Kirjoittaja Herman » 19. Touko 2012 00:34
JoKi, en ole tainnut osata oikein selittää miksi mielestäni on niin huono asia, että joku saattaa olettaa sen olevan "avoliitto". Koitan vielä.
Tiedämme, että nykyisin on hyvin suosittua elää parisuhteessa jossa ei ole edes tarkoitus avioitua. Eli "avoliitossa". Monet eivät näe tässä mitään väärää - edes kristityiksi itseään kutsuvien joukossa, usko tai älä! Etenkin nuoremmissa polvissa on aiheen suhteen paljon sekaannusta. Onko tässä tilanteessa viisasta toimia niin, että todennäköisesti useat ihmiset jäävät sellaiseen käsitykseen, että Jeesuksen seuraaja elää tällaisessa "avoliitossa"? Toimimalla näin vahvistetaan sitä sekaannusta mikä nykypäivänä vallitsee, kun päinvastoin pitäisi kaikin mahdollisin keinoin taistella vastaan ja osoittaa mikä on Jumalan mieli. Virallistamalla avioliiton niin, ettei kenellekään voi enää jäädä epäselväksi onko kyseessä avioliitto vai "avoliitto", voi hyvin pienellä vaivalla antaa voimakkaan signaalin ja kirkastaa sillä tavalla Jumalan Sanaa. Mielestäni on joko sokeutta ja ajattelemattomuutta, tai sitten suurta välinpitämättömyyttä ja itsekkyyttä jos ei välitä tästä vaan antaa ihmisten jäädä niin helposti väärään käsitykseen vain siksi, koska itsellään on periaatteessa siihen oikeus. On syytä muistaa, että olemme vastuusta kaikista teoistamme. Jos esimerkiksi joku uskonelämän alkutaipaleella oleva tällaisen toiminnan takia harhautuu ja tekee väärän valinnan, Jumala ottaa "hänen verensä" sen ihmisen kädestä joka itsekkyytensä takia aikaansai toisen lankeamisen. Tähän sopii mielestäni tosi hyvin Paavalin vakaumus, ettei hän KOSKAAN enää syö lihaa jos se on jollekin kiusaukseksi. Vaikka hän itse tiesi, ettei lihan syönnissä ollut sinänsä mitään väärää. Tällaisissa asioissa, jotka ovat enemmän mukavuus- kuin vakaumuskysymyksiä, on aina Jumalan tahto luopua omista oikeuksistaan jos sillä voidaan aikaansaada siunausta ihmisille ja välttää johdattamasta vahingossakaan heitä harhaan.
Toiseen kysymykseesi, en usko kenenkään ajattelevan, että naimisiin mentäessä sitouduttaisiin noudattamaan jotakin lakia. Siinä sitoudutaan olemaan yhdessä kunnes kuolema erottaa. Laki on olemassa ihmistä suojelemassa, jos häntä kohdellaan väärin. Varmaan aika harva hääpari edes tietää mitä Suomen lain pykälät sanovat avioitumisesta (ainakaan itse en tiennyt naimisiin mennessäni, enkä siitä oikeastaan paljoa enempää tiedä vieläkään muuta kuin tuon mitä kerroit). Ja ajatuksesi mukaan pitäisi ajatella myös niin, että olemalla mukana missä tahansa jutussa hyväksyy täysin kaiken mitä laki siitä sanoo. Ei asia käytännössä kuitenkaan välttämättä ole niin, eikä ihmiset ajattele sen olevan niin. Kuvitteellisena vertauksena, jos säädettäisiin laki, ettei kadulla saa kävellä punainen pipo päässä, niin olettavatko ihmiset, että jokainen kadulla kulkeva hyväksyy tämän lain pykälän?