Valkeus ja pimeys.

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja Siivetön » 16. Touko 2013 07:50

Herman kirjoitti:Siivetön, olet aivan oikeassa että psalmi 18 on uskovan ihmisen todistus. Mutta se seikka ei tietenkään sulje pois, etteikö Jumala voisi toimia samalla tavalla uskomattomankin suhteen, silloin siis kun tämä on kypsä tulemaan uskoon.

Tätä aihetta miettiessäni sain jonkunlaisen mielleyhtymän siihen, kuinka Jeesus jätti taivaan kirkkauden ja tyhjensi itsensä Jumalan muodosta ja tuli ihmiseksi. En nyt tämän pidemmälle tämän mielleyhtymän pureskelussa vielä päässyt, mutta heitän tänne jos jollekin avautuisi tästä jotain.



Kiitos vastauksestasi!

Itselläni vain tuli mieleen tämä Raam. kohta tätä ketjua lukiessani:

Snl. 15
8. Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.

Mutta kuten kirjoitit: "....silloin siis kun tämä on kypsä tulemaan uskoon."

Joten asia ok!
Siivetön
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja systeri » 16. Touko 2013 09:35

Joo..en minäkään kehoita ketään tekemään/kuuntelemaan mitään kauheaa "örinäheviä" josta ei saa edes mitään selvää.Mutta jotenkin vaan koen että me ei puhuta samasta asiasta tai ymmärretä tätä samoin :think2:
Mä ajattelen paremminkin että se olis niinku kulkuneuvo se musiikki...ja tulee mieleen että täs ei tunneta Jumalan syvyyksiä..Jumalan tiet on paljon paljon korkeammalla kuin me voidaan ymmärtää.
Illalla kun ajattelin ja mielessäni rukoilin että avautuis tämä asia niin sydämmelle nousi ajatus että on sama millä tavalla ja miten,kunhan se oikea sanoma tulee julki.Jumala on itsessään valkeus Hänessä ei ole pimeyttä.Tuo psalmin kirjoittaja sanoo Hän pani pimeyden verhokseen ja mitä muuta se voi olla kuin verhoutua ,ei itseensä Valkeuteen vaan pimeyteen?? Hän säkenöi siellä pimeyden keskellä :) Sitä ei voi syntinen olla huomaamatta.
Tämä asia alkoi puhutella myös taas siksi kun mulla on yks nuori reilu parikymppinen työkaveri.Ei uskova,suuren perheen tyttö.Mä oon alusta asti nähny että siinä tytössä on jotain erilaista kuin muissa ja nyt hän alkas jutella, että mä oon käyny joskus tosi nuorena teidän paikkakunnalla gospel tapahtumissa.Ja voi että tykkäsin niistä lauluista Taisteluni ja Tuuli kulkee,hän sanoi että pitäiskin taas kuunnella ne laulut!Olisko mun pitäny sanoa että "älä ihmeessä kuuntele,ne on perkeleestä! En olisi voinut, koska niissä on niin hyvät sanat!
En ollenkaan usko että kaikki puhuttelevat laulut sopii uskoville ylistämiseen, mutta Evankeliumin viemiseen käy :)
No joo tämä tästä taas.
systeri
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 16. Touko 2013 09:43

Tuli tuosta ja siitä musiikista sellainen mieleeni. Että miksi aina ajatellaan, että se on se musiikki tai jokin ihtessään jotenkin viemässä uskoon. Jumalahan voi vetää ihmistä, vaikka hän hakisikin esim. väärällä tavalla Jumalaa. Sellainen joka ei usko, se ei todella tiedä mistä pitäisi etsiä ja voi etsiä myös ihan vääristä lähteistäkin aluksi.

Ihan ajatuksena toin... kun Jumala vetää ja kutsuu, niin se voi aiheuttaa ihmisessä toimintaa, mutta ei se toiminta välttämättä itsessään vie lähemmäs Jumalaa, vaan ihminen ikäänkuin haparoi Jumalan puoleen, niillä olemassa olevilla "kyvyillään", jotka hänellä on käytössä sillä hetkellä. Uskoon tulokin voi olla pidempi prosessi kuin "tulinpa uskoon".

En nyt tarkoita että systerin mainitsema musiikki olisi väärin, en tunne noita sävellyksiä, niin en niihin ota kantaa edes. :)
lonelyrider
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 16. Touko 2013 09:53

Nämä ei sitten ole systerille mitenkään kohdistettu, vaan kirjoitan ajatuksia aiheesta.

Sekin vielä, että me voimme lähteä Jumalan työssä myös liikaa ikäänkuin "suojelemaan" ihmistä, eikä luoteta toista ihmistä todella Jumalan käsiin, aivan kuin meidän omat työmme asioiden eteen, voisi jotain auttaa. Emme välttämättä ymmärrä kuinka hyvin Jumalaa hallitsee KAIKEN ja alamme aivan turhaan miettimään sanojamme ja tekojamme.

Voimme olla tällöin myös este Jumalan työlle itsessämme, kun voisimme omistaa Jeesuksessa niin paljon, jäämmekin miettimään asioita, jotka estävät omaa kasvuamme.
lonelyrider
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja systeri » 16. Touko 2013 10:11

Ootteko te ollu nuoria ollenkaan varsinkaan semmosia bilettäviä tyyppejä? :) Mä oon ollu musiikki ihminen aina ja uskon että musiikki on yks hyvä kanava jota Jumala käyttää evankelioimiseen.
Silloin kun itse tulin uskoon niin eräs laulu jota tilaisuudessa laulettiin (joka janoaa hän tulla saa) jäi niin mun tajuntaan että saarnasta en muistanut yhtään mitään :) Sinä iltana Jumala kutsui mua laulun kautta ja sain antaa elämäni Jeesukselle ja päästä monesta synnistä ja riippuvudesta.
Emmä osannu ottaa tuosta yhtään itteeni, mutta tuli lonelyriderin kirjoituksista mieleen että eikö Raamatus oo uskovillekkin siitä kuinka haparoidenkin voidaan löytää Jumala??
systeri
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 16. Touko 2013 11:01

systeri kirjoitti:Ootteko te ollu nuoria ollenkaan varsinkaan semmosia bilettäviä tyyppejä? :) Mä oon ollu musiikki ihminen aina ja uskon että musiikki on yks hyvä kanava jota Jumala käyttää evankelioimiseen.
Silloin kun itse tulin uskoon niin eräs laulu jota tilaisuudessa laulettiin (joka janoaa hän tulla saa) jäi niin mun tajuntaan että saarnasta en muistanut yhtään mitään :) Sinä iltana Jumala kutsui mua laulun kautta ja sain antaa elämäni Jeesukselle ja päästä monesta synnistä ja riippuvudesta.
Emmä osannu ottaa tuosta yhtään itteeni, mutta tuli lonelyriderin kirjoituksista mieleen että eikö Raamatus oo uskovillekkin siitä kuinka haparoidenkin voidaan löytää Jumala??


Kyllä, olen ollut, tiedän myös jotain musiikista, joka voi vetää poipäin Jumalasta. Kuuntelin 13 -vuotiaana Black Sabathia. Joten monenlaista musiikkia on tullut kuunneltua. Musiikki on siinä suhteessa mielestäni hyvinkin tarkoin tutkittava asia, koska se vetoaa herkästi tunteisiin.

Kyllä, useinkin haparoiden se tapahtuu, eli en sitä sano, etteikö haparoiden asiat yleensä tapahdu. Se ei ole asian ydin. Helpommalla voisi päästä jos tie olisi vähänkään suorempi Jumalan luokse.
lonelyrider
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja Siivetön » 16. Touko 2013 11:04

Tuossa laulussa: "Tuuli kulkee..." on valtavan hyvät sanat, viitaten mm. tähän Raamatun kohtaan:

Joh. 3
7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
8. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä
se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."

1. Elämää emme pysty määräämään,
tuuli kulkee missä tahtoo,
painaa selkäsi seinään,
synnintunto saa sut riekaleiksi riepottaa
---- miksei se anna olla vaan.

:,: Sun salaisissa haaveissas
sua joku rakastaa niin että sydämeen sattuu
Sulle Jumala vastaa:
-- Mä seuraan sua matkoillas
annan anteeksi kaiken
mihin katuva kaatuu
minä rakastan sua niin...
--- että sydämeen sattuu. :,:

2. Sinä kesänä oltiin riparileirillä
tuuli kulki missä tahtoi
painoi selkäsi seinään
sait synnit tunnustaa
ja padot lähti murtumaan
Oli niin uskomattoman hyvä olla vaan.

Haaveet saivat purjeet..
laivat matkaan käy..
--- kun tuuli ylättää.
Siivetön
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja Siivetön » 16. Touko 2013 11:39

Ja kuten Systeri jo mainitsikin viestissään, myöskin tässä "Taisteluni.." on hyvinkin väkevä sanoma.

Sun ristis luo, johtaa tänään askeleeni
käsin sidotuin --- kaipaan vapauteen.
Eessäs pieneks kasvaa saan
tuntea saan uudestaan,
jälleen rakkautes parantaa.

Miks vaikeaa, on tulla eteen puisen ristin
se todistaa --- epäonnistunut oon.
En voi sanoa enempää
elämäni käsiis jää
tyhjänä ei osaa rakastaa.

Sun jälkiisi johtakoon mun askeleeni
alla ristin varjon --- painan alas pään.
Sydämen syviin raiteisiin
kokemuksiin kipeisiin
valoasi vielä loistakoon.

Herra johda aina minut kotitielle,
johda silloinkin --- kun mä heikko oon.
Silloin kun mä heikko oon
johdatukses jatkukoon.
koko elämäni käsiisi nyt jää.

Mutta mitä Systeri tarkoitit tällä: "Olisko mun pitäny sanoa että "älä ihmeessä kuuntele,ne on perkeleestä!"
Siivetön
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja Herman » 16. Touko 2013 11:41

Koin itse etsikkoaikanani myös tärkeäksi, että oli olemassa hengellisellä sanomalla sentyylistä musikkia josta pidin. Sittemmin musiikkimaku on jossain määrin muuttunut, enää en jaksa kuunnella esimerkiksi Bass n Heleniltä muuta kuin akustisia vetoja. Siihen en osaa sanoa onko se hengellistä kasvua vaiko vaan tavallista aikuistumista (suurella osalla ei-uskoviakin seestyy musiikkimaku iän myötä).

Mutta tosiaan silloin kuuntelin vielä aika paljon räminärokkia ja omalla kohdallani ainakin voin todistaa, että sanoma upposi paljon paremmin Bass n Helenin kautta, kuin jonkun humppagospelin tai kirkkokuoron kautta tms. Lihallisuudestahan se kertoo, mutta mitä muuta kuin lihallisuutta voi odottaa ihmiseltä joka on tulemassa uskoon? Minusta se osoittaa kuinka valtavaa Jumalan armo on, kun Hän on jopa valmis tuomaan meille sanoman sellaisella tavalla kuin me ylpeydessämme tahdomme.
Herman
 

Re: Valkeus ja pimeys.

ViestiKirjoittaja systeri » 16. Touko 2013 12:19

Siivetön:Mutta mitä Systeri tarkoitit tällä: "Olisko mun pitäny sanoa että "älä ihmeessä kuuntele,ne on perkeleestä!"


No koska se musiikkityyli jolla nuo on soitettu on raskaamman puoleista ja ei sovi evankelioimiseen ,niinku täällä on tullu ilmi,mutta oon itte sitä mieltä että sanojen vuoksi se puhuttelee!

Tuli mieleen mun viimeinen ryypiskely-ilta ystävien kanssa.Taisin evankelioida silloin juovuspäissäni..eli Jumala tais verhoutua juopuneeseen..eihän hänellä olisi pitänyt olla mitään yhteistyötä mun kanssa koska en ollut vielä uskossa?? :) Olin herätyksessä ja muistan kuinka sössötin kavereille uskonasioista mm että "tajuatteko te että jos Jeesus tulee tänä yönä hakemaan omansa pois niin me jäädään tänne!!" ...tulin samana viikonloppuna uskoon ja yks tuosta porukasta on tänä päivänä uskossa :) samoin mun kaks aikuista tytärtä..sanoivat vähän aikaa sitten molemmat että siksi ei maailma saanut heitä nuorena vedettyä koska oli Jumalan pelko.Toinen sanoi ettei uskaltanut esim kokeilla viinaa kun pelkäs että Jeesus tulee hakemaan ja jää tänne.Kuulivat aikoinaan kun lapsia olivat, tuon mun yöllisen tuskailun ja ovat tänä päivänä uskossa.Kiitos Herralle Aamen!
systeri
 

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa