Alkumatkaa tässäkin

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja Jukka » 27. Huhti 2016 00:13

Alkumatkalla kirjoitti:Hei,
Olen uusi tällä sivustolla ja oikeastaan uusi uskossakin. Voisiko joku auttaa minua vähän alkuun?
Olen kyllä kokenut netin käyttäjä, mutta en löydä kohtaa, mihin minun pitäisi esittelyä itsestäni panna :? Kerron nyt tässä jotain ja otan pois, jos paikka osoittautuu vääräksi. Tai sitten löydän itse sen oikean paikan :) Myös yp. voinee poistaa tämän.

Olen jäänyt leskeksi jo neljä vuotta sitten. Olimme hyvin paljon keskenämme ja elämä näytti helpolta, kunnes saimme kuulla mieheni sairastavan syöpää. Vietimme vielä kuitenkin kolme ihanaa vuotta yhdessä.
Mieheni kuoleman jälkeen huomasin, että vähäiset ystäväni eivät pidä minuun yhteyttä, joten aloin etsiä uusia ystäviä. Löysinkin sellaisia, mutta ei mitään kestävää ystävyyssuhdetta, vaan ystävät tulivat ja menivät. Löysin joulukuussa netistä ystävän, jonka kanssa aloin jonkin ajan kuluttua seurustella. Tämä mies kertoi kuukauden kuluttua olleensa uskossa jo yli 40 vuotta.
Minäkin olen uskonut Jumalaan jo nuoresta pitäen ja liikkunut paljon uskovien parissa. Tämä mies ilmoitti kuitenkin, että enhän minä ateisti ole, mutta en usko oikeasti Jumalaan. Loukkaannuin siitä, koska minulla ei ollut parempaakaan tietoa asioista. Sen jälkeen aloin intensiivisesti tutkia netistä kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää ja löysin itsekin tietoa, että uskostani ja syntieni tunnustamisesta huolimatta en ole kaikkien mielestä uskossa - en ole saanut Pyhää Henkeä.
Mies yritti opettaa minulle asioita (aika vanhanaikaisesti tosin) ja minä kuuntelin kyllä. Kyselin lisää, mutta omaksuin tietoa. Hän antoi kuitenkin minun ymmärtää, että en ole niin hyvä ihminen kuin hänen edelliset kolme vaimoaan. Itse taas olen pitänyt avioeroa syntinä... Mutta enhän ollut upotuskasteella käynyt, koska olin liikkunut paljon luterilaisten kanssa.
Yhtenä iltana aloin kyselemään aiheesta Fb:n Raamatturyhmässä ja sen seurauksena eräs uskova nainen lähetti minulle yksityisviestin. Hän kysyi, haluaisinko kertoa hänelle tarkemmin asiastani. Yhtäkkiä aloin kirjoittamaan hänelle todella pitkän viestin. Kerroin ihmettelyni, miten minä voin sitten tulla oikeaksi uskovaksi. Hän selitti minulle asiaa ja sanoi, että voin vaikka heti ottaa Jumalan vastaan, jos haluan. No, tietysti halusin! Tunnistin oleva kovin syntinen ja rukoilin armoa. Tämä nainen ilmoitti sitten minulle, että olen saanut syntini anteeksi. Hän kertoi tapauksestani vielä yhteiselle Fb-kaverillemme, joka toimii pappina vapaassa seurakunnassa. Menin seuraavana päivänä heidän kokoukseensa ja siellä minut siunattiin. Tämä pappi lupasi kastaa minut siellä myöhemmin.
Olisin päässyt kasteelle jo vappuaattona, mutta siinä vaiheessa luulin vielä, että seurusteluni alkaisi toimia, joten siirsin kastepäivän tälle miehelle sopivaksi. Vasta sen jälkeen tajusin, että kyllä hän minun kanssani kastetilaisuuteen tulee, mutta riittävän hyvä en hänelle ole vieläkään.
Olen nyt, mikäli mahdollista, vieläkin yksinäisempi. Suurin ongelma yksinäisyydessäni on se, että enää en haluakaan saada ei-uskovia ystäviä. Jään siis hyvin yksinäiseksi, jos en uskovaa ystävää löydä.
Toivoisin neuvoa siihen, mistä voisin niitä saada. Myös rukouksia puolestani pyydän.


Jostain syystä tarinasi ei ole uskottava. Eniten tekstissäsi jäin kaipaamaan Jeesuksesta edes mainintaa. Sinä jäit kaipaamaan eniten uskovaa ystävää? Mitä tulee kasteasiaasi vapun aattona niin mene toki silloin kasteelle jos kerran tahdot (ilman sitä kolmesti eronnutta miestä). Uskon asiat ja ratkaisut ovat aina henkilökohtaisia. Vapaissa suunnissa voi kasteelle ilmoittautua vaikka päivää ennen kastetilaisuutta.

Vaikka kertomuksesi ei minusta ole kaikilta osin uskottava niin toivon sydämestäni, että löydät itsellesi ystäviä. Jeesuksen Kristuksen armo ja varjelus kanssasi.
Jukka
 

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja Mikko Murpatti » 27. Huhti 2016 14:36

jukka1954 kirjoitti:
Alkumatkalla kirjoitti:Hei,
Olen uusi tällä sivustolla ja oikeastaan uusi uskossakin. Voisiko joku auttaa minua vähän alkuun?
Olen kyllä kokenut netin käyttäjä, mutta en löydä kohtaa, mihin minun pitäisi esittelyä itsestäni panna :? Kerron nyt tässä jotain ja otan pois, jos paikka osoittautuu vääräksi. Tai sitten löydän itse sen oikean paikan :) Myös yp. voinee poistaa tämän.

Olen jäänyt leskeksi jo neljä vuotta sitten. Olimme hyvin paljon keskenämme ja elämä näytti helpolta, kunnes saimme kuulla mieheni sairastavan syöpää. Vietimme vielä kuitenkin kolme ihanaa vuotta yhdessä.
Mieheni kuoleman jälkeen huomasin, että vähäiset ystäväni eivät pidä minuun yhteyttä, joten aloin etsiä uusia ystäviä. Löysinkin sellaisia, mutta ei mitään kestävää ystävyyssuhdetta, vaan ystävät tulivat ja menivät. Löysin joulukuussa netistä ystävän, jonka kanssa aloin jonkin ajan kuluttua seurustella. Tämä mies kertoi kuukauden kuluttua olleensa uskossa jo yli 40 vuotta.
Minäkin olen uskonut Jumalaan jo nuoresta pitäen ja liikkunut paljon uskovien parissa. Tämä mies ilmoitti kuitenkin, että enhän minä ateisti ole, mutta en usko oikeasti Jumalaan. Loukkaannuin siitä, koska minulla ei ollut parempaakaan tietoa asioista. Sen jälkeen aloin intensiivisesti tutkia netistä kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää ja löysin itsekin tietoa, että uskostani ja syntieni tunnustamisesta huolimatta en ole kaikkien mielestä uskossa - en ole saanut Pyhää Henkeä.
Mies yritti opettaa minulle asioita (aika vanhanaikaisesti tosin) ja minä kuuntelin kyllä. Kyselin lisää, mutta omaksuin tietoa. Hän antoi kuitenkin minun ymmärtää, että en ole niin hyvä ihminen kuin hänen edelliset kolme vaimoaan. Itse taas olen pitänyt avioeroa syntinä... Mutta enhän ollut upotuskasteella käynyt, koska olin liikkunut paljon luterilaisten kanssa.
Yhtenä iltana aloin kyselemään aiheesta Fb:n Raamatturyhmässä ja sen seurauksena eräs uskova nainen lähetti minulle yksityisviestin. Hän kysyi, haluaisinko kertoa hänelle tarkemmin asiastani. Yhtäkkiä aloin kirjoittamaan hänelle todella pitkän viestin. Kerroin ihmettelyni, miten minä voin sitten tulla oikeaksi uskovaksi. Hän selitti minulle asiaa ja sanoi, että voin vaikka heti ottaa Jumalan vastaan, jos haluan. No, tietysti halusin! Tunnistin oleva kovin syntinen ja rukoilin armoa. Tämä nainen ilmoitti sitten minulle, että olen saanut syntini anteeksi. Hän kertoi tapauksestani vielä yhteiselle Fb-kaverillemme, joka toimii pappina vapaassa seurakunnassa. Menin seuraavana päivänä heidän kokoukseensa ja siellä minut siunattiin. Tämä pappi lupasi kastaa minut siellä myöhemmin.
Olisin päässyt kasteelle jo vappuaattona, mutta siinä vaiheessa luulin vielä, että seurusteluni alkaisi toimia, joten siirsin kastepäivän tälle miehelle sopivaksi. Vasta sen jälkeen tajusin, että kyllä hän minun kanssani kastetilaisuuteen tulee, mutta riittävän hyvä en hänelle ole vieläkään.
Olen nyt, mikäli mahdollista, vieläkin yksinäisempi. Suurin ongelma yksinäisyydessäni on se, että enää en haluakaan saada ei-uskovia ystäviä. Jään siis hyvin yksinäiseksi, jos en uskovaa ystävää löydä.
Toivoisin neuvoa siihen, mistä voisin niitä saada. Myös rukouksia puolestani pyydän.


Jostain syystä tarinasi ei ole uskottava. Eniten tekstissäsi jäin kaipaamaan Jeesuksesta edes mainintaa. Sinä jäit kaipaamaan eniten uskovaa ystävää? Mitä tulee kasteasiaasi vapun aattona niin mene toki silloin kasteelle jos kerran tahdot (ilman sitä kolmesti eronnutta miestä). Uskon asiat ja ratkaisut ovat aina henkilökohtaisia. Vapaissa suunnissa voi kasteelle ilmoittautua vaikka päivää ennen kastetilaisuutta.

Vaikka kertomuksesi ei minusta ole kaikilta osin uskottava niin toivon sydämestäni, että löydät itsellesi ystäviä. Jeesuksen Kristuksen armo ja varjelus kanssasi.


On totta, että on väliä millä motiivilla ja sydämenasenteella Herra Jeesusta etsii. Jos etsii Häntä miellyttääkseen jotain toista ihmistä tai täyttääkseen jonkun ihmisen/järjestön mitan on motiivi kyllä väärä.

Jos taas etsii Herran kasvoja koska haluaa pelastuksen synneistänsä ja osallisuuden Jumalan lupauksista (=itsensä vuoksi) on motiivi oikea ja tämmöiseen kutsuun Herra kyllä vastaa.

En muutaman kirjoutuksen pohjalta uskalla arvailla millä sydämenasenteella olet liikenteessä, mutta tahdon kyllä kovasti uskoa että etsit Herraa oikeista syistä ja kannustan sinua eteenpäin Jumalan etsimisessä.
***Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.***
Avatar
Mikko Murpatti
 
Viestit: 3063
Liittynyt: 16. Marras 2012 12:32

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja Alkumatkalla » 28. Huhti 2016 16:45

Haluaisin poistaa kommenttini poistumatta sivustolta tai vaihtamatta nimimerkkiä...
Viimeksi muokannut Alkumatkalla päivämäärä 01. Touko 2016 20:46, muokattu yhteensä 1 kerran
Alkumatkalla
 
Viestit: 4
Liittynyt: 19. Huhti 2016 20:56

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja pekka » 28. Huhti 2016 18:07

Alkumatkalla, kiitos kirjoituksestasi. Saanko kysyä sinulta, että asutko kenties Vaasassa tai Vaasan lähistöllä? Jos asut, niin minä voisin sinut meren rannalla täällä Vaasassa kastaa.

Toivottavasti et lähde foorumilta pois vaikka koit ilmeisesti Jukan kirjoittelun hiukan päällekäyväksi tai mitä sanaa tuossa nyt pitäisi käyttää. Annetaan toisillemme anteeksi ja jatketaan puhtaalta pöydältä. Sopisiko tämä, Alkumatkalla, sinulle(kin)?

Olen hyvin iloinen siitä, että olet tullut tänne foorumille kirjoittelemaan ja toivonkin, että voisit saada täältä(kin) ajan kanssa vaikka niitä uusia uskonystäviä itsellesi.

Isän Jumalan siunausta ja varjelusta ja Herran Jeesuksen armoa ja rauhaa sinulle.
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 28. Huhti 2016 19:40

Minusta on erittäin tärkeää etsiä uskovia ystäviä, kun on uskossa. Että ihan oikein teet, Alkumatkalla :hugehug:
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja Alkumatkalla » 28. Huhti 2016 20:27

Kiitos lohdutuksesta ja siunausta kaikille.
Viimeksi muokannut Alkumatkalla päivämäärä 01. Touko 2016 20:47, muokattu yhteensä 1 kerran
Alkumatkalla
 
Viestit: 4
Liittynyt: 19. Huhti 2016 20:56

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 29. Huhti 2016 06:34

Minä olen täällä Turussa ☺
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Alkumatkaa tässäkin

ViestiKirjoittaja Jukka » 29. Huhti 2016 08:43

Alkumatkalla kirjoitti:Sitä minä en voi ymmärtää, että miksi kertomani asia ei ole uskottava... En ole mitään kohtaa keksinyt, vaan kerroin tapahtumat, ehkä vähän lyhennellen, juuri niin kuin on oikeasti tapahtunut ja mitä olen tuntenut ja ajatellut. Olen todella järkyttynyt. :( :cry:

Sinä jäit kaipaamaan eniten uskovaa ystävää? Mitä tulee kasteasiaasi vapun aattona niin mene toki silloin kasteelle jos kerran tahdot (ilman sitä kolmesti eronnutta miestä).
Minä olen jo löytänyt Jeesuksen - jos se ei kelpaa sinulle, sille en voi mitään. Toivottavasti kelpaan kuitenkin Hänelle. Täältä kaipaan siis uskovaa ystävää - eikä pelkästään eniten, vaan ainoastaan sitä ja neuvoja sellaisten saamiseksi kaipasin täältä. Mitä pahaa siinä voi olla...
Miksi minun pitäisi mennä vapun aattona kastelle? Ei kastepäivälle voi itse noin vain ilmoittautua, koska kastepaikka pitää toki varata etukäteen ja mennä silloin, kun se on vapaa minua varten. Miksi et halua minun ylipäätään menevän kasteelle? Mitä olen tehnyt väärin? En voi tulla synnintuntoon asiasta, josta en ymmärrä mitään...
Olen keskustellut paljon minut 7. päivä (ilman sitä kolmesti eronnutta miestä) kastavan papin kanssa netissä, meilitse ja tapaamisissamme. Miksihän hän on vakuuttunut siitä, että minun pitää mennä kasteelle... Vaikeita, todella vaikeita asioita uskon polkunsa alkumatkalla olevalle.

Olen nyt, mikäli mahdollista, vieläkin yksinäisempi. Suurin ongelma yksinäisyydessäni on se, että enää en haluakaan saada ei-uskovia ystäviä. Jään siis hyvin yksinäiseksi, jos en uskovaa ystävää löydä.
Toivoisin neuvoa siihen, mistä voisin niitä saada.
Näin siis kirjoitin. Miksi jukka1954 tuomitset minun uskovien ystävien etsimiseni? :cry: En ymmärrä sitäkään, että minun olisi pitänyt mainita Jeesus kirjoituksessani, jotta se kelpaa ystävien etsimiseen... Ainoa asia, jonka ymmärrän nyt, on se kun ihmiset jäävät yksin toivottomana ja pahimmassa tapauksessa tekevät itselleen jotain. Tosin tuo toisen tuomitseminen tuli minulle siis tutuksi jo tämän mainitsemani miehen seurassa.

Löysin tällaisen sivuston juuri vähän ennen kuin kirjoitin - ja juuri siksi, koska tarvitsisin ystäviä, tukijoita ja muita uskovia ympärilleni. En tiennyt, että tänne ei voisi mihinkään kohtaan kirjoittaa tällaisia murheita. Toki epäilinkin, että jokin muu paikka tällä foorumilla olisi sopivampi.

On totta, että on väliä millä motiivilla ja sydämenasenteella Herra Jeesusta etsii. Jos etsii Häntä miellyttääkseen jotain toista ihmistä tai täyttääkseen jonkun ihmisen/järjestön mitan on motiivi kyllä väärä.
Jos taas etsii Herran kasvoja koska haluaa pelastuksen synneistänsä ja osallisuuden Jumalan lupauksista (=itsensä vuoksi) on motiivi oikea ja tämmöiseen kutsuun Herra kyllä vastaa.
Miksi minun pitäisi täältä etsi Herraa, jonka jo luulen löytäneeni... Mitä pahaa siinä on, jos etsii uskovia ystäviä?

En halua olla kenellekään vaivaksi, joten poistan kyllä tämän kirjoituksen pian, mutta minun täytyy pysyä tänne kirjautuneena, koska minulla on yksityiskeskustelu kesken. Toivon ja rukoilen kuitenkin edelleen, että jostain muualta kuin Fb:stä löytyisi minulle paikka, jossa keskustella murheistaan. En halua tämän kirjoituksessa mainitsemani miehen vuoksi kirjoittaa julkisesti omalla nimelläni - tuskin hänkään siitä pitäisi.

Kuitenkin tämä kohta kannattaa lukea uudelleen: Kol. 3:16. Halusin saada siis sitä hyvää seuraa, 1. Kor. 15:33.

Olisikohan syytä panna etusivulle teksti siitä, että tänne eivät saa kirjoittaa juuri uskoon tulleet tai vastaavat?

Tuntuu todella kauhealta.


Huomenta nm Alkumatkalla.
Aivan ensimmäiseksi tahdon pyytää anteeksi kirjoitustani, jolla vastasin Sinulle. Asiaani ei auta, ettei tarkoitukseni ollut tuomita Sinua, ei painostaa kasteelle eikä vähätellä tarkoitusperiäsi ystävien löytämiseksi. Annathan anteeksi. Kun rukoilin puolestasi ennen ensimmäistä vastaustani niin olin käsittävinäni, että olit tullut uskoon ja saanut siis syntisi anteeksi. Siksi ihmettelin ettet maininnut aloituksessasi armahtajaasi nimeltä, joka antoi Sinulle iankaikkisen elämän lahjana?

Toivon, että löydät ystäviä ja omalta paikkakunnaltasi uskovien yhteyden. Sitä ei aina löydy jostain uskonsuunnasta vaan uskovien kokoontuessa yhteen kodeissa. Tärkeintä on yhteys Jeesukseen ja Hänen omiinsa, vaikka he eivät kuuluisikaan mihinkään kirkkokuntaan. Vielä tahdon sanoa, että olen tälle foorumille kanssasi samalta viivalta kirjoittaja ja olen iloinen uusista kirjoittajista, vaikka tämä nyt lähti syystäni vähän kehnosti kohdallasi liikkeelle. Itse olen juuri tämän foorumin kautta löytänyt yhden uuden ystävän ja oppinut paljon hengellisiä asioita täällä julkaistujen kirjoitusten kautta.
Jukka
 

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa

cron