lara.tomb.raider kirjoitti:Itse olen ollut muutamaan kertaan sekä Seppo Juntusen että Pirkko Jalovaaran kokouksissa.
Olen itsekin lukenut jotain Toronto-herätyksestä ja Kundaliinivaroituksesta. Joten ymmärrän, mistä tässä ketjussa keskustellaan.
Olin aiemmin itsekin huolissani näistä Kundaliini-hengen eksytyksestä, joka "valtaa" seurakuntia yksi toisensa jälkeen. Sinne menivät Jalovaara ja Juntunen ja Heidi Baker ja moni muukin - samaan kastiin kaikki vaan! Seurakunnissa näytti tapahtuvan todella merkittäviä parantumisia. Se oli todella pelottavaa tekstiä enkä halunnut olla sellaisen kanssa missään tekemisessä.
Aina, kun jossain on herätys, alkaa epäily "Onko se Pyhästä Hengestä?". "Onko Jumala varmasti nyt tämän takana? Ettei vain olisi riivaajia liikkeellä..." Pyörimiset ja kierimiset voivat olla merkki Pyhän hengen toiminnasta - ja voivat olla myös yhtä lailla merkki Saatanan toiminnasta ihmisessä. Paholainen varastaa, valehtelee, tappaa ja tuhoaa! Paholainen ei ole keksinyt itsessään mitään uutta - vaan yrittää matkia kaikkea, mitä Pyhä Henkikin tekee. Pelkät pyörimiset tai muut eivät minusta ole vielä huolestuttavia. Jotkut ihmiset voivat tarvita sellaista vapautumista, että Jumala haluaa vapauttaa heidät väärästä kontrolloinnista - siinä he voivat nauraa hekottaa ääneen tai ulvoa itkusta. Ihmiset voivat eksyä sielullisuuteen ja ylitulkita asioita. Se, että vaikkapa Torontossa (tai missä tahansa) alkaa herätys - se vetää väkeä paikalle. Ihmiset voivat eksyä tunteisiin ja tulkita asioita väärin - se ei silti tarkoita, ettei Jumala olisi herätystä antanut.
Onko sillä väliä, mihin suuntaan ihminen rukoillessa kaatuu? Eteen vai taaksepäin??? Ei mitään merkitystä, jos vain Pyhä henki saa tehdä parantavaa työtään. Jotkut kaatuvat, kaikki eivät kaadu. Kaatuminen tai kaatumattomuus ei ole merkki rukouksen voimasta tai uskon tilasta. Ja Jumala pitää varmasti huolen siitä, ettei kukaan kaatuessaan satuta itseään. Apostolien tekojen 19. luvussa kerrottiin, kuinka Paavalin vaatteita vietiin sairasten päälle ja nämä paranivat. Ymmärrän, että jotkut ovat saaneet kutsun tehdä rukousliinoja tai muita vastaavia "tuotteita". Niitä voidaan myös siunata (vaikka siellä Jalovaaran kokouksessa).
Joskus joku voi nähdä sellaista toimintaa, mikä ei ole Raamatun mukaista. Jos saarnaaja/ puhuja tahallaan vie ihmisiä harhaan, sitä on turha ensisijaisesti vatvoa tällä palstalla tai Suomi24:ssä. Ensinnäkin: Mene ja nuhtele. Ei se ketään hyödytä, jos täällä puhutaan asioista, mutta ei tehdä niiden eteen mitään. Tällä palstalla murehditaan aivan turhaan monia muitakin asioita, istutaan kuppikunnissa ja unohdetaan normaali elämä Jeesuksessa Kristuksessa!
Rupesin tutkimaan asiaa uudestaan ja löydän kokoajan saman sisältöisiä todistuksia Pirkko Jalovaaran eksytyksestä ympäri nettiä. He jopa tunnistavat voiman samaksi kuin minä. Tässä yksi hyvä todistus sekä ketju jossa asiasta keskustellaan:
Eräs todistus: Kriittinen21.9.2004 08:22 Seija Saarelaisen todistus
Seija Saarelainen on itäsuomalainen perheenäiti ja nykyään psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja. Hänen roolinsa voisi olla toisenkinlainen hänen elämänvaiheidensa perusteella. Kolmisen vuotta sitten Seija joutui elämässään vakaviin taisteluihin. 15 vuotta aiemmin kansalaisopiston parapsykologisen opintopiirin(!) laukaisema kiinnostus johdatti erikoisen etsinnän tielle. Paikallisen luontaistuotekaupan mahdollistamat kontaktit auttoivat eteenpäin uusiin ulottuvuuksiin. Näin käynnistyneet spiritistiset harrastukset kärjistyivät sisäiseen kriisiin. Tämän kriisin keskellä yksinkertaisen Jumalan sanan kautta hän pääsi selvyyteen ja irrottautumaan pimeyden siteistä. Samalla tämän etsinnän vaiheissa kävi ilmi, tuleeko apua välttämättä sieltä, mistä kirkkokansa suurina joukkoina on sitä hakemassa. Viidentoista vuoden taival, josta kuusi vuotta syvällä okkultismissa sisällä olevana, mahdollistaa Seijalle tietyn sisäpiiriin perehtyneen tarkkailupohjan aikamme ``henkistymisen'' ilmiöihin:
``Olin ollut spiritismissä ja yleensä parapsykologian pauloissa noin viisitoista vuotta: olin toiminut henkiparantajana ja kaukoparantajana, saanut meedio-koulutusta englantilaisten meedioiden opissa. Kykenin automaattikirjoitukseen, näkemään tulevia ja entisiä, ihmisten sairauksia. Puhdistin energia-ruumista, välitin energiaa. Avasin chakroja, ja olin jo avannut oman kundalini-voimani chi gong -meditaatio-hengitysharjoitusten avulla.{1} Sain yhteyksiä henkimaailmaan, ja kykenin välittämään viestejä kuolleilta omaisilta. Kaiken takana luulin olevan Jumalan. Jeesuksen tunnustin korkeaksi ihmiseksi, joka oli viimeisellä maallisella kierroksellaan ja `kirkastui'. Sen tilan saavuttaisin aikanaan suorittamalla karmani loppuun.''
Seija halusi oppimillaan asioilla myös auttaa muita. Käytyään mm. luontaishoitajakoulutuksen hän harjoittikin jonkin aikaa tätä praktiikkaa. Se olisikin ollut erinomainen ``bisnes'', ellei Seija olisi kokenut oloaan tässä työssä ristiriitaiseksi. Sen tähden hän otti hieman välimatkaa aktiivisen toimijan rooliin. Häntä ei kuitenkaan ``jätetty'' rauhaan niin vain, vaan henkioppailla oli tarjolla uusia ``toimeksiantoja'':
``Automaattikirjoituksella minun piti kirjoittaa uusi raamatunselityskirja. Olin tosin jo lukenut kaksi `uutta testamenttia', joissa ydinsanomana oli: kaikki pääsevät hyvään tilaan. Ainoastaan omantunnon herääminen aiheuttaa sen, että ihminen haluaa vapaaehtoisesti tulla maailmaan takaisin sovittamaan (huom!) omat syntinsä!!! Sisar Mariana sain uutta henkevää, korkeampitasoista tietoa toisille kerrottavaksi. (Siksi en anna nykyään mitään arvoa minkäänlaisille `profetioille'!)''
Tämä ``toimeksianto'' osoittautui käänteentekeväksi. Jostakin muistinsa sopukoista Seijalle nousi mieleen Raamatun kohta, missä kehotettiin koettelemaan henget -- tunnustaisivatko ne Jeesuksen. Näiden kirjoitussessioiden alkuun hän vaati hengiltä tätä tunnustusta. Niinpä alkusanoiksi aina kirjautui jotain ``hengellistä'' Isästä Jumalasta tai Jeesuksesta. Eräässä vaiheessa henget sitten ehdottivat, että nyt jo voisi nämä alkuhöpinät jättää poiskin, koska Seijahan oli jo oppinut tuntemaan henget ``hyviksi'' hengiksi. Seija voisi jopa keskustella suoraankin Jeesuksen kanssa ilman heidän välikappaleenaan oloa. Tästä alkoi taistelu, koska Seija ei voinut tähän suostua.
``Jumala ei minua hylännyt. Hän kutsui jatkuvasti. En kuullut Häntä. Viimein hän vei minut seinää vasten: joko jatkat meediona tai lopetat. Lopetin. Saatana ilmaisi minulle olemassolonsa. Alkoi hirvittävä pelko-ahdistustila (diagnoosi: paniikkihäiriö). Henget yrittivät saada ruumiini taas valtaansa. Huusin Jumalaa avuksi. Huusin ja huusin: tässäkö kiitos! Minä olin vilpittömästi vain halunnut auttaa ja päästä lähemmäksi Sinua!!! Mikä on totuus? Ainut asia siinä pimeässä yksinäisessä hädässä oli lause: `Minä olen tie, totuus ja elämä'. Äh, mikä lie hautajaisvärssy, ajattelin ja hylkäsin koko ajatuksen.
``Lause ei lähtenyt mielestä. Noin pari kuukautta huusin Jumalalle: mikä on totuus? Vastaus: `Minä olen tie, totuus ja elämä'. Viimein nöyrryin, ja aloin maistella lausetta. Muistin, että Jeesus sanoo: `Minä olen... tie'; joo, Jeesus on esikuva, kyllä sen hyväksyn. Minä olen totuus -- hei, tässähän tuo sana totuus. Miten ihminen voi olla totuus? Ja vielä sanoo olevansa elämä? Ei ole tolkkua. Meni viikkoja, ja viimein otin Raamatun. Parin vuosikymmenen pölyt pois ja etsimään kohtaa, jossa tuo lause on. Ihme, se löytyi. Luin edelleen: `ei kukaan tule Isän (Jumalan) tykö muutoin kuin minun kauttani'.
``Kauheaa, silloin lysähdin (= synnintunto). Minä olin puhutellut, lähestynyt Jumalaa monet kerrat, ja suoraan, en Jeesuksen kautta. Siitä alkoi hirvittävä etsintä. Kuka, mikä tämä Jeesus oikein on? Ja saatana pani kaiken peliin, etten löytäisi. Muistan kuinka pitelin Raamattua kädessäni rystyset valkeina, ja jupisin `oppaille': `minä luen... vaikka mitä tulisi'. Hain apua niin papeilta, kuin kaikilta Suomen henkiparantajiltakin. Olin aivan sekaisin. Välillä Raamattua, välillä spiritismiä. Oskari Reposen parantajaluettelosta löytyi Rukouspalvelun numero. Sinnekin soitin: vastauksena outoa löpinää. Kukaan ei sanonut, että olin hakoteillä!! Karismaattiset uskovat alkoivat piirittää minua, veivät minua ihmeellisten `parantajien' luo. Olin entistä sekavampi. Tukevaa maaperää ei tuntunut löytyvän.
``Sitten tulivat Seppo Juntunen ja Pirkko Jalovaara kotipaikkakuntani kirkkoon. Minä menin alttarille rukoiltavaksi. Siinä vuoroani odotellessa rukoilin: anna Jumala oikeat sanat -- mikä minua vaivaa, minkä puolesta rukoilla. Kun Pirkko J. sitten kysyi, minkä puolesta rukoillaan, tuli suustani sanat: saisinko syntini anteeksi. Hämmästyin itsekin, ja hämmästynyt oli Pirkko J. Hän hymähti, pani kätensä olkapäälleni ja alkoi posmottaa jotain mantralta kuulostavaa.
``Silloin koin jotain erittäin tuttua. Minua oltiin viemässä transsiin. Olin tuota harrastanut jo vuosia, joten tiesin `voiman'. Tein kaikkeni ettei voima imaisisi minua tiedottomuuteen. Katsoin alttariristiin ja rukoilin Jumalaa: `auta, ei enää, ei enää ikinä'. Viimein Pirkko J. lopetti. Olin pysynyt pystyssä ja tietoisena olostani. Hän katsoi iloisena minua ja sanoi, että minussa on Jeesus-energiaa!! `EI-EI-EI, ei mitään energiaa', ajattelin ja pelkäsin. Olin aivan puulla päähän lyöty. Kirkossa sama meininki kuin meidän henkiparannuspiirissä! Sanat vain rohkeammin raamatullisia.
``Minut ohjattiin kirkkoherra Kaarlo Jalkasen sielunhoitoon. Olo oli tokkurainen ja suuta kuivasi. Kysyin krh:lta neuvoa, kun uskon jälleensyntymisoppiin, että missä Raamatussa sanotaan, ettei sitä ole. Hän vastasi, ettei Raamatussa oikeastaan sitä sanota ollenkaan!!!! Minä halusin pois. Peräännyin ovea kohti, valitin huonoa oloa. Hän sanoi, että Pyhä Henki alkaa vaikuttaa!! (Minä en mokomaa henkeä tarvitse, joka tekee pahan olon). Pää riipuksissa menin kirkonpenkkiin. Oli oudon raskas olo.
``Ystävät kehoittivat menemään varmuuden vuoksi Seppo Juntusen parannettavaksi, ehkei kaikki ollut parantunut! Seppo yritti kaataa (= hypnotisoida). Melkein onnistui, sen verran heikko jo olin. Kummallista, että meediot lasketaan kirkkoon, ajattelin. Minulla ei olisi ollut edes rohkeutta tulla näin julkiseen paikkaan. No, en saanut kirkossa syntejäni anteeksi, en edes rippiä, synninpäästöä. Ei edes kysytty, miksi halusin synnit anteeksi. Jäi maku, että jos pyytää syntejä anteeksi, niitä on rukoiltava. Ei voi uskoa Jeesuksen ne ristille vieneeksi.
``Meni noin kuukausi ennenkuin pääsin sellaisen papin puheille, joka itse on ristin juurella ja sanassa tiukasti kiinni. Jumalalle kiitos, että heitä vielä on. Hän opasti minut turvalliselle, tukevalle Jeesus-kalliolle. Oli hieno hetki kun oivalsin, että Jeesus on vienyt ristille minun kuormani!!!''
Seijan kohdalla tarvittiin tietoinen sanoutuminen irti okkultismista, ja kaiken okkulttisen materiaalin hävittäminen, jotta vapautumisprosessi pääsi käyntiin. Luonnollisesti saatana yritti hyökkäyksillään saada häntä takaisin. Mutta Seija sai myös esirukoilijoita, jotka rukouksillaan tekivät ``suojaverkon'' hänen ympärilleen. Nyt kolmen vuoden jälkeen hänellä on tämän päivän uskoville ``näköalapaikaltaan'' sanottavaa:
``Saatana pukeutuu ovelasti. Jokaiselle hän muotoilee erilaisen eksytyksen. Hän voi olla liperit kaulassa, saarnata kirkossa, vaikka missä. Ainut turva on meillä elävä Jeesus ja Hänen sanansa. Vain Jeesus on voittanut saatanan. Vain Hän pystyy parantamaan, vain Hän voi pelastaa okkultismista. Hänellä on valta, voima iankaikkisesti. Ei meedio-hengillä, ei ihmeparantajilla, ei terapioilla, kaatamisilla ole mitään tekemistä elävän Jeesuksen kanssa. Ei sisäisellä parantamisella voida korvata oikeaa synnintuntoa ja -päästöä, eli rippiä! Tässä Toronton liikkeessä on aivan samat elementit, kuin liikkuessani spiritismin parissa. Sama voima siellä on.
``Miten voi välttyä eksytykseltä? Sana, sen lukeminen, rukoillen nöyrästi. Kulkeminen ristin tietä. Ei kultaa, ei kunniaa. Muista: missä on paljon mainetta ja kunniaa, sieltä on Hän poissa. Jeesus ei itse viihtynyt valokeiloissa. Hän etsi syntisiä!! Sitä Hän tekee tänäänkin. Syntisiä! Siinä tie. Ristin tie!''
https://p1.foorumi.info/vapaasana/viewt ... 9b7e832347Siksi pitää kertoa eksytyksistä ettei meidän kanssaihmiset eksy. Vaikka pitää nuhdella niin pitää myös varoittaa, vaikka se asian paljastaminen saisi monet suuttumaan.
Jos lapsi haluaa mennä luistelemaan ja tiedät että jää on heikko, niin varoitatko lasta että epäilet jään olevan heikko vai annatko hänen itse selvittää jään paksuuden? Kyllä näistä eksytyksistä on pakko puhua.
2. Tim. 4:2
saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele,
varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
Hes. 3:18
Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava,
mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. (VT: esikuvallinen)
