Kirjoittaja paa » 15. Maalis 2015 12:04
Isoäiti kirjoitti:Oon kuulkaa miettinyt, että onko suomen uskovista tullut hengellisesti liian rikkaita? Sanan mukaan autuaampaa olisi olla hengellisesti köyhä ja sen kautta Jeesuksen viisaudesta ja voimasta riippuvainen.
Miettinyt ihan omalle kohdalle. Onko minulla omavoimaisuutta, isopäisyyttä. Koskettaako Jumalan Sana, saako se muutosta minussa aikaan. Luulenko ymmärtäväni enemmän kuin ymmärrän. Tuntuuko evankeliumit peruskauralta vai voinko löytää niistä uutta????? Kummallisia mietteitä vai mitä?
Hyviä mietteitä. Minun on välillä vaikea suhtautua evankeliumeihin oikealla tavalla. Luen niitä varmaan vähiten koko Raamatusta

Ajattelen jotenkin, että kaikki tapahtumat niissä on monesti kuultuja ja ne tuntuvat niin puuduttavilta. Kamalaa, tiedän. Koen että ihminen tarvitsee evankeliumia yhä uudelleen ja uudelleen, joka päivä, mutta silti olen tällainen. Tätä on kestänyt varmaan vuoden jo. Muuta Raamattua luen kyllä oikein mielelläni, mutta en ymmärrä mikä noissa evankeliumeissa tökkii.
"Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." [Jer.29:11]