Armosta

Sinulle joka etsit elämän tarkoitusta

Armosta

ViestiKirjoittaja SyysSaapuu » 11. Kesä 2016 11:07

Rikoksesta tuomittu lähettää presidentille anomuksen jossa pyytää armahdusta niin ettei hänen tarvitsisi kärsiä ansaitsemaansa rangaistusta. Presidentti ilman muuta armahtaa hänet! Miksi? Koska hän pyysi armahdusta! Eihän se niin mene. Presidentti armahtaa hänet jos hän katuu rikosta jonka on tehnyt, on osoittanut hyvää käytöstä vankilassa ja on odotettavissa että hän käyttäytyy lainkuuliaisesti myös armahtamisen jälkeen. Presidentti ei siis armahda ilman ehtoja.

Voiko siis olla mahdollista että Jumala tekisi niin? Ilman minkäänlaisia ennakkoehtoja antaa anteeksi sille joka on rikkonut Häntä vastaan. Ottaisi valtakuntansa kansalaiseksi sellaisen joka ei tahdo noudattaa valtakunnan lakeja? Ei toki niin! Aivan niin kuin presidentti asettaa armahtamiselle ehtoja niin tekee myös Jumala. Raamattua lukemalla nämä ehdot selviavät mutta ainakin sinun pitää tunnustaa Jumala olevaksi ja antautua kuuliaisuuteen häntä kohtaan. Muitakin ehtoja on. Jumalan armo on ehdollinen armo!
SyysSaapuu
 

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 11. Kesä 2016 21:41

Ei armo ole mikään armo jos se on teoista. Armo pitää jo käsitteenä sisällään ehdottomuuden. Armo tulee ensin ja sitä seuraa hyvät teot. Jeesus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä ja jumalattomia. Jeesuksen uhrissa on Jumalan armo, jota tarjotaan ihan jokaiselle. Tarvitsee vain ottaa tuo armo lahjana vastaan, niin armo alkaa kasvattaa meitä.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja Ariel » 03. Maalis 2018 22:50

Löysin tällaisen vanhan keskustelun jossa hyvin tulee ilmi tämä armon ja tekojen paradoksi. Minusta molemmat ovat tässä oikeassa. Armo tulee ensin ja vaikuttaa meissä tekoja, myös sitä että alunperin käännymme Jumalan puoleen. Mutta silloin emme vielä ymmärrä sen olevan armoa, sillä synnin tunto ei meistä tunnu mitenkään armeliaalta silloin kun se meitä pistelee. Jälkeenpäin vasta tajuamme että sekin on ollut armoa, ja armon vaikutusta meissä. Mutta armon tunnemme omakohtaisesti vasta kun oikeasti kadumme syntejä, ja se tarkoittaa tietysti että tahdotaan jättää syntielämä.
Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat (Ps.86:5)
Ariel
 
Viestit: 149
Liittynyt: 03. Maalis 2018 22:17

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja Jukka » 10. Maalis 2018 06:49

Ariel kirjoitti:Mutta armon tunnemme omakohtaisesti vasta kun oikeasti kadumme syntejä, ja se tarkoittaa tietysti että tahdotaan jättää syntielämä.


Mikä on se määrä ja miten se mitata, jotta voimme sanoa, että "nyt oikeasti kadumme syntejämme ja tahdomme jättää syntielämän". Kysyn koska kirjoituksestasi päättelen Sinun kokemuksesta tietävän. Minua kiinnostaa vastaus myös siksi, että olen tavannut useita uskovia, jotka haluavat tehdä uuden uskonratkaisun tultuaan siihen päätelmään, ettei se heidän edellinen (ensimmäinen, toinen, kolmas, ehkä kymmenes) kääntymys synnistä ollutkaan ihan kokosydäminen.

Aloituksessa on linkki ehdollinen armo , jossa kerrotaan totisen kääntymyksen ehdoista eli ehdollisesta armosta

A--Sinun tulee tunnustaa syntisi synneiksi.
B--Sinun tulee hylätä ne asiat, asenteet, tavat ja teot jotka ovat syntiä.
C--Sinun tulee antaa kaikille kaikki anteeksi.
D--Sinun tulee ehdottomasti totella Herraa Jeesusta.


Kovaa tekstiä jonka tueksi on vielä esitetty raamatunpaikkojakin. Tuollainen opetus vie pelastusta etsivät epätoivoon, sillä kukapa voisi noita "ehdollisen armon" ehdottomia vaatimuksia täyttää täydellisyyteen saakka; hetken voi ehkä kuvitella kykenevänsä, mutta jos on itselle rehellinen niin ne kuvitelmat kyllä murenevat. Noiden ehtojen kirjoittaja onkin joutunut sen verran ahtaalle, että vähän peruuttaa takaisin ja kirjoittaa: "Kysymys ei ole siitä kuinka hyvin onnistut pyrkimyksissäsi toteuttaa armon ehdot vaan se yritätkö edes!"

Tuollainen opetus on Kristuksen evankeliumille vierasta, koska se rakentuu enemmän tai vähemmän ihmisen oman yrittämisen varaan. Anteeksiantamus taas perustuu Jeesuksen sijaisuhriin Golgatan ristillä, jossa Hän sovitti maailman synnin ja vei sen pois. Pelastus ja pyhitys ovat kokonaan Jumalan teko. Se, että aloimme etsiä Jumalaa ja anteeksiantamusta, oli seurausta siitä, kun Jumala veti meitä luokseen. Hän johdatti meitä monin tavoin, salli kuulla evankeliumin sanan, synnytti meissä uskon ja vie aloittamansa armotyön päätökseen.

...sanoo hän [Jeesus] sitten: "Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi". Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen.
Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.
Ja kaikki papit seisovat päivä päivältä palvelustaan toimittamassa ja usein uhraamassa, aina samoja uhreja, jotka eivät ikinä voi syntejä poistaa;
mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle,
ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi.
Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

Hebrealaiskirje 10:8-10,12-14
Jukka
 

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja Ariel » 10. Maalis 2018 15:12

Jukka kirjoitti:Mikä on se määrä ja miten se mitata, jotta voimme sanoa, että "nyt oikeasti kadumme syntejämme ja tahdomme jättää syntielämän". Kysyn koska kirjoituksestasi päättelen Sinun kokemuksesta tietävän. Minua kiinnostaa vastaus myös siksi, että olen tavannut useita uskovia, jotka haluavat tehdä uuden uskonratkaisun tultuaan siihen päätelmään, ettei se heidän edellinen (ensimmäinen, toinen, kolmas, ehkä kymmenes) kääntymys synnistä ollutkaan ihan kokosydäminen.


En aivan ymmärrä kysymystäsi. Ei sille ole mitään määrää tai mittaa, katumus joko on tai sitten sitä ei ole. Jos jokin määrä pitää sanoa, niin olisiko sinapinsiemenen verran oikea vastaus.

Mitä tulee uuden ”uskonratkaisun” tekemiseen niin en näe siinä mitään haitallista vaikka joka päivä tekisi sen. Oikeastaan meidän pitääkin tehdä se joka päivä, valita että tänäänkin tahdon seurata Jeesusta ja kääntyä pois synnistä.
Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat (Ps.86:5)
Ariel
 
Viestit: 149
Liittynyt: 03. Maalis 2018 22:17

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja Jukka » 11. Maalis 2018 01:38

Ariel. Tulkitsin 03.03.2018 klo 21:50 kirjoittamasi tekstin siten, että olit samaa mieltä aloituksen tekijän kanssa, että Jumalan armo on ehdollinen (ts. se ei ole yksin uskolla omistettavissa vaan vaatii puoleltamme tekoja astuakseen voimaan)? Näin aloituksessa esitettiin asia.
Jukka
 

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja Ariel » 11. Maalis 2018 11:45

Jukka kirjoitti:Ariel. Tulkitsin 03.03.2018 klo 21:50 kirjoittamasi tekstin siten, että olit samaa mieltä aloituksen tekijän kanssa, että Jumalan armo on ehdollinen (ts. se ei ole yksin uskolla omistettavissa vaan vaatii puoleltamme tekoja astuakseen voimaan)? Näin aloituksessa esitettiin asia.


Lue ensimmäinen viestini tässä aiheessa, siinä esitin miten asian itse näen.
Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat (Ps.86:5)
Ariel
 
Viestit: 149
Liittynyt: 03. Maalis 2018 22:17

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 15. Maalis 2018 12:32

Jukka Norvanto twiittasi tänään: "Armo ei tarkoita yleistä hyväksyntää, virheiden katsomista sormien läpi eikä asioiden suhteellistamista, vaan Jeesuksen tuntemista. Sillä yksin Jeesuksen tähden voin tulla Jumalan hyväksymäksi."
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja pehmytpusu777 » 18. Maalis 2018 10:46

Mä taas pohdin tätä ketjua lukiessani, että ois ikään kuin Aktiivinen Armo ja Passiivinen Armo.. Passiivinen armo on ikään kuin pelkkä rangaistuksen poisjättäminen,mutta rikoksentekijä ei siitä miksikään muutu. "piäsinpäs päläkähästä..kjäh" on siihen ikään kuin reaktio. Mutta Herramme Jeesuksen armo on Aktiivinen armo, joka rangaistuksen poistamisen lisäksi poistaa myös sen synnillisen mielen joka ihmisellä on..
pehmytpusu777
 

Re: Armosta

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 18. Maalis 2018 20:15

*
Armo ei pelkästään vapauta, vaan velvoittaa myös elämään Jumalan Sanan mukaista elämää!

Raamatun mukaan armo on ensimmäisessä tärkeysjärjestyksessä ja seuraavassa totuus, niin armollinen totuus ei iske kovaa, ellei ihminen rikkoutuisi helposti.

:hearts: :bible:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Seuraava

Paluu Hengellinen etsintä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron