Kristinusko ja merkitty iho

[pekka]

Pelkkää turhamaisuuttahan ja itsekkyyttä se loppujen lopuksi vain on jos ostaa itselleen vaikka todella kalliit ja hienot vaatteet (Aika harvoilla uskovilla on tosin edes varaakaan kalliisiin vaatteisiin, itsekin olen pienituloinen). Parempi on tyytyä vähään ja alhaisiin oloihin, ettei ole kenellekään pahennukseksi ja huonona esimerkkinä; siitä kuinka uskovan tulisi vaeltaa; sydän kiinnitettynä Kristukseen eikä maallisiin asioihin kuten vaikkapa kalliisiin vaatteisiin ja ihopiirroksiin ja muuhun turhuuteen.

Jos laitattaisin itseeni esim. tatuointikuvion niin kuinka voisin sen jälkeen sanoa muille uskoville uskottavasti, että minun sydämeni on kiinnitettynä Kristukseen eikä maallisiin turhuuksiin?

No jaa, minusta on aika yhdentekevää, että onko päällä kalliimpi paita vai jokin halpa. Jotkut meistä tykkäävät vaatteista -hui sentään- ja kulahtaneet rytkyt eivät ihan riitä tuomaan hommaan tarpeeksi estetiikkaa. Uskovan ulkonäkö on kyllä kummallinen juttu, kun toiset sen perusteella tekevät päätelmiä lähimmäisensä Jumala -suhteesta Ihan kuin Jumala ei olisi elämäni ykkösasia, koska käytän kivoja vaatteita, mutta kun vedän ne haalistuneet pieruverkkarit päälle, niin yhtäkkiä olenkin hurskas ja täynnä rakkautta lähimmäisiä kohtaan

Lakataan saman tien käyttämästä vaatteita ja ostetaan vaan 1 jätesäkkirulla per uskova ja verhoudutaan niihin.

No taidan siirtyä takavasemmalle seuraamaan keskustelua tästä lähin.

Kiitos sulle, Paa, kirjoituksestasi.


Et sinä minulle ole tilivelvollinen kuinka rahasi käytät vaan Jumalalle me olemme ihan jokainen tilivelvollisia jokaisesta valinnastamme ja teostamme, eikö niin?

Mutta minusta itsestäni voin kertoa semmoisen tositarinan, että jos alan himoitsemaan kauniita ja hienoja esineitä (joskus kalliitakin) ja tavaroita sun muuta (vaikka hienoja vaatteitakin) niin sydämeni alkaa samaan aikaan myös hyvinkin helposti kiintymään noihin maallisiin hankintoihini. Sen takia yritän välttää satsaamasta maallisiin kohteisiin että sydämeni pysyisi kiinnitettynä Kristukseen.

Tavarahimosta eroon pääseminen on ollut minullekin vaikea asia elämässäni mutta kiitos Herralle että Hän on jaksanut minuakin kouluttaa tässäkin asiassa kärsivällisesti ja olen saanut tehdä parannusta monet kerrat tässä(kin) asiassa ja oppia, että katse tulee olla suunnattuna joka hetki Häneen/Kristukseen ettei synti pääse minusta voitolle.

Jumalan siunausta sinulle Paa ja kaikille muillekin.

[pekka]

Jos laitattaisin itseeni esim. tatuointikuvion niin kuinka voisin sen jälkeen sanoa muille uskoville uskottavasti, että minun sydämeni on kiinnitettynä Kristukseen eikä maallisiin turhuuksiin?

No mikä sinua estäisi sanomasta, että sydämesi on kiinnitettynä Kristukseen?

Entäpä jos tatuoinnissasi lukisi "Jeesus on turvani" , voisit antaa kaikkien ihan omin silmin nähä semmoisen tosiasian , että Pekan turva ei ole saatana, maailma taikka tiede , vaan Pekan tatuointi kertoo että Jeesus on pekan turva.

Niin kuin huomataan riippuu ihan minkälaisen tatuoinnin ottaa että mitä se tatuointi muille ihmisille kertoo. Jos se kertoo Jeesuksesta niin silloin se kertoo Jeesuksesta.

Tämänvuoksi minusta kaikki tatuoinnit eivät ole syntiä.

Kiitos Mikko, mutta jos aivan välttämättä minun pitäisi joku hankinta tehdä niin se olisi sitten varmaankin tällainen t-paita:

[paa]

Pelkkää turhamaisuuttahan ja itsekkyyttä se loppujen lopuksi vain on jos ostaa itselleen vaikka todella kalliit ja hienot vaatteet (Aika harvoilla uskovilla on tosin edes varaakaan kalliisiin vaatteisiin, itsekin olen pienituloinen). Parempi on tyytyä vähään ja alhaisiin oloihin, ettei ole kenellekään pahennukseksi ja huonona esimerkkinä; siitä kuinka uskovan tulisi vaeltaa; sydän kiinnitettynä Kristukseen eikä maallisiin asioihin kuten vaikkapa kalliisiin vaatteisiin ja ihopiirroksiin ja muuhun turhuuteen.

Jos laitattaisin itseeni esim. tatuointikuvion niin kuinka voisin sen jälkeen sanoa muille uskoville uskottavasti, että minun sydämeni on kiinnitettynä Kristukseen eikä maallisiin turhuuksiin?

No jaa, minusta on aika yhdentekevää, että onko päällä kalliimpi paita vai jokin halpa. Jotkut meistä tykkäävät vaatteista -hui sentään- ja kulahtaneet rytkyt eivät ihan riitä tuomaan hommaan tarpeeksi estetiikkaa. Uskovan ulkonäkö on kyllä kummallinen juttu, kun toiset sen perusteella tekevät päätelmiä lähimmäisensä Jumala -suhteesta Ihan kuin Jumala ei olisi elämäni ykkösasia, koska käytän kivoja vaatteita, mutta kun vedän ne haalistuneet pieruverkkarit päälle, niin yhtäkkiä olenkin hurskas ja täynnä rakkautta lähimmäisiä kohtaan

Lakataan saman tien käyttämästä vaatteita ja ostetaan vaan 1 jätesäkkirulla per uskova ja verhoudutaan niihin.

No taidan siirtyä takavasemmalle seuraamaan keskustelua tästä lähin.

Kiitos sulle, Paa, kirjoituksestasi.


Et sinä minulle ole tilivelvollinen kuinka rahasi käytät vaan Jumalalle me olemme ihan jokainen tilivelvollisia jokaisesta valinnastamme ja teostamme, eikö niin?

Mutta minusta itsestäni voin kertoa semmoisen tositarinan, että jos alan himoitsemaan kauniita ja hienoja esineitä (joskus kalliitakin) ja tavaroita sun muuta (vaikka hienoja vaatteitakin) niin sydämeni alkaa samaan aikaan myös hyvinkin helposti kiintymään noihin maallisiin hankintoihini. Sen takia yritän välttää satsaamasta maallisiin kohteisiin että sydämeni pysyisi kiinnitettynä Kristukseen.

Tavarahimosta eroon pääseminen on ollut minullekin vaikea asia elämässäni mutta kiitos Herralle että Hän on jaksanut minuakin kouluttaa tässäkin asiassa kärsivällisesti ja olen saanut tehdä parannusta monet kerrat tässä(kin) asiassa ja oppia, että katse tulee olla suunnattuna joka hetki Häneen/Kristukseen ettei synti pääse minusta voitolle.

Jumalan siunausta sinulle Paa ja kaikille muillekin.

Kiitos, sinulle myös

[Aamu-Usva]

Tuli muuten tässä mieleen, että varmaan tämän keskustelun takia eilen uimahallissa kiinnitin huomiota, kun yhdellä nuorella naisella oli paljon kauniita tatuointeja. Hänellä oli myös niskassa risti, jonka alla luki jotain että "I may not see you but I can feel you." En sitten tiedä, oliko tuo teksti niin kuin Jeesukselle, että vaikka häntä ei näe niin hänet tuntee...

[Siivetön]

Olet käsittänyt väärin monta asiaa ystävä hyvä.

En sanonut että kiemurtelet siksi ettet heti paikalla tullut vastaamaan (aika ) vaan siksi kun sinulla oli kyselyideni jälkeen aikaa kirjoittaa pitkä vastaus jossa kuitenkaan et vastannut kysymyksiini, vaan minusta yritit välttää vastaamasta kysymyksiini ja ohjata puheenaiheen toisille urille, että sinun ei tarvitsisi vastata. En arvannut , että sana kiemurrella saisi mielesi noin kovin pahoittumaan, pyydän anteeksi sanavalintaani.

Tuossa kun yritin antaa sinulle viimeisen sanan niin kunnioitin Pekan toivetta, joka halusi että jankkaaminen loppuisi ja samalla yritin opettaa itselleni keskustelutaitoja sillä , että vaikka minulla oli hirveä halu päästä myöskin sanomaan oma vastineeni kun sinäkin sait sanoa "viimeisen sanottavan" niin ajattelin, että näpäytän itseäni sillä että annan sinun saada tämän viimeisen sanan, jotta oppisin pois jankkaamasta asioita. .

Semmoinen on vaan totuus foorumikirjoittelussa , että kun erimielisyyksiä tulee ja ihmiset kirjoittavat eri mielenvoimissa väsyneenä, nälkäisenä, tulistuneena, jne niin helposti jää asiat muotoilematta ruusuin ja hymiöin ja näin on väärinkäsityksille hienot mahdollisuudet päästä kukkimaan.

Mitäs Mikko, jos lopettaisit tuollaiset syyttelyt, jotka ovat vain omia oletuksiasi, sillä voin ihan puhtaalla omallatunnolla sanoa, vaikka nämä olisivat viimeiset sanani tässä ajassa, että minulla ei ole ollut mitään halua, saatika tarvetta kiemurrella tahi kierrellä missään kohden tässä keskustelussa.

Miksi minun olisi edes pitänyt kiemurella ja yrittää muutta puheenaihetta, eli en siis ole oikein koko aikana ymmärtänyt näitä vaatimuksiasi ja syytöksiäsi minua kohtaan, miksi juuri minua vastaan käyt tällä tavoin, vaikka kerroin vain omista taisteluistani kyseisen asian kohdalla. Miksi se sai aikaan tällaisen asenteen Sinussa?

En pahoittanut mieltäni kyseisestä sanasta, vaan siitä, että syytät minua asiasta, mikä ei ole totta, eli annat väärän todistuksen lähimmäisestäsi ja se tuntuu pahalta ja varsinkin Sinun näppäimistöltäsi lähteneenä.

Varsinaiseen asiaan en aio enää palata, sillä sen viimeisen viestinikin kohdalla oletin ihan vilpittömästi, että voimme kyseisistä asioista olla kaikki Jeesuksen seuraajat samaa mieltä ja siksi aina vain enempi menen ymmälleni näistä Sinun teksteistäsi.

[Mikko Murpatti]

Olet käsittänyt väärin monta asiaa ystävä hyvä.

En sanonut että kiemurtelet siksi ettet heti paikalla tullut vastaamaan (aika ) vaan siksi kun sinulla oli kyselyideni jälkeen aikaa kirjoittaa pitkä vastaus jossa kuitenkaan et vastannut kysymyksiini, vaan minusta yritit välttää vastaamasta kysymyksiini ja ohjata puheenaiheen toisille urille, että sinun ei tarvitsisi vastata. En arvannut , että sana kiemurrella saisi mielesi noin kovin pahoittumaan, pyydän anteeksi sanavalintaani.

Tuossa kun yritin antaa sinulle viimeisen sanan niin kunnioitin Pekan toivetta, joka halusi että jankkaaminen loppuisi ja samalla yritin opettaa itselleni keskustelutaitoja sillä , että vaikka minulla oli hirveä halu päästä myöskin sanomaan oma vastineeni kun sinäkin sait sanoa "viimeisen sanottavan" niin ajattelin, että näpäytän itseäni sillä että annan sinun saada tämän viimeisen sanan, jotta oppisin pois jankkaamasta asioita. .

Semmoinen on vaan totuus foorumikirjoittelussa , että kun erimielisyyksiä tulee ja ihmiset kirjoittavat eri mielenvoimissa väsyneenä, nälkäisenä, tulistuneena, jne niin helposti jää asiat muotoilematta ruusuin ja hymiöin ja näin on väärinkäsityksille hienot mahdollisuudet päästä kukkimaan.

Mitäs Mikko, jos lopettaisit tuollaiset syyttelyt, jotka ovat vain omia oletuksiasi, sillä voin ihan puhtaalla omallatunnolla sanoa, vaikka nämä olisivat viimeiset sanani tässä ajassa, että minulla ei ole ollut mitään halua, saatika tarvetta kiemurrella tahi kierrellä missään kohden tässä keskustelussa.

Miksi minun olisi edes pitänyt kiemurella ja yrittää muutta puheenaihetta, eli en siis ole oikein koko aikana ymmärtänyt näitä vaatimuksiasi ja syytöksiäsi minua kohtaan, miksi juuri minua vastaan käyt tällä tavoin, vaikka kerroin vain omista taisteluistani kyseisen asian kohdalla. Miksi se sai aikaan tällaisen asenteen Sinussa?

En pahoittanut mieltäni kyseisestä sanasta, vaan siitä, että syytät minua asiasta, mikä ei ole totta, eli annat väärän todistuksen lähimmäisestäsi ja se tuntuu pahalta ja varsinkin Sinun näppäimistöltäsi lähteneenä.

Varsinaiseen asiaan en aio enää palata, sillä sen viimeisen viestinikin kohdalla oletin ihan vilpittömästi, että voimme kyseisistä asioista olla kaikki Jeesuksen seuraajat samaa mieltä ja siksi aina vain enempi menen ymmälleni näistä Sinun teksteistäsi.

Miksi kirjoitat nimeni Isolla? Mihin pyrit tällä? En tykkää tuommoisesta, ja pyydänkin sinua ystävällisesti lopettamaan sen. Sillä itse kirjoitan vain Jumalan nimen isolla sekä erisnimet ja kumpikaan noista ei täyty minussa sillä nimeni ei ole Sinä eikä Minä, enkä myöskään ole Jumala. Vähän turhanpäiväistä provosointia sinulta...

Pyysinkin jo anteeksi tuota sanavalintaa, pyydän nyt vielä erikseen anteeksi sanavalintani lisäksi sitä , että ymmärsin väärin sinun yrittäneen kiemurrella pois vastaamasta pääargumentteihini. Anteeksi väärinkäsitykseni asiasta.

[tanu]

Onpas tullut pitkä ketju tästä aiheesta.

Oma mielipiteeni on se, että uskovan ei tule ottaa minkäänlaista tatuointia. Mielestäni tatuoinnit ovat maailman turhuutta.
Ja liitän ne itse yhä merimiehiin ja rikollisiin, koska he näitä "tatskoja" ovat alunperin ottaneet.
Omasta mielestäni tatuoinnit ovat myös rumia, eivätkä todellakaan kaunista kantajaansa.
(Samaa mieltä olen myös meikkaamisesta, varsinkin liiallisesta sellaisesta.)

Ihminen on kauneimmillaan ihan omana itsenään, ilman mitään maalllisia koristuksia.

Tulee koko ajan mieleen sellainen ajatus tässä tatuointi-asiassa, että "olisiko Jeesus ottanut tatuoinnin?"
Uskovathan ovat Jeesuksen opetuslapsia ja seuraajia.

Uskaltaako tänne enää kirjoittaa, kun tuntuu että aina joku käsittää väärin. Koitetaan sietää toisiamme ja puutteitamme ja yritetään antaa
toisillemme anteeksi.

Siunausta teille kaikille Jeesuksen omille.

[pekka]

Onpas tullut pitkä ketju tästä aiheesta.

Oma mielipiteeni on se, että uskovan ei tule ottaa minkäänlaista tatuointia. Mielestäni tatuoinnit ovat maailman turhuutta.
Ja liitän ne itse yhä merimiehiin ja rikollisiin, koska he näitä "tatskoja" ovat alunperin ottaneet.
Omasta mielestäni tatuoinnit ovat myös rumia, eivätkä todellakaan kaunista kantajaansa.
(Samaa mieltä olen myös meikkaamisesta, varsinkin liiallisesta sellaisesta.)

Ihminen on kauneimmillaan ihan omana itsenään, ilman mitään maalllisia koristuksia.

Tulee koko ajan mieleen sellainen ajatus tässä tatuointi-asiassa, että "olisiko Jeesus ottanut tatuoinnin?"
Uskovathan ovat Jeesuksen opetuslapsia ja seuraajia.

Uskaltaako tänne enää kirjoittaa, kun tuntuu että aina joku käsittää väärin. Koitetaan sietää toisiamme ja puutteitamme ja yritetään antaa
toisillemme anteeksi.

Siunausta teille kaikille Jeesuksen omille.

Näin on Tanu myös minunkin mielestäni, että ei ole olemassa niin sanottuja kristillisiä tatuointeja, eihän Raamattukaan kerro mitään sellaisista.

Herra Jeesus ei opettanut meitä ottamaan tatuointeja, eikä apostolitkaan jättäneet meille ainoatakaan opetusta mennä ottamaan tatuointeja jotka ovatkin pakanallisia tapoja ja täysin turhamaisia tapoja mistä ei ole mitään hyötyä kenellekään millään tavalla.

Jumalan siunausta jokaiselle foorumilaiselle perheineen.

[Mikko Murpatti]

Onpas tullut pitkä ketju tästä aiheesta.

Oma mielipiteeni on se, että uskovan ei tule ottaa minkäänlaista tatuointia. Mielestäni tatuoinnit ovat maailman turhuutta.
Ja liitän ne itse yhä merimiehiin ja rikollisiin, koska he näitä "tatskoja" ovat alunperin ottaneet.
Omasta mielestäni tatuoinnit ovat myös rumia, eivätkä todellakaan kaunista kantajaansa.
(Samaa mieltä olen myös meikkaamisesta, varsinkin liiallisesta sellaisesta.)

Ihminen on kauneimmillaan ihan omana itsenään, ilman mitään maalllisia koristuksia.

Tulee koko ajan mieleen sellainen ajatus tässä tatuointi-asiassa, että "olisiko Jeesus ottanut tatuoinnin?"
Uskovathan ovat Jeesuksen opetuslapsia ja seuraajia.

Uskaltaako tänne enää kirjoittaa, kun tuntuu että aina joku käsittää väärin. Koitetaan sietää toisiamme ja puutteitamme ja yritetään antaa
toisillemme anteeksi.

Siunausta teille kaikille Jeesuksen omille.

Näin on Tanu myös minunkin mielestäni, että ei ole olemassa niin sanottuja kristillisiä tatuointeja, eihän Raamattukaan kerro mitään sellaisista.

Herra Jeesus ei opettanut meitä ottamaan tatuointeja, eikä apostolitkaan jättäneet meille ainoatakaan opetusta mennä ottamaan tatuointeja jotka ovatkin pakanallisia tapoja ja täysin turhamaisia tapoja mistä ei ole mitään hyötyä kenellekään millään tavalla.

Jumalan siunausta jokaiselle foorumilaiselle perheineen.

On olemassa paljon asioita/tapoja ja käytäntöjä, joita Herra Jeesus ei opettanut tekemään, se ei vielä tee asioista syntiä jos sitä ei olla erikseen Raamatussa opetettu.

Tatuoinneissakin on positiivisia hyötyjä, ne voivat muistuttaa meitä asiasta (Jeesus on sovittanut) voivat rohkaista (psalmi) taikka tuoda lohdutusta (Jumalan lupaus). Ne voivat puhua asioita joita emme itse uskalla aina tuoda esille (evankeliumi).

Käsitäthän, että tatuoinnin voi ottaa monesta eri syystä , turhamaisuus ei ole hyvä syy mielestäni ottaa tatuointia (koristelu), mutta esimerkiksi muistutus Jumalan lupauksesta on hyvä syy.

Esimerkiksi jos tatuioisin Jumalan lupauksen: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä" voisin katsoa ja nähdä tämän kädessäni kun minulla on vaikeaa, ja muistaa ettei Jumala minua hylkää eikä jätä. Näin en unhoittaisi tätä helmeä vaan se muistuttaisi minua joka kerta kun sen näkisin.

Jotkin Raamatun aarteet voivat olla mielestäni sen arvoisia , että niitä voi halutessaan kantaa mukanaan konkreettisesti, tueksi, muistutukseksi, lohdutukseksi ja rohkaisuksi.

Edelleen toistan kantani, että riippuu mitä tatuoinnissa lukee ja millä sydämenasenteella se on otettu , että onko se syntiä vaiko ei.

[Juha]

Mielestäni menee keskustelu vähän mönkään siinä kun yritetään kaikki tatuoinnit niputtaa kategorioihin "turhamaisuus/maallisuus" tai "käärmeet ja skorpionit" (tai muuten vain symbolisesti ja hengellisesti arveluttavat tatuoinnit) ja yritetään sitten näiden kautta perustella kaikki tatuoinnit vääräksi.

Motiiveja tatuoinnin ottoon voi olla lähes yhtä paljon kuin erilaisia tatuointeja.

Ei ketään voi sanoa turhamaiseksi tatuoinnin perusteella ellei itse, henkilökohtaisesti tiedä tatuoidun henkilön motiiveja tatuoinnin ottoon.

"Maallisuus"-perustelu myös oudoksuttaa. Maallista? Ei tatuointi ole sen "maallisempaa" kuin vaikkapa taulun maalaaminen, autolla ajaminen tai tähtien tiirailu. Yhtä lailla nämäkin ovat "maallisia" asioita, jotka samalla perusteella voisi kieltää?...

Eikä tatuointien tarvitse olla aina käärmeitä, 666 tai satanistisia. On ihan ottajan omasta halusta kiinni millaisen tatuoinnin haluaa.

Ei tämä esimerkiksi kovin "satanistiselta" näytä: