Päivän sana

Raamatun tutkiminen

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 10. Huhti 2018 09:21

*
Älä pelkää

"Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua ja sanot: `Älä pelkää´" (Val. 3:57)

Yhtenä iltana, tässä vähän aikaa sitten, tappelin lasteni kanssa ja olin jo ihan neuvoton. Tunsin olevani maailman surkein isä ja ihminen. Sain viimein lapset nukkumaan, menin keinutuoliin enkä osannut kuin itkeä. Epäonnistumisen tunne valtasi taas kuin kuristava pakkopaita.

Ajatteletko koskaan, että Jumalan ihanat lupaukset eivät voi koskea sinua, kun olet niin epäonnistunut tai niin kaukana Jumalasta? Toivoisitko kuitenkin Jumalan lupausten voivan laskeutua sinne missä sinä tänään olet? Tuona iltana minä koin niin. Koen sitä paljon elämässäni.

Lainaamani jakeen tausta on poikkeuksellisen pimeä. Siinä yksi Jumalan lapsi kuvaa henkilökohtaista ja koko kansaa koskevaa totaalista epäonnistumista, syntisyyttä ja siitä seuraavaa kärsimystä. Hän sanoo jopa, että "Kauhu tulvi pääni yli, minä ajattelin: loppuni on tullut" (3:54). Siinä tilanteessa hänelle jää yksi kortti käteen: huutaa Jumalaansa avuksi.

Olen kirjoittanut tästä aihepiiristä ehkä jo liiankin monta tekstiä. Mutta haluan edelleen viestittää kärsivälle ja toivottomalle lukijalle: uskalla tänäänkin huutaa Jeesusta auttamaan sinua. Älä anna minkään tunteen, pelon, riittämättömyyden tai kokemuksen estää tuota avutonta, sydämestä lähtevää avunhuutoa.

Sillä siellä missä taivas kuulee yhdenkin avunhuudon, apu on jo lähetetty. Apu tulee ihmeellisen Vapahtajamme kautta, Hän tulee luoksemme - tavalla tai toisella - ja sanoo lempeästi: "Älä pelkää." Voi miten nuo Hänen sanansa saavat helvetin portit vapisemaan. Ja kuinka ne saavat sielun korkeimmat laineet tyyntymään: Minun Jumalani on kuullut huutoni ja Hän pitää minusta huolen.

Kuvaamanani iltana minä nimenomaan pelkäsin. Ja pelkoni muuttui kauhuksi. Käperryin kasaan ja olin avuton. Sitten vapisevin käsin luin tuon alkuun laittamani raamatunjakeen ja ymmärsin jälleen, että Jumala haluaa meidän itkevän Hänen olkapäätään vasten ja kohdistavan huutomme nimenomaan Hänelle. Hän astuu näissä "Älä pelkää" -sanoissaan alas elämämme pimeyteen ja pitää meitä kädestä kiinni.

Hänen sanansa loivat valoa ja toivat tyyneyttä. Ajattelin, että tällaisenani - heikkona ja niin puutteellisena - annan ongelmani Jeesukselle. En pelkää huomista, koska Jumala on luvannut kantaa minua. Hän tulee huomennakin sanomaan elämäni ylle tuon jumalallisen "älä pelkää" -tervehdyksen ja se pystyy kerta toisensa jälkeen tyynnyttämään epävakaan sydämeni. sama etuoikeus koskee myös Rakas lukijani sinua!

-Yksin armosta/JP-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 11. Huhti 2018 08:59

*
Hyvän Paimenen ääni

"... lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä" (Joh. 10:4,5).

Olen kuullut, että uudet ja pelokkaat lampaat karkaavat laumasta helpoimmin, koska ne eivät tunne vielä paimentaan riittävästi. Tällöin paimen laittaa lampaansa kulkemaan hänen ja paimensauvansa välistä ja näin lampaat alkavat tuntea turvaa paimenen läheisyydessä. Lampaat oppivat tuntemaan paimenensa ja tuntevat hänet jo pelkän äänen perusteella.

Joskus meille opetetaan, miten tärkeää olisi kuulla Jumalan ääntä omassa sisimmässään. Olen tästä osittain samaa mieltä mutta osittain huolestunut. Meidän sisällämme olevat ja sinne tulevat äänet eivät ole pelkästään Pyhän Hengen aikaansaamia, vaan monesti meidän oman mielemme tuotoksia tai jopa vihollisen ääniä. Miten nämä äänet voisi erottaa toisistaan? Jeesushan sanoi, etteivät hänen lampaansa lähde vieraan mukaan koska sen ääni on erilainen.

Tärkeintä on tietää, että Jumala puhuu meille Raamatun kautta. Hän puhuu meille kun luemme sitä itse, kuuntelemme saarnoja, puheita seurakunnassa tai esimerkiksi radion välityksellä. Mutta myös vihollisemme osaa tulkita meille Raamattua. Mistä voisi tunnistaa Hyvän Paimenen äänen?

Otan tähän vaikeaan aiheeseen nyt yhden näkökannan. Kun vihollinen puhuu meille, se näyttää Jumalan Sanasta joitakin tiettyjä kohtia ja osoittaa, että olemme hukassa. Sen ääni on täynnä pimeyttä. Se kyllä osaa opettaa Raamattua mutta tulkitsee sitä omien päämääriensä mukaan, kuten Jeesuksen kohdalla erämaakiusauksissa. Saatana ottaa aina raamatunkohtia irrottaen ne asiayhteyksistään. Ja se vihaa kristittyjä, jotka haluavat tuntea Raamatun kokonaisuutena, syvemmin. Se ei saa hukutettua heitä epätoivoonsa niin helposti.

Jeesuksen ääni voi olla myös havahduttava ja kuin sieluun käyvä pistos. Mutta Hyvän Paimenen ääni on nuhdellessaankin myötätuntoinen ja lempeä. Ankaruudessaankin siinä on jo tuleva armahdus mukana. Ja Hänen äänensä ei koskaan jätä meitä epätoivoon ja pimeyteen, vaan nostaa meidän katseemme välittömästi nuhteen jälkeen Ristiin.

Hyvän Paimenen ääni on evankeliumin ääni. Siinä on kutsu, huuto ja varoitus kaikki puettu armolliseen myötätuntoon. Kun omat sisäiset äänemme suuntaavat meitä milloin minnekin ja vihollisen ääni on viemässä meitä eksyksiin (pois Paimenen luota), Hyvän Paimenen ääni kutsuu aina palaamaan Hänen luokseen.

Älä siis usko mitään muita ääniä kun niitä, jotka vievät sinua kohti Herraa Jeesusta. Tulivatpa ne sitten vaikka enkelin ilmoittamana.

-Yksin armosta/JP-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 11. Huhti 2018 10:24

*
Minä, minä ja minä

Mistä syntyvät ristiriidat meidän ihmisen välillä? Mistä saavat alkunsa taistelut, vihanpidot ja katkeruudet? Miksi yksittäiset kristityt, seurakunnat ja kirkkokunnat tappelevat keskenään elämäntavoista ja opeista? Eikö yksi iso yhteinen nimittäjä tälle kaikelle ongelmavyyhdille ole Minä?

Minä on meistä se osa, joka uudestisyntymisen jälkeenkin taistelee Jumalan tahtoa vastaan. Sitä kutsutaan Raamatussa myös "lihaksi" ja "vanhaksi ihmiseksi". Se osaa mainiolla tavalla pukeutua uskonnolliseen asuun ja näytellä hengellistä. Sen sijaan, että se suostuisi kantamaan ristiä, se haluaa olla esillä ja voida hyvin.

Minä haluaa olla oikeassa. Se heittäytyy mielellään väittelyihin ja haluaa tulla niistä ulos voittajana. Se ilolla sivaltaa raamatunpaikoilla erilaisilla keskustelupalstoilla. Se on valmis polkemaan toiset suohon ollakseen itse ylempänä. Minä haluaa kiitosta mutta sitä loukkaa äärimmäisen paljon, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa ja olla eri mieltä. Minän on vaikeaa ottaa vastaan rakentavaa palautetta, koska se kokee sellaisen loukkaavana ja alentavana.

Minä haluaa myös olla vahva toisten silmissä. Se haluaa voittaa näkyvät synnit, jotta sen ulkonainen kiilto loistaisi toisille ja se saisi kiitosta ja kunniaa. Raamattua minä lukee, jotta muut näkisivät sen hienon tietouden ja hengellisen edistymisen.

Miten Yksin armosta -blogin kirjoittajan "Minä" suhtautuu esimerkiksi tekstien hienovaraiseen ja aiheelliseen kritiikkiin? Se loukkaantuu, masentuu ja haluaa puolustella itseään. Sen sijaan, että se olisi valmis kuuntelemaan toisten kristittyjen hyviä neuvoja, se syöksyy vauhdilla puolustamaan omaa kantaansa. Ettei se menettäisi kasvojaan.

Minän vastakohta on Kristuksen mieli. Se on lempeä ja sävyisä. Se on samalla tasolla toisten kanssa ja etsii yhdessä totuutta. Se vastaa kritiikkiin joskus kyllä tiukastikin mutta aina rakastavasti. Se etsii yhteyttä ja haluaa rakentaa siltaa toisiin yhdistävien asioiden pohjalta. Jumala tarjoaa meidän minällemme kuolemaa, jotta Kristus saisi tulle meissä esiin. Siksi voimme jopa kiittää lukuisista vaikeuksistamme, ne ovat meille rakkaudella tehtyjä mittatilaustöitä.

-Yksin armosta/JP-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 12. Huhti 2018 09:59

*
Autuaita ovat heikot kristityt

"Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta" (Matt. 5: 3).

Jeesuksen Vuorisaarnan aloitus kohahdutti Häntä kuulemaan tullutta kansaa shokkiaallon tavoin. Voin melkein nähdä, kuinka tavallinen kansa sai yllättävän toivon kipinän ja alkoivat janota lisää sanoja Taivaasta. Samaan aikaan Jumalalle pyhittyneet lainopettajat ja fariseukset pyörittelivät päätään ja totesivat kyseessä olleen taas yhden harhaopin. Pitäväthän he tavallista, hengellisesti köyhää kansaa Jumalan silmissä kirottuna.

Meillä on jokaisessa sukupolvessa suuri vaara ymmärtää kristinusko väärin, tehdä siitä farisealainen uskonto. Jeesuksen julistama usko ei ole koskaan vahvoja ja itseriittoisia ihmisiä varten - kristinusko kuuluu heikoille, köyhille ja ahdistetuille. Yritän nyt Vuorisaarnaa lyhyesti seuratessani selittää asian.

Ensimmäinen lausahdus kosketti kaikkia hengeltään eli hengellisesti köyhiä ihmisiä. Mitä ihmeen autuasta voi olla hengellisesti köyhä, tai niin kuin alkukieli ilmaisee: rutiköyhä? Onnellisuus piilee siinä, että Jumala katsoo sellaisten ihmisten puoleen. Jumala lahjoittaa koko taivaan rikkaiden sille, jolla ei itsellään ole muuta kuin omat puutteensa ja syntinsä.

Jeesus jatkaa opettamalla, että "autuaita ovat murheelliset." Varmasti Hän tarkoittaa tässä koko ihmiselämän murheen kirjoa, mutta etenkin sitä murhetta, joka esiintyy suhteessa Jumalan vaatimuksiin. Murheellinen ihminen kokee olevansa niin hengellisesti kuollut, ettei pysty elämään Jumalan yhteydessä. Se synnyttää syvän ja epätoivoisen murheen. Monet elävät tänäänkin tällaisen murheen kanssa ja kokevat totaalista yksinäisyyttä. Jeesus lupaa: Jumala antaa tällaisille ihmiselle lohdutuksensa. On autuasta olla murheellinen ja saada Jumalan antama, yli ymmärryksen käyvä lohdutus.

"Autuaita ovat kärsivälliset", tarkemmin hiljaiset. He eivät pysty enää selittelemään oman sydämensä kylmyyttä ja syntisyyttään vaan hiljenevät nähdessään oman auttamattoman tilansa. He ovat kuin Jesaja, joka näki Jumalan kirkkauden ja kuvitteli kuolevansa siihen paikkaan oman syntisyytensä tähden.

"Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano; heidät ravitaan." Oma sisäinen köyhyys, murhe omien syntien takia ja epätoivoisen tilansa näkeminen saa kristityn huokaamaan Jumalan armoa ja pelastusta. Heidän kokemansa ongelmat ja puutteet sekä väärät valinnat ovat luoneet heihin aikaisempaa syvemmän hengellisen tarpeen. Ja Jeesus lupaa: tuohon tarpeeseen vastataan.

Nyt tapahtuu ihme. Itsessään köyhä ja murheen alas painama ihminen saa omistaa itsensä Kristuksen. Hän on tullut Jumalan kouluissa riittävän tyhjäksi, jotta hänet voidaan täyttää. Seuraavat autuaaksijulistukset tarkoittavat tätä: Kristus heissä armahtaa toisia, Hän on heidän vanhurskautensa ja rakkautensa, hän luo myötätunnollaan yhteyttä ja rauhaa ympärilleen.

Tämä kaikki synnyttää myös vainoa, joka tulee monesti omien taholta (j. 10-12). Tällaisia kristittyjä syytetään armon liiallisesta korostamisesta ja Jeesus-keskeisyydestä, katteettomasta levosta ja turhasta luottamuksesta. He eivät elä ympäröivän uskonnollisuuden mukaan, vaan Kristus heissä kaataa raja-aitoja, luo yhteyttä spitaalisiin, ulosheitettyihin ja toivottomiin. Heitä kadehditaan, koska vaikka he ovat vain köyhiä yksinhuoltajaisejä, -äitejä, vaikka heille on elämässään näkyviä ongelmia ja vaikka he ovat muiden silmissä oppimattomia, käsittämätön ja selittämätön laupeus huokuu heidän ympärillään. Ja siellä missä on Kristus, siellä on elämä ja herätys.

Paavali kokosi tämän kaiken sanomalla, että silloin hän oli heikko, silloin hän on väkevä. Ja hän oli mielistynyt heikkouteen, koska se oli ainoa tapa omistaa suunnaton Kristuksen voima.

-Yksin armosta/JP-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 12. Huhti 2018 16:31

*
1.Timoteuksen kirje:
1:14 ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

Armo ei ole vain sitä, että Jumala armahtaa meitä meidän rikkomuksistamme, kun tunnustamme ja hylkäämme syntimme, mutta Jumalan armo vaikuttaa meissä uskoa ja rakkautta, joka saa meissä aikaan hyvää hedelmää Jumalan kunniaksi ja kirkkaudeksi. Jumalan armo tekee työtä meissä, että me muuttuisimme yhä enemmän Kristuksen kaltaiseksi.

E.R.
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 13. Huhti 2018 09:36

*
Puu puron partaalla

"Hän on kuin puron partaalle istutettu puu, joka kurottaa juurensa veteen. Ei se pelkää helteen tuloa, sen lehvät pysyvät pysyvät aina vihreinä. Vaikka tulee kuiva vuosi, ei sillä ole mitään hätää, silloinkin se kantaa hedelmää" (Jer. 17:8).

Millaisesta ihmisestä tässä puhutaan? Vahvasta, onnistuneesta ja moitteettomasta? Ei, vaan ihmisestä, joka laittaa turvansa Herraan (17:7). Herraan Jeesuksen turvansa laittaminen tarkoittaa niin yksinkertaista asiaa, kuin että luottaa Häneen. Se tarkoittaa sitä, että me annamme elämämme kaikkineen Hänen käsiinsä ja luotamme, että Hän pitää meistä huolen. Onko tämä helppoa? Ei, yksinkertainen usko Herraan Jeesukseen on vaikeaa, koska meissä on jotain, joka aina vastustaa sitä.

Jeesukseen turvaaminen vertautuu Jeremian mukaan puuhun, jonka juuret yltävät suoraan jatkuvasti virtaavaan veteen. Eikö ala kuulostaa ihan Jeesuksen Viinipuu -vertaukselta? Täältäkö elävä Jumalan Sana otti vertauksensa taustan? Tällainen puu Jeremian mukaan ei osaisi pelätä helteitä eikä kuivuuksia, koska sillä olisi aina saatavilla riittävästi elämää.

Meille siis sanotaan, että kuivia aikoja ja helteitä tulee. Joskus olosuhteet tulevat tukaliksi ja joskus kuumuus nousee omasta sielusta. Mutta silloinkin Herraan Jeesukseen turvaava kuulemma kukoistaa ja tuottaa hedelmää. Sen täytyy johtua siitä, että Jeesus itse tuottaa kukoistuksen ja hedelmän. Mutta eikö Hän sitä luvannutkin? Eikö Hän pyytänyt luottamaan Häneen ja pysymään Hänessä? Eikö Hän varoittanut meitä, että juuremme eivät saa ravintoa muualta kuin Hänestä?

Jumala kutsuu sinua siunatuksi, kun jaksat luottaa Häneen, eli Hänen Raamatusta löytyviin lupauksiinsa. Tiedäthän ne? Hän ei odota sinun kukoistavan ja tuottavan mitään omassa voimassasi tai yhteistyössä Hänen kanssaan. Ei, Hän vain pyytää, että kurottaisit juuresi sinne, missä vesi virtaa vapaana ja ilmaiseksi. Jeremian aikaisemmat jakeet avaavat sanomaa vielä syvemmälle (17: 5-6): Herraan luottaminen on sitä, että Hän saa yksin olla turvamme ja Jumalamme.

Miten tämä Herraan turvaaminen onnistuu tai miten sellainen halu ylipäätään meissä syntyy? Vastaus on jälleen yksinkertainen. Lainaan nyt Daniel Preussia kirjasta Yksin Kristus: "Ainoastaan sanoma Jeesuksesta meidän Vapahtajastamme, sijaisestamme, jonka kautta meillä on anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä, luo ja ylläpitää uskon." Tuo lause kannattaa lukea muutamaankin kertaan, ajatuksella.

-Yksin armosta-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 13. Huhti 2018 10:10

*
Joka kuuseen kurkottaa

"Muistatko, miten mielelläsi parjasit sisartasi Sodomaa, kun itse olit kunniasi kukkuloilla, ennen kuin oma pahuutesi paljastui? Nyt olen vuorostasi sinä pilkan kohteena" (Hes. 16:56,57).

Aina silloin tällöin julkisuudessa tulee esille tapauksia, joissa kristityt johtajat ovat langenneet syvästi ja käyttäytyneet vastoin tervettä kristillistä moraalia. Keskustelupalstat ja seurakuntien eteiset täyttyvät ihmettelevistä arveluista ja koviakin tuomioita satelee. Monesti myös ihan syystä.

Hesekiel kirjoittaa ajattomasta ilmiöstä, joka tunnetaan nimeltä salainen ylpeys. Se asuu meissä kaikissa. Se tulee esille hyvin silloin, kun jonkun toisen kristityn ongelmat paljastuvat. On helppoa - sanon tämän omaksi häpeäkseni - arvioida toisia yläpuolelta ja jaella pikaisia tuomioita. On helppoa esittää tervettä silloin, kun toisen elämän suojaavat verhot repäistään auki ja omat ovat vielä paikallaan.

Yhdeltä menneeltä, kuuluisalta teologilta opin yhden ajatuksen. Hän kirjoitti kerran, että jos meidän itsekunkin kaikki synnit, sisältäen ajatukset, sanat ja teot kirjattaisiin avoimesti näkyville, olisimme kaikki toistemme silmissä hirviöitä. Kuulostaako tämä kohtuuttomalta? Mutta ajattele, jos kateutemme, katkeruutemme, vihamme, ylpeytemme, ahneutemme ja himomme paljastettaisiin, kuka säilyisi kelvollisena? Tai jos tiukimmin varjelluimmat lankeamuksemme näytettäisiin samalla tavalla koko maailmalle, kuka selviäisi kolhuitta? Joitakin varmasti on, mutta enemmistö karahtaisi kiville. Minä mukaanluettuna.

Aitoa pyhitystä toki on ja elämä Kristuksen kanssa on jatkuvaa prosessia. Mutta ne, jotka ovat edenneet todellisessa Jumalan pyhyyden tuntemisessa ja ilmentävät sitä elämässään, eivät uskalla saati halua ivailla toisten kustannuksella. Kun he näkevät tai kuulevat toisen sortumisesta, he painavat päänsä alas ja rukoilevat. Heidän sydäntään viiltää nähdä synnin aiheuttamaa sokeutta ja siitä seuraavaa kärsimystä. Ja he tietävät, että ilman Jumalan armoa osat voisivat olla toisinpäin.

-Yksin armosta-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 14. Huhti 2018 06:32

*
Mitä on Pyhän Hengen pilkka?

"Sen tähden sanon teille: `Jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta hengen herjaamista ei anteeksi anneta. Joka sanoo jotakin ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä eikä tulevassa ajassa" (Matt. 12:31-32)

Opetus Pyhän Hengen pilkasta on ollut harmillisen värikästä ja monet vilpittömät kristityt ovat pelänneet tehneensä sen. Se on tuottanut heille suunnatonta pimeyttä, koska he ovat sen synnin tehdessään ajatelleet joutuneensa pelastuksen ulkopuolelle. Siksi haluan ottaa esille tämän herkän asian ja käydä läpi, mitä Jeesus todella tarkoitti Pyhän Hengen pilkalla?

Huomaa, mitä Jeesus sanoo ensin: kaikki synnit ja herjaukset tullaan antamaan anteeksi. Siis kaikki. Jeesus pystyi sanomaan näin vahvasti ja ehdottomasti, koska Hänen syvin kutsumuksensa oli kantaa koko maailman synnit ristille ja kuolla sijaiskärsijänä niiden tähden. Hän on siis kantanut sinunkin kaikki yksittäiset synnit ristille.

Sanat Pyhän Hengen pilkasta osoitettiin fariseuksille, jotka olivat arvioineet Jeesuksessa vaikuttavan Saatanan voiman. He eivät siis uskoneet Hänen olevan maailman Vapahtaja. Tähän liittyy Jeesuksen seuraavat sanat: "Ellette usko, että minä olen se, joka olen, te kuolette synteihinne" (Joh. 8:24). Kuulijat ymmärsivät, että Jeesus käytti tuossa sitä Jumalan nimeä "EHJE", jonka Jumala oli ilmoittanut Moosekselle (2. Moos. 3:14). Ydinkysymys oli, pystyivätkö juutalaiset uskomaan Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka tuli kantamaan heidän syntinsä? Ymmärsivätkö he, että Hän todella oli ihmiseksi tullut Vanhan Testamentin Jumala?

Fariseukset, sen sijaan että olisivat uskoneet Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka toimi Pyhän Hengen voimassa muun muassa parantaen sairaita, kieltäytyivät uskomasta ja sanoivat siis Hänessä olevan vihollisen voiman. Silloin he torjuivat Jumalan lähettämän lahjan, Jeesuksen, pelastuksen.

Pyhän Hengen synti on siis se, ettei usko Jeesuksen olevan ihmiseksi tullut Jumala, joka kantoi meidän syntimme. Jeesus ei pyydä meitä käsittämään tätä vaan uskomaan (Joh. 8:24). Jeesuksen ulkopuolella ei ole pelastusta. Uskon vastakohtana on epäusko. Ja se on se synti jota ei anneta anteeksi. Sillä jos emme usko Jeesukseen syntiemme sovittajana, meillä ei ole anteeksiantamusta. Sitä Jeesus tarkoittaa.

Kun vilpitön kristitty pelkää ja kysyy onko hän tehnyt Pyhän Hengen pilkan, vastaamme että ei. Jokainen, joka tänään uskoo Jeesukseen Raamatun ilmoitusta vastaavalla tavalla, saa kaikki syntinsä anteeksi. Ainoa kadottava synti on Jeesuksen, siis Jumalan lahjan torjuminen. Mutta luokoon Jumala meihin joka päivä uskoa Vapahtajaan.

-Yksin armosta-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Päivän sana

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 21. Huhti 2018 09:19

"Jumala ei ole määrännyt meitä vihaan (1.Tess.5:9)."
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Mietinnän aiheet

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 25. Huhti 2018 19:08

*
Snl 28: 9 ¶ Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.

Jos niskuroimme Jumalan sanan opetusta vastaan, niin Jumala ei kuule rukouksiamme. Tämä tarkoittaa sellaista niskurointia, jossa ihminen ei usko ollenkaan Jumalan sanaa. Ymmärrän tämän myös tarkoittavan sellaista, jossa ihminen tietää ja ymmärtää Jumalan sanan opetuksen, mutta hän ei halua toimia sen mukaan.

Yleensä on kysymys ihmispelosta. Jos ihminen on jossakin herätysliikkeessä tai hänellä on läheisiä uskonystäviä, niin hän voi joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa hän ei uskalla uskoa siten kuin Raamattu opettaa, koska muut uskovat eri tavalla. Jumala ymmärtää myös ihmispelon ja haluaa auttaa meitä siinä ja auttaa meitä voittamaan ihmispelon. Mutta jos hylkäämme Jumalan avun ja jäämme ihmispelon pauloihin jollakin alueella sen tähden että hylkäämme Jumalan sanan totuuden muiden ihmisten tähden, niin sen seurauksena on särö rukouselämään. Tämä ei tarkoita sitä että tällaisessa tapauksessa Jumala ei enää kuule ollenkaan rukouksiamme, vaan sitä, että ne rukoukset, jotka käsittelevät hylättyä opetusaihetta eivät nouse Jumalan kuuloon, koska niskuroit Häntä vastaan sillä alueella.

1 Pie 3:7 Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.

Raamattu opettaa, että lähimmäisen kunnioituksen puute voi estää myös rukousten kuulemisen. Jos avioliitossa jompikumpi mies tai vaimo ei kunnioita puolisoaan, niin hänen rukouksensa estyvät, eli Jumala ei kuule niitä. Jumalan tahto on, että aviopuolisot kunnioittavat toisiaan ja jos he niin tekevät, niin heidän rukouselämä on myös kunnossa ja Jumala kuulee heidän rukouksensa.

Ps 66:
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.

Jos ihmisen sydämellä on vääryys, niin Herra ei kuule häntä. Vääryys tarkoittaa elämän asennetta, ei yksittäistä lankeamista vääryyteen. Jos lankeamme vääryyteen, niin siitä pitää tehdä parannus. Mutta jos sydämessämme elämme vääryydessä, niin Jumala ei kuule rukouksiamme.

Jos sinulla on esimerkiksi väärä asenne jotakin lähimmäistäsi kohtaan, niin se on vääryyttä, joka estää rukousten kuulemisen. Kun annamme Jumalan ottaa pois vääryyden sydämestä ja panemme sen pois, niin Jumala kuulee rukouksemme.

-PP-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

EdellinenSeuraava

Paluu Raamattupalsta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron