Jumalan kirkkaus
Lähetetty: 20. Joulu 2011 14:11Arkana tuon tänne sen, mitä olen kolme kertaa elämässäni kokenut.
Se on sellainen "yliluonnollinen kirkkaus" jota ei osaa maallisin, savisanoin kertoa.
Ensimmäisen kerran näin se ihan alpsena, alle kouluikäisenä, olin lähellä kuolemaa silloin useammankin kerran.
Sitten aikuisena, nuorena aikuisena, olin tullut uskoon syksyllä ja seuraavana maaliskuussa olin yksin kotona...aloin puhua runsaammin kielillä...sitä ennemmin oli vain muutamia sanoja.
Olin pitkälläni vuoteessa ja näin katon rajassa myös kirkastetut kädet, siunaavat ja esirukouskädet siis ja se kirkkaus oli sanoin kuvaamaton.
En tiedä kuinka kauan siinä olin ja puhuin ylitse vuotaen kielillä.
Kolmen kuukauden päästä siitä aloin odottaa esikoistani.
Ja nyt, kun kesällä esikoiseni kuoli, koin ja koen koko ajan kuin olisin Isän sylissä.
Turvallista.
Ja tasan kolme kuukautta kun esikoiseni oli kuollut, sama kokemus kuin kolme kuukautta ennen kuin aloin häntä odottamaan, se sanoin kuvaamaton kirkkaus, jota ei osaa oikein edes kuvailla.
Tiesin vain, että yksi ajanjakso elämässäni tuli täyteen ja että alkaa uusi.
Ja samoin katselin siinäkin niitä kirkastettuja käsiä vuoteeni yläpuolella.
Ja en todellakaan ole näitä kokemuksia mitenkään halenut hakemalla, ne vain on annettu, kuin vahvistukseksi tai jotain.
Muistan senkin, kun osasin lukea jo ennen kouluikää ja luin isän kasvattiäidin Raamattua ja hartauskirjoja, luin ne aika lapsena jo läpikin.
Niin se ensimmäinen kirkkaus oli kuin valtaistuimelta olisi laskeutunut se kirkkaus...ja sanat: Vanhaikäinen.
Siinä oli kuin vaatteen, viitan liepeet jotka osui maahan saakka ja se oli ihmeellistä katsella.
Sitä kesti aikansa.
*
Dan. 7:9
Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Dan. 7:22
siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.
Dan. 7:13
Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.
*
Danielin kirjassa siis käytetään juuri tätä nimeä, jonka lapsena kuulin kuin sanottavan.
--Tämän saa koetella ja arvioida, itse en osaa sitä tämän kummemmin tuoda esiin.
Jumala siunatkoon Sinua.
Ylitsevuotaen.
Se on sellainen "yliluonnollinen kirkkaus" jota ei osaa maallisin, savisanoin kertoa.
Ensimmäisen kerran näin se ihan alpsena, alle kouluikäisenä, olin lähellä kuolemaa silloin useammankin kerran.
Sitten aikuisena, nuorena aikuisena, olin tullut uskoon syksyllä ja seuraavana maaliskuussa olin yksin kotona...aloin puhua runsaammin kielillä...sitä ennemmin oli vain muutamia sanoja.
Olin pitkälläni vuoteessa ja näin katon rajassa myös kirkastetut kädet, siunaavat ja esirukouskädet siis ja se kirkkaus oli sanoin kuvaamaton.
En tiedä kuinka kauan siinä olin ja puhuin ylitse vuotaen kielillä.
Kolmen kuukauden päästä siitä aloin odottaa esikoistani.
Ja nyt, kun kesällä esikoiseni kuoli, koin ja koen koko ajan kuin olisin Isän sylissä.
Turvallista.
Ja tasan kolme kuukautta kun esikoiseni oli kuollut, sama kokemus kuin kolme kuukautta ennen kuin aloin häntä odottamaan, se sanoin kuvaamaton kirkkaus, jota ei osaa oikein edes kuvailla.
Tiesin vain, että yksi ajanjakso elämässäni tuli täyteen ja että alkaa uusi.
Ja samoin katselin siinäkin niitä kirkastettuja käsiä vuoteeni yläpuolella.
Ja en todellakaan ole näitä kokemuksia mitenkään halenut hakemalla, ne vain on annettu, kuin vahvistukseksi tai jotain.
Muistan senkin, kun osasin lukea jo ennen kouluikää ja luin isän kasvattiäidin Raamattua ja hartauskirjoja, luin ne aika lapsena jo läpikin.
Niin se ensimmäinen kirkkaus oli kuin valtaistuimelta olisi laskeutunut se kirkkaus...ja sanat: Vanhaikäinen.
Siinä oli kuin vaatteen, viitan liepeet jotka osui maahan saakka ja se oli ihmeellistä katsella.
Sitä kesti aikansa.
*
Dan. 7:9
Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Dan. 7:22
siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.
Dan. 7:13
Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.
*
Danielin kirjassa siis käytetään juuri tätä nimeä, jonka lapsena kuulin kuin sanottavan.
--Tämän saa koetella ja arvioida, itse en osaa sitä tämän kummemmin tuoda esiin.
Jumala siunatkoon Sinua.
Ylitsevuotaen.
