Aamu-Usva kirjoitti:Aloin lukea Janne Villan kirjaa "Hengellinen väkivalta ". En taida pystyä lukemaan kirjaa, koska se on niin kauhea. Siinä kerrotaan kaikenlaisesta muka uskovien harjoittamasta lasten piiskaamisesta ja pahemmastakin
En kestä lukea sellaista. Toivottavasti saan kuitenkin nukuttua. Ei pitäisi lukea tuollaista. Pelkään, että joku voi vahingoittaa minunkin lapsiani.
Mullakin on ko. kirja lainassa mutta luin siitä vaan Patmokseen ja Leo Melleriin kuuluvan jutun alkupaloiksi vasta sieltä jostain välistä. Monet kirjat oon jättänyt kesken lukematta jos ahdistaa tai saan painajaisia siitä. Saa nähdä kuinka tämän kirjan kestän sit lukea.
Uskonnon uhrit on hyvin kuvaava sana koska se tarkoittaa juuri sellaista uskonnollista yrittämistä, lahkoa ja muuta vastaavaa, siis se sana uskonto.
Uskonto itsessään tarkoittaa juuri sitä.
Itse en ole eksynyt lahkoihin pahemmin vaikka olen monenlaista nähnytkin.
Hengellinen väkivalta esiintyy ympyröissä joissa joku henkilö tulee kulttihahmoksi, sellaiseksi joka ainoastaan saa ilmestystietoa tuoreena suoraan Jumalalta. Se ilmestystieto tuppaa yleensä menemään ohi Raamatun sanan eikä kestä koettelua sanalla.
Raamatusta tutut jutut saavat usein uuden erilaisen merkityksen myöskin.
Kyllä mä uskon et ihan hyvin voi jossain helluntaiseurakunnassa esiintyä kultinomaisuutta.
Yleensä uhriksi joutuminen noissa piireissä voi olla mitä tahansa toimintaa, jopa insestiin tai pedofiliaan saakka tai ihan vain seksuaaliseen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön saakka.
Tällöin on kyse jo pahimman luokan väkivallasta. Syyllinen on tietenkin ihminen, ei Jumala tai Jeesus.
Tajusin joku aika sitten erään kaverin kokeneen hengellistä väkivaltaa ja siksi hänelle uskonasiat ovat jokseenkin punainen vaate. Sanoi mulle että olis vaan parempi ettei uskontoja olis...
Hän ei kenenkään muun kanssa ole kertomansa mukaan puhunut yhtä syvällisiä kuin mun kanssa saati mistään uskonnosta.
Itse en todellakaan ole uskon tyrkyttäjä hellarina
Mua nolottaa että oon niin ujo todistamaan Jeesuksesta vaikka aina yritän miettiä pääni puhki mitä vois sanoa kun tulee joku tilanne.
Oon suoraan sanoen epähelluntailainen noin muutenkin. Puhun kyllä joskus rukoillessani jopa kielillä. Oon jotenkin itse vaimentanut tuota lahjaani. Päinvastoin saatan jopa nykyään enemmän käydä luterilaisessa seurakunnassa, koska sinne tulee aivan hyviä puhujia jotka ovat luterilaisia saarnamiehiä tai pappeja
.