Olen viime aikoina sairastellut aika paljon. Jumala on sallinut sen ja toisaalta se on ollut siunaukseksi. Tietyssä mielessä en ole ollut täysin selvillä, miten jotkut lääkkeet pitkäaikaiskäytössä ovatkin haitallisia. Kukaan ei olisi puuttunut asiaan, ellen minä kovasti ja määrätietoisesti. En sinänsä näe koululääketieteessä mitään pahaa, mutta parantuakin voi jopa ilman lääkkeitä. Ei aina välttämättä. Jouduin sairaalaan ja tällä kertaa lääkkeistä oli apua sekä hoito oli asianmukaista. Tein kyllä itse diagnoosin jo ennen sairaalaan joutumista ja osui oikeaan. Kahta eri antibioottia suoraan suoneen ja tiputukseen yms. Jos näin ei olisi menetelty tai Herra ei olisi parantanut, niin olisin kuollut. Ihmettelen toisaalta tätä diagnoosien määrää itselläni ja sairausloma jatkuu ja jatkuu. Uskon, että elämäntavoilla on yksi suuri syy sairastumiseen, vaikkei ne minulla nyt niin järin huonot olet. Mutta parantamisen varaa on ja ruokavalioon tuleekin muutos.
On myös "turhia" lääkkeitä. Lääketeollisuus suoltaa melko paljon markkinoille yhä uusia lääkkeitä, joita ei ole tarpeeksi tutkittu. Osa niistä kyllä parantaakin, mutta jostain syystä monella ne jäävät pitkäaikaiskäyttöön ja vaikutus onkin kohta päinvastainen;ihminen sairastuu vaan enemmän. Olen ottanut itse melko paljon selville asioita, enkä halua pelotella heitä, jotka joutuvat turvautumaan lääkkeisiin. Monissa tapauksissa yksi tie tervehtymiseen onkin elämäntaparemontti ja sen myötä emme tarvitse useita yleisesti käytettyjä lääkkeitä. Säännöllinen liikunta ja terve ruokavalio ovat erittäin suuressa roolissa, ettemme sairastu. Monenlaista mielipidettä on siitä, mikä on terveellinen ruokavalio ja mikä ei. Itselläni on oma näkemys muotoutumassa ja syyllistämättä ketään, moni sairaus on "itse aiheutettua". Saamme yllättävän paljon väärää informaatiota ja se vaikuttaa valintoihimme. Ruokateollisuus ja lääketeollisuus ovat aika pitkälle syinä väestön sairastavuuteen. Syömme väärin ja sairastumme. Ja kun sairastumme, niin liian helposti turvaudutaan joissain tapauksissa lääkkeisiin. Ja mikään lääke ei ole vaaraton, varsinkaan pitkäaikaiskäytössä.
Ihmettelen sitä, että esim. masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, mutta masennuksesta johtuvat sairauseläkkeet ovat lisääntyneet. Tämä siis yhtenä esimerkkinä.
Minulla itselläni tulee pari kuntoutusjaksoa syksyllä. Tuolloin en kirjoittele juuri. Sairaalassa näin, etten ole läheskään sieltä sairaammasta päästä. Ihmettelen vaan joitain asioita terveydenhuollossamme. Aika paljon pitää tietää itse ja jos aina olisin uskonut lääkäreitä (väheksymättä heitä), olisin kuollut. Toisaalta olisin kuollut, jos ei olisi ollut lääkäreitä/lääkkeitä, kuten nyt jouduttuani sairaalahoitoon. Kotiin päästyäni en saanut jatkohoitosuunnitelmia, mikä ei minun tapauksessa koitunut vahingoksi, koska olin jo ottanut selvää niistä ja vaimoni on hoitoalalla. Entäpä jos joku muu olisi ollut tilallani, niin sairalaan olisi jouduttu heti kohta takaisin.
Epäilen, että julkisen erikoisairaanhoidon kustannukset ovat niin suuret, että monet kunnat rahapulassaan eivät lähetä kalliisiin hoitoihin potilaita, mistä hyvänä esimerkkinä oli huoneen vierustoveri. Kunnalla on erittäin huono taloudellinen tilanne. Potilas menee lääkärille valittamaan vaivojaan. Lääkäri kiireissään kirjoittaa kipulääkkeitä ja oire tulee hoidetuksi, mutta ei itse sairaus, joka olikin sitten päässyt erittäin pahaksi.
Tälläistä tällä kertaa, mutta rukoilkaa puolestani, kuka sydämelleen sen saa. Tarvitsen esirukoilijoita ja esirukousta.
Siunausta, JP
Jes.35:8 "Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan."
