Kirjoittaja vaisuliini » 25. Huhti 2018 19:54
*
Heissan, nyt ollaan täällä ja täällä on vielä vähän lunta vielä jäljellä, kun kotiuduin juuri tänään. No haluaisin kertoa vielä, että aloin miettiä toivon evankeliumia kohdattuani kodittomien ihmisten toivottomuutta. Kuvitelkaa, että kodittoman ihmisen pää on ihan allapäin ja te kohtaisitte tyhjiä katseita. Minä järkytyin huomattuani tyhjiä katseita. Kun näkisitte pyörätuolissa istuvan kodittoman ihmisen, jolla ei ole yhtään toivoa. Kun te näkisitte koiran, joka makaa vieressään ja on alakuloinen. Vaatteet ihan likaisia ja epähygienia tekee sairaaksi.
No toivon eli armon evankeliumi on heidän ainut elämän toivo ja pelastus. Jeesus on se ainut toivo. Kun kuolema tulee, herättyään huomaa olevan hääaterialla rakkaan Jeesuksen kanssa. Jeesuksen nimen kautta saa synnit anteeksi ja Jeesuksen nimen kautta saa armon Jumalan silmien edessä. Yhteiskunnan edessä on tuomittu köyhyyteen ja kodittomuuteen, ei ole yhtään toivoa yhteiskunnan kanssa. Yhteiskunnan katseet ovat liian korkealla, eivätkä ne katso alaspäin kodittomia poloisia ja kävelevät ohi vaan. Mutta pitää kertoa heille kodittomille ihmisille siitä, että Jeesushan katsoo alas ja armahtaa heitä. Jeesuksen tulee heitä sääliksi ja tahtoo antaa heille toivoa.
Mutta on yksi juttu vielä kohtaamatta ja se minua vähän huolettaa, pelottaa ja ahdistaa, mitä minä tekisin, jos näkisin taas kodittomia ihmisiä Israelissa, johon olen menossa tässä kuussa. Miten voisi kertoa heille toivon eli armon evankeliumia Jeesuksesta, kun he odottavat luvattua Messiasta? Minä tässä vähän kaipaisin neuvoa, mikä evankeliumi ja mitä tulisi kertoa kodittomille ihmisille, jotka odottavat luvattua Messiasta?
No kun evankeliumia tuodaan ihmisille, toivon eli armon evankeliumi tuntuu olevan oikea tapa nostaa heidän uskoaan Jeesusta kohtaan ja antaa heille voimaa uskomaan Jeesusta kohtaan. Älkää, hyvät lukijat, anna rukouksen veltostua, vaan rukoilkaa lakkaamatta kodittomien ihmisten puolesta ja siitä, että Jumala lähettäisi heille evankelioivia ihmisiä tuomaan toivon eli armon evankeiumia, joka nostaisi heidän uskoaan Jeesusta kohtaan, niin Jumala varmaan palkitsisi teidät teidän rukoustyöstänne. Tarvitsisin rukousapua. Koska se on niin raskas rukousaihe. Kiitoksia siitä rukouavusta!
Muuten rukoilin koko maailman kodittomien ihmisten puolesta ja myös Suomen kodittomien ihmisten puolesta. Toivottomuus on hirveä asia, mitä sain itse kohdata siellä Englannissa. Kun mitä tahansa se "turvallinen maailma" järkkyy, niin Jeesus on ainut se "perusturva" tässä maailmassa ja omassa elämässä. Usko Jeesuksessa on niinkuin ankkuri, niin kun "turvallinen maailma" järkkyy, pelastuu uskon kautta Jeesukseen.
Kun on hyvä elämä, on kaikki asiat kunnossa, mutta kun tulee se aika, jolloin "oma maailma" järkkyy, niin se usko eli Jeesuksen perusturva tulisi olla kunnossa, koska se on ainut toivo ja kun pahassa jamassa saisi nostaa katseensa Jeesusta kohtaan, 'että Kristus meissä, kirkkauden toivo', vaikka olisi itse pahassa jamassa, niin Kristus on meissä, Hän on ainut kirkkauden toivo. Se ei haittaisi yhtään tässä pahassa jamassa.
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.