoi: 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä' (1.Moos.2:18)..." Avioliitot ovat vain niin vaikeita nykyään, kun ihmiset ovat niin synnin rikkomia.

[systeri]

Nuo molemmat kertomasi tapaukset ovat mielestäni Raamatun mukaan hyväksyttäiä koska ekassa hän ei ollut uskossa ja toisessa oli kysymys puolison haureudesta.Eli ei tuo nainen oo toiminut väärin,hänellä oli mun käsityksen mukaan lupa mennä uudelleen naimisiin kunhan se tapahtuu Herrassa.
Mutta totta se on että kaikenlainen synti joka on tiedossa on nostettava esiin seurakunnassa...koska eihän muuten oo millään väliä.Se on sitten eri asia jos joku haluaa rikkomuksensa salata.


Sananl. 28:13

Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

[Mikko Murpatti]

Kertokaa miten Raamatun mukaan toimitaan uskovan pariskunnan kans, jotka ovat useamman kerran tahoillaan eronneita vielä uskovinakin (ei kuitenkaan aviorikoksen takia) ja menneet uudestaan naimisiin,Pyrkivät seurakuntaan sisään ja haluavat olla Jumalan valtakunnan työssä mukana? Mitä heidän pitäis tehdä että olisivat hyväksyttyjä?

En lukenut muiden kommentteja asiasta, mutta oman näkemyksen voin kertoa.

Ero on aina huono juttu, mutta sitten taas asiaa voidaan tarkastella ihan minkä tahansa synnin kautta.
Jokainen meistä uskoon tulleista on itsekkin rikkonut ja tehnyt syntiä, mutta on silti kelpaava Jumalan valtakunnantyöhön - jos siis ajatteleme niin ettei eronneet ja uudelleen naimisiin menneet olisi enää eroamisen ja uudelleen avioitumisen kautta kelvollisia työhön, niin miten eroaminen ja uudelleen avioituminen voisi olla pois sulkeva jos muut synnit sallitaan?

Sen verran sivu silmällä luin jos nousi esiin "katua" - kuinka moni meistä katuu omia syntejään ja tuo ne seurakunnan keskuudessa julki?

Se on nyt vain sellainen juttu ettei jos meinataan keltää toisilta valtakunnan työ - niin siihen pitää olla jokin muu peruste kuin uudelleen avioituminen.
Paimet jotka ovat opettajia niin heille, tämä kohta voi tulla ja tuleekin olla kompastukivi.
Sillä paimet jotka ovat opettajia pitää rima nostaa ylemmäs. jotta olisivat oikean kaltaisena esimerkkinä seurakunnalle.

Sitten vielä. yksi en tarkoita kirjoituksella "erotkaa ja menkää naimisiin niin monta kertaa kuin haluatte, aina on armo uusi"
Joskus vain elämässä on ja tulee tilanteita jossa ihmiset tekee vääriä valintoja, eikä yksikään meistä uskovista ole vapaa vääristä valinnoista.

Ne postit jossa sanoin että ei pitäisi ottaa työyhteyteen tarkoitti semmoista tilannetta, jossa joku ilman katumusta tai aiettakaan parannukseen elää jatkuvassa synnissä, tai häntä vakavasti epäillään tämmöisestä.

En siis tarkoittanut semmoista henkilöä joka on ratkennut syntiin, vaan semmoista joka ilman parannusta aikoo jatkaa siinä elämistä. Semmoinen henkilö pitää Raamatun mukaan erottaa yhteydestä ja tästä syystä hän ei voi olla luonnollisesti myöskään työyhteydessä ennen kuin katuu ja tekee parannuksen. Tästä oli kyse.

Sen verran sivu silmällä luin jos nousi esiin "katua" - kuinka moni meistä katuu omia syntejään ja tuo ne seurakunnan keskuudessa julki?

Minä tuon henkilökohtaisesti syntejäni julki seurakunnassa, ja jos koen niin voin tehdä sen kaksin kesken taikka kaikkien edessä. Minä olen syntinen ja tarvitsen Jumalan armoa ja apua. Ilman armoa en kelpaa.

