Eräs henkilö toi tähän kohtaan liittyen asioita joita en ole ennen kuullut.
14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
Hän oli tutkinut ko jakeita alkukielen sanoja tutkien ja todennut että jakeissa 14 ja 15 kun puhutaan sairastamisesta, niin sanat viittaisivat enemmänkin heikkouteen ja uupumukseen.
Näissä raamatun alkukielissähän monesti sanoilla on monta erilaista merkitystä ja vivahdetta joista kääntäjät ovat sitten päätyneet johonkin, ei välttämättä siihen mitä kirjoittajalla oli mielessä aina kuitenkaan.
Näillä sana-vaihtoehdoilla jakeet kuulostaisivat jotakuin tältä:
14 Jos joku teistä kokee heikkoutta, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa uupuneen, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
Monestihan näitä jakeita käytetään perustelemaan sellasita väitettä että vain vanhinten olisi lupa rukoilla sairasten puolesta. Mutta jae 16 on itse asiassa ristiriidassa sen kanssa ihan suoraan koska siinä sanotaan "rukoilkaa TOISTENNE puolesta, että te parantuisitte". Eli tämä ohje annettiin niille, joita aiemmissa jakeissa kehotettiin pyytämään vanhimpia tykönsä.
Voisiko nämä jakeet tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että joku tai jotkut kokevat heikkoutta uskonelämässään eli hengellistä heikkoutta/uupumusta, ja sen myötä ei ole voimaa rukoilla parantumista sairaille yms..? Ja apu siihen on, että kutsutaan seurakunnan vanhimmat käymään, rukoilemaan ja rohkaisemaan, ja mahdollisesti päästämään synneistä jos sellaisia on tunnustettavina. Ja sen jälkeen, kun ollaan saatu jakeen 15 mukaisesti "nousta jälleen", niin sen jälkeen voi jakeen 16 mukaisesti taas rukoilla toistensa puolesta jne, kun ollaan saatu oma hengellinen elämä ns. kuntoon.
Onko tässä teidän mielestä järkeä? Minusta tämä kuullostaa loogiselta ja sen lisäksi vähentää eri-arvoisuutta ja kastijakoa seurakunnassa yms jne..