Mikko Murpatti kirjoitti:Herman kirjoitti: Meidät on uskon kautta Jeesukseen viety pelastuksen tielle, ja sillä kulkiessamme kasvaa tuo hedelmä, eli käytännössä elämme aina vain enemmän Jumalan tahdon mukaan. Pelastuksen tien kulkemiseen liittyy myös kuuliaisuus yleisesti ottaen, eli kaikissa elämämme asioissa meidän tulee kysyä Herran tahtoa ja mielipidettä ja taipua sen mukaan, jos todella rakastamme Jeesusta.
Kun kysyn Herran tahtoa ja mielipidettä mihin vastaus tulee? Vai onko tämäkin arpajaisten varassa, eli kysellään Pyhältä Hengeltä mikä se tahto nyt olikaan ja sitten valitaan joku mielessä pyörivä asia ja sillä mennään! Jos mennään väärin todetaan hupsansaa meninkin lihassa, nyt tuli asunnot myytyä ja lahjoitettua omaisuus orvoille, mutta koitetaan uusiksi. On vaikeaa tehdä elämässään tai kehoittaa toista tekemään elämässään suuria muutoksia, jos on olemassa mahdollisuus että kehotus tuleekin lihasta.
Ei ole kyse mistään arpajaisesta, päinvastoin Raamatussa sanotaan meidän olevan vapaita "ihmisten arpapeleiltä", minkä ymmärrän tarkoittavan sattumanvaraisuutta ja arvaamattomuutta elämän kulussa. Jumala on kaiken luoja ja Hän hallitsee kaikkea. Hänen ominaan me voidaan luottaa siihen, ettei meidän elämämme ole sattuman varassa.
Kun kirjoitin, että meidän tulee kysyä Herran tahtoa kaikessa, tarkoitin omaa asennettamme. Syntisen ihmisen ongelmahan on se, että sydän tahtoo tehdä oman mielen mukaan. Vain Pyhän Hengen saamisen kautta voi sydän muuttua niin, ettemme enää tahdo elää oman mielemme mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan. Kyse ei siis ole mistään pystymisestä, vaan tahtomisesta. Kukaan meistä ei pysty tietämään mikä Jumalan tahto on, vaan se on Jumalan asia ilmoittaa/valaista/kertoa meille. Raamatussa on luvattu, että Hän sen tekee, kun me vain sitä tahdomme kysyä. Voimme luottaa siihen, sillä se on Jumalan lupaus! Mutta tietysti asioihin tulee suhtautua myös tietyllä vakavuudella, eikä vaan tehdä mitä ensimmäisenä tulee mieleen ja aina olettaa sen olevan Herran tahto. Varmin tapa selvittää Jumalan tahto, on rukouksissa kysellä Häneltä asioita niin pitkään, usein ja hartaasti, kunnes saamme Häneltä uskonvarmuuden. Olen itse joskus saanut rukoilla aika pitkään ja paastotakin, kunnes se on selvinnyt, mutta lopulta on aina tullut vastaus, vaikka aluksi on ollut todella epävarma ja epäuskoinen olo. Jumala on uskollinen!
Mikko Murpatti kirjoitti:Jumala on luvannut antaa meille voiman siihen, ja voimme itse vaikuttaa siihen tekemällä oikeita valintoja.
Mistä tietää, että valinta on oikea? Mistä tietää että on saanut voiman tehdä jotain? Sanooko Jumala sydämeeni , että nyt voit jättää tämän ja tämän asian elämässäsi sillä olen antanut sinulle voiman? Vai pitääkö taas arpoa?
Tarkoitin oikeiden valintojen tekemisellä sitä, että teemme niissä asioissa oikein, jotka tiedämme olevan oikein. Se on tärkeintä. Joka on uskollisen vähässä, sille uskotaan myös enemmän. Tietoisten kompromissien tekeminen ns.pienissä asioissa johtaa siihen, että jäämme pimeyteen emmekä pääse etenemään, ja olemme jopa vaarassa luisua takaisin täydelliseen pimeyteen. Mutta on tietysti asioita josta emme ole varmoja, ja en tarkoita niitä