Synti tahtoo piiloutua ja olla salassa ja siellä hallita ja vallata enemmän alaa sydämmestä. Tunnustamalla toisille syntini saan täsmärukous apua ja synti on tuotu valoon, ja nyt se ei enää piilossa saa jatkaa leviämistänsä. En sano että muiden tulee näin tehdä, vaan jokainen tehköön tässä asiassa niin kuin Herra kehoittaa häntä, ja rohkaisee. Ei ole kilpailu, vaan avun huuto!

[Aamu-Usva]

"Niin hän sanoi heille: 'Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista, ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää' (Luuk.18:29-30)."

Mitä esimerkkejä teille tulee mieleen siitä, että joku on Jumalan valtakunnan tähden luopunut vaimosta?

[Masa]

"Niin hän sanoi heille: 'Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista, ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää' (Luuk.18:29-30)."

Mitä esimerkkejä teille tulee mieleen siitä, että joku on Jumalan valtakunnan tähden luopunut vaimosta?

Minulle nousi vain tämä jae mieleen..
1.kor
7:27 Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa.

[Mikko Murpatti]

"Niin hän sanoi heille: 'Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista, ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää' (Luuk.18:29-30)."

Mitä esimerkkejä teille tulee mieleen siitä, että joku on Jumalan valtakunnan tähden luopunut vaimosta?

Mielikuvitus esimerkki:

Vaimo uskosta osaton ja itse on uskossa, ja Jumala antaa sydämelle työnäyn että sinun tulee lähteä Kambozeaan jakamaan viidakkoon evankeliumia.

Vaimo sanoo , että se on joko viidakko tai minä sillä meikäläinen ei lähde mihinkään rapakkoon viemään satukirjan satuja mutaan ja hyönteisten jätöksiin!

Tässä sitten on aika vaikea valinta, seuratakko Jumalan tahtoa taikka vaimon tahtoa.

1.kor 7

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;
33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,
34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.


Edelläoleva jakeessa on suuri totuus kätkettynä, ja jokainen joka on avioliitossa joutuu kamppailemaan siitä kenen edun laittaa ensimmäiseksi.

Ei ole mikään helppo paikka, etenkään jos puoliso ei ole uskossa. Ei tietenkään aina haittaa puolison uskosta osattomuus, poikkeuksiakin on.

[tanu]

Uskon ettei Jumala laita uskovaa valitsemaan vaimon ja Jumalan valtakunnan työn välillä.
Siis tuolla tavalla, kuin Mikkó laittoi esimerkin. Uskon että Jumalan tahto on että vaimo(tai mies) tulee ensin uskoon ja sitten vasta annetaan tuollainen tehtävä.
Jumalan tahto ei varmasti ole rikkoa avioliittoa, mitä ihmiset tekee nykyään jo ihan muutenkin liikaa.

Eri asia on sitten jos uskovan uskomaton aviopuoliso on sellainen tapaus, että vain pilkkaa ja halveksii toisen uskoa.
Tuolloin voi olla, että Jumala laittaa valitsemaan. Mutta jos uskossa oleva kuitenkin rukoilee puolisonsa uskoon tulon puolesta väsymättä, niin
kyllä uskon että Jumala voi tuollaisenkin puolison saada mielenmuutokseen.

Nämä nyt oli vain omia pohdintoja.

[Aamu-Usva]

No silloin ainakin luopuu puolisostaan Jumalan valtakunnan tähden jos puoliso pistää valitsemaan uskon ja itsensä välillä, mutta en ole kuullut että näin olisi käynyt kenellekään...

[Jasmiini]

[Aamu-Usva]

Jasmiinin kuvailemassa tilanteessa tulisi ehkä mieluiten pysyä uskollisena Herralle pysyen tuossa avioliitossa. Tuo puolisohan voidaan vielä voittaa Jeesukselle vaimon vaelluksen kautta sanoittakin (1.Piet.3:1